IPA-oluen kanssa: Rapeat bataattiranskalaiset dippeineen

IPAn kanssa parasta on kaikki suolainen ja rasvainen. Kyllä.

IPA-oluissa on hedelmäisyyttä ja usein karamallimaltaasta tullutta maltaista makeutta, joka niin hyvin tasapainoittaa suolaisia makuja. Oluen kärkäs humalointi myös leikkaa kivasti rasvaista ja täyteläistä suutuntumaa.En itse ole niinkään IPA-oluiden juoja pelkästään, vaan ne vaativat jonkun kivan naposteltavan, jolloin oluen humalonti kesyyntyy suuhuni sopivaksi.

Helppo ja hyvä pikkusyötävä on (bataatti)ranut ja majoneesi. Kylkeen hyvä IPA. Se on siinä.

Rapeat bataattiranskikset

2 isoa bataattia
Noin 2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl grillimaustetta
1 rkl vehnäjauhoa
Suolaa ja mustapippuria
Laita uuni 225 asteeseen. Huuhtele bataatit ja leikkaa ranskalaisiksi.  Laita likoamaan veteen noin 15 minuutiksi. Kuivaa keittipyyhkeellä bataatisiivut. Laita kulhoon ja lisää mausteet. Sekoita. Leivtä tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 25-30 minuuttia, kunnes paahtuneet. Pidä puuhauhan avulla uuni ovea auki ensimmäiset 10 minuuttia, että koskeus haihtuu. Tarjoa heti.

Tryffelmajoneesi

1 dl majoneesia (jos olet ahkea, tee majoneesikin itse. Jos olet laista, osta majoneesi kaupasta).
1/2 tl tryffeliöljyä
Sekoita ja laita hetkeksi kylmään.

Olutchimichurri

2 valkosipulinkynttä pienittynä
1 dl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl vaaleaa golden ale-olutta
1 laakerinlehti
2 kourallista lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1/2 pilkottua chiliä tai maun mukaan

Laita kaikki kastikeainekset tehosekoittimeen. Tarkista maku, lisää suolaa tai pippuria maun mukaan. Voit laittaa mukaan myös tuoretta chiliä.

Nam! (Resepti toimii myös perunalla). 

Vegaaninen persiljapesto ja hyönteisiä radiossa

Minulla oli Radio Helsingin oluterikoisohjelma Kippiksessä viime perjantaina vieraana ihanan Chocochili-blogin Elina.

Koska me ohjelmassa aina syömme ja juomme, etsin reseptiä jollekin kivalle naposteluruualle Elinan blogista ja löysin vegaanisen persiljapeston. Valitsin sen siksi, että tässä on käytetty ravintohiivahiutaleita, joita ensinnäkään en ole ikinä kokeillut ja toisekseen, hiiva löyhästi liitti peston olutohjelmaan.

Muokkasin reseptiä hieman, alkuperäinen löytyy täältä. 

Vegaaninen persiljapesto

1 pnt persiljaa, karkeaa suolaa, 1 dl auringonkukansiemeniä, kourallinen makadamiapähkinöitä, 1 tl valkosipulimurskaa, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria, 1,5 rkl ravintohiivahiutaleita

Jauha morttelissa persilja ja suola. Lisää pähkinät ja siemenet. Lisää öljy, valkosipulimurska ja sekoita. Mausta. Lopuksi sekoita mukaan ravintohiivahiutaleet ja anna tekeytyä jääkaapissa hetken.

Tar­joa dip­pi­kas­vis­ten, ve­gaa­ni­sen näk­kä­rin tai lei­vän ke­ra. 

Mutta ei Kippiksen vieraat viime perjantaina Elinaan loppuneet. Toinen vieraani oli Fat Lizard-panimon yrittäjä ja hyönteiskokki Topi Kairenius. Hän toi paikalle hyönteisruokaa.  Ounou. 

Minulla on ollut aina hyvin ennakkoluuloinen suhtautuminen hyönteisiin ruokana. Jauheena, miksi ei, mutta hyönteisen näköisenä, en ole niistä ollut kauhean innoissani. 

Kuuntele Kippis-ohjelmasta, söinkö hyönteisiä ja mitkä ovat parhaat vegaaniruuat oluen kera! Opit  myös paljon hyönteisruuasta ja vegaanisista juomista.

Härkislasagne ja #lihatonlokakuu

Eilen se taas alkoi. Lihaton lokakuu. Jo kolmannen kerran. Tämä on oma kontribuutio kasvisyöntiin ja samalla mielenkiintoinen ruuanlaittokoe kuukauden ajan. Olemme muuten sekasyöjiä koko perhe, mutta olen huomannut että kuukauden ajan kun on syömättä lihaa, niin tulee ensinnäkin syötyä paljon maistuvimpia kasvisruokia, sitten saa itsensä haastettua ruuanlaitossa eikä aina työnnä ruokaan lihaa varmuuden vuoksi.  Aina Lihattoman Lokakuun jälkeen huomaa itsekin, miten lihansyönti vähenee luontaisesti.

Säännöt ovat; Lihaa en syö eikä sitä osteta kotiin. Kala, kanamuna, maitotuotteet ovat ok. Nämä siksi, että yksi tämän kuukauden tarkoitus on myös saada meidän syödä enemmän kalaa.

Kokosin edellisten vuosoen Lihaton Lokakuu-reseptit sekä neuvot ja ne voi lukea: reseptikooste2013, lisääreseptejä2013, juureswokki2014, juustoinenkasvispata2015 , vuohenjuustopiirakka2015, vegepasta2016, katkarapugratiini2016, kanamunakasvispapupata2016, sipulirisotto2012, caponata2012, härkäpapuhummus2014

Tähän sopii lopuksi erinomaisesti pari viikkoa sitten tekemäni lasagneohje Härkis-härkäpapuvalmisteesta. Skidit luuli että lasagne oli tehty jauhelihasta. Hih.

Härkislasagne

1 sipuli pienittynä, 1 valkosipulinkynsi pienittynä, 1,5 rkl makeaa paprikajauhetta, oliiviöljyä paistamiseen, 1 ptk Härkis-härkäpapuvalmistetta (250g), 2 dl aurinkokuivattua tomaattia öljyssä pieneksi pilkottuna, 2 rkl tomaattipyrettä, oreganoa, meiramia, mustapippuria, 6 dl tomaattimurskaa, 4 dl vettä, 1 dl hienoksi raastettua parmesania, noin 12-14 lasagnelevyä, 1 dl emmentaljuustoa

Kuumenna öljy ja kuullota siinä sipuli. Lisää valkosipuli ja paprikajauhe ja kuullota hetki. Lisää härkäpapuvalmiste ja aurinkokuivattu tomaatti. Sekoittele ja riko kauhalla härkäpapuvalmisteen rakennetta pienemmäksi. Lisää tomaattipyre ja mausteet, sekoittele ja anna makujen imeytyä härkäpapuvalmisteseen. Lisää tomaattimurska, huuhtele vedellä purkista kaikki maut ja lisää loppu vesi. Anna porista ainakin kymmenen minuuttia, ja katso että härkäpapuvalmisteen rakenne on rikkoutunut kastikkeen joukkoon. Laita uuni päälle noin 200 asteeseen.

Öljyä uunivuoan pohja. Laita hieman kastiketta pohjalle. Lado päälle kerros lasagnelevyjä. Laita taas kastiketta, sitten levyjä, kunnes kastike loppuu. Sirottele päälle goudajuusto ja laita uuniin noin 20 minuutiksi. Jos vuoka näyttää kuivalta paistamisen lomassa, lisää siihen vähän vettä vuoan reunojen kautta.  

Ps. Minä tein muuten puolet gluteiinittomana, eli 12 lasagnelevyn lisöksi toiseen puoleen vuokaa, siivutin ohueksi yhden zuccinin. 

Hyvää Lihatonta Lokakuuta! 

Niin hyvä parmesan&yrtti-voi

Joskus ei tarvita paljoa. Vaan hyvä leipä ja voi. Niitä voi syödä kunnes halkeaa. Tai ainakin minä voin.

Olin yhtenä iltana yksin kotona, ja silloin illalliseni oli Kanniston Leipomon Levain-leipä ja Mikan tekemä parmesan&yrttivoi.  Lasi pale ale-olutta viereen, eikä muuta tarvittu. Nam.  Eikä tullut tiskiäkään.

Parmesan&yrttivoi

1 dl pehmeää voita, 1/2 dl hienoksi raastettua parmesania, kourallinen tuoretta, pienittyä timjamia (tai mäkimeiramia, oreganoa tai rosmariinia), maun mukaan mustapippuria ja suolaa.

Sekoita kaikki ainekset ja laita kylmään makustumaan ainakin puoleksi tunniksi. Käytä leivän päälle, pihvin päälle, tai oikeastaan minkä päälle vaan.

Ps. Toinen ihan kingi voi on pekonivoi. 

Oi, ne ribsit!

Lupasin juhannusribsien reseptin ja tässäpä se tulee!

Nämä ribsit ovat Risto Mikkolan Koko Vuoden Grillauskirjasta, oiva opas muuten.

Resepti löytyy Helsingin Uutisista.

Ja Ripen kirjan arvio myös täältä. 

Grillatkaa ystävät, grillatkaa!

Sunnuntairuokaa ja viiniä

Sunnuntairuuan täytyy olla minusta helposti valmistuvaa, mutta silti vähän parempaa kuin arkiruoka. Tässä on oma uusi suosikki, gratiini, jota on myös todella helppo muunnella vähän sen mukaan mitä kaapissa on. Oleelliset ainesosat ovat valkoviini, sahrami, voi ja kerma. Muuten siten voikin laittaa mitä vaan.

Sahramin, voin, ja viini liitto tekee tästä kerman kanssa ihanan sunnuntaisen. Vähän ylellisemmän.

Katkarapuperunagratiini

300 g katkarapuja, 2 sipulia, 3 valkosipulinkynttä, ½ purjo, 1 kg perunoita, 2 tomaattia, 3 rkl oliiviöljyä, 1 rkl voita, 2 rkl tomaattipyrettä, 1 tl sokeria, 1 dl valkoviiniä. ripaus sahramia, 2 dl kasvislientä, 5 dl kermaa, suolaa ja  mustapippuria, lehtipersiljaa tai persiljaa.

Sulata katkaravut. Pilko pieneksi kaikki kasvikset. Kuori ja viipaloi perunat ohueksi ja laita kylmään veteen odottamaan, etteivät ne tummu. 

Kuumenna öljy ja voi pannulla. Kuullota sipuleja ja purjoa, kunnes ne pehmenevät. Lisää tomaattipyre ja sokeri, anna karamellisoitua parin minuutin ajan. Lisää tomaatit ja valkoviini ja anna hautua, kunnes viini on haihtunut. Lisää sahrami, kasvisliemi, kerma, suola ja pippuri. Anna kiehua miedolla lämmöllä 5 minuuttia.

Valuta perunat ja sekoita katkaravut valutettujen perunaviipaleiden joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Voitele uunivuoka kevyesti ja nostele peruna-äyriäisseos siihen. Kaada liemi päälle ja paista uunissa 180 asteessa 35-40-minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. Koristele persiljalla. 

Ja tämän kanssa viiniä (kyllä, minä juon myös viiniä). Joku kiva ja raikkaan herukkainen ja vihreäomenainen Savignon Blanc, kuten tuo aussilainen Plan B (loving the name). 

Jos ei katkikset nappaa, niin voi tehdä myös lohesta tai valkolihaisesta kalasta tai kanasta. Ja perunan sijaan riisilläkin. Vaihtoehtoja on. 

Tämä resepti on muunnos Richard McCormickin Pariisi-ruokakirjan äyriäispaistoksesta. Ihan kingi kirjan muuten, jos rakastaa Pariisia. Kirjan alku on omistettu pariisilaisille pikkukaupoille, ravintoloille ja deli-mestoille, jossa siellä töissä olevat kertoilevat paikasta. Toinen osa on reseptejä, jotka tosin eivät minusta ole erikoisen pariisilaisia tai kaikki edes ranskalaisia, mutta kivoja ja helppoja. Lisäksi Pariisi-kirjan visuaalinen ilme on ihana. 

Ps. Jos todelliset ranskalaiset reseptit kiinnostaa, niin Prisca Lecleren Tarte Tatin-reseptikirja on ykkönen. 

Laiskottelevaa sunnutaita! 

Tomaatti Tarte Tatin - parasta juuri nyt

Unkarilainen isoisäni rakasti jo ranskalaista Tarte Tatinia, ja meilläkin sitä on tehty pienestä asti. Tosin unkarilainen versio on vähän eri kuin ranskalainen, katso vaikka (klik).

Nyt olen löytänyt klassikkoherkun suolaisen version. Ja se on hyvää. Tomaatti Tarte Tatin.

Resepti on aivan ihanan Tarte Tatin - Suuri Ranskalainen Keittokirja tuotoksia.  Tein sen samalla kun kirjoitin kirjasta arvostelun lehteen. Aivan ihana resepti. Ja kirja. Reseptiä en tässä julkaise, teidän tätyy ostaa kirja. Mutta se kannattaa.

Teoksen on kirjoittanut puoliksi ranskalainen Prisca Leclere, joka samalla kun jakaa todella herkullisia ranskalaisia reseptejään, muistelee omaa lapsuuttaan ja ranskalaisia juuriaan. Pystyn kyllä samaistumaan.  Tästä kirjasta löytyy sekä makeaa että suolaista, juhla- ja arkiruokia sekä helppoa ja vaikeaa laitettsvaa. Voita ja sokeria ei säästellä, joten laihduttajan käsikirja se ei ole. Hyvä niin.

Kaiken muun päälle kirja on niin kaunis että sitä on ilo selata.

Omat smoothie-vinkit alkuvuoden kunniaksi

Nyt kun vuosi alkaa, terveellinen syöminen muistuu taas mieleen. Minulla iso osa tätä terveellisyyttä ovat smoothiet.

Smoothiet kuuluvat säännöllisen epäsäännöllisesti omaan elämääni ja kilpailevat myös arkeen kuuluvien vihermehujen kanssa. Molemmilla on paikkansa, niihin kun saa helposti mätettyä jopa koko päivän kasvis- ja hedelmätarpeet. Helposti ja nopeasti.

Uuden vuoden kunniaksi alla koottuna smoothieta erilaisiin tarpeisiin. 

Niiden tekemiseen pätee pitkälti samat asiat kuin vihermehujenkin (klik). Perusfilosofiani on etten tee mitään reseptejä, kaivan vaan kaappeja, laitan sieltä sekaisin hedelmää, kasvista ja joskus maito/kookos/mantelimaitoa tai juoksevaa jugurttia(nämä kaikki voi korvata toisillaan resepteissä oman maun mukaan). Hyvin usein laitan smoothieen jotain pähkinää tai siementä, se ruokaistaa juomaa entisestää. Sitten vaan blenderi päälle, surrur ja lasiin. Nam. 

Välipalasmoothie vaikka skidille. 

Avokadosmoothie

Vihreä aamusmoothie

Mangosmoothie

Puolukkasmoothie ja aamuvinkki

Puolukkakookossmoothie

Mustaherukka-teesmoothie

Vihersmoothie

Kookosta ja mustaherukkaa

Cashewpähkinäsmoothie

Frozen smoothie

Fenkoli-appelsiinismoothie

Kurkkukookossmoothie

Brokkolibasilikasmoothie

Kahvibanaanismoothie

Inkivääripuolukkasmoothie

Kesäkurpitsasmoothie

Kookosvesisitrussmoothie

Mandariini-inkiväärismoothie

Pinaatti-avokadosmoothie

Supervihreä smoothie

Tätä blenderiä minä käytän. 

Siitä vaan, uutta elämää kohti. Meillä ainakin vuodenvaihteesta alkaa taas blenderi surraamaan. 

Ps. 7-14.1. luvassa  jo kerran koettu vihermehu-detox. Raportti viime kerrasta löytyy (klik). Hauskuutta siis luvassa. 

Vielä ehtii - fenkolimehustettu graavilohi

Kirjoitin kirja-arvion Sami Tallbergin Villiyrttikirjasta taannoin ja kokeilin samalla kirjasta löytyvää, niin jouluun sopivaa fenkolimehustettua graavilohta. Samin kirjassa tämä tehdään tietysti villifenkolista, mutta nyt kun se ei kauheasti joulukuussa kasva, niin minäpä käytin ihan kaupasta ostettavaa fenkolia. Hyvää tuli silti.

Graavikohta ja mehustettua fenkolia Sami Tallbergin tapaan

Graavilohi

500 g lohifileetä

1 ½ dl karkeaa merisuolaa

½ dl hienoa sokeria

½ murskattua musta- tai valkopippuria

1 pieni kourallinen fenkolinvarsia, hienonnettuna

Painele merisuola sokeri, pippuri ja fenkolinvarret kalan lihapuolelle, peitä kelmulla ja aseta paino päälle. Laita kolmeksi päiväksi jääkaappiin. Pyyhe ylimääräinen suola pois ja viipaloi ohuiksi siivuiksi, tarjoa mehustetun fenkolin kanssa.

Mehustettu fenkoli

1 kourallinen fenkolin varsia ja lehtiä (jos käytät kaupan fenkolia, niin valitse sellainen 

1 l vettä

2 tl merisuolaa

1 rkl hienoa sokeria

Kiehauta kattilassa vesi, merisuola ja sokeri. Lisää fenkoli, anna kiehahtaa ja ota pois liedeltä. Anna jäähtyä liemessään ja laita jääkaappiin (edelleen liemessään) 12 tunniksi. 

Ja juomaksi kuulkaa käy ihan vaalea lager. 

Herneitä ja jugurttia Richard McCormickin tapaan

Olen Richard McCormick-ruuan ja ravintoloiden fani. Pidän niin Sandroista kun The Cocikstakin.

Joten tietysti ihastuin Richard McCormickin Pariisi-kirjaan.

Pariisi-kirja on hauskasti jaettu kahteen osioon, jossa ensimmäisessä keskitytään pariisilaiseen ruokamaailman esittelyyn sekä paikallisten ruokailmiöiden kuvaukseen. Toisessa osassa ovat reseptit. Löytyypä kirjasta aukeamallinen ranskalaista ruoka- ja kohteliaisuussanastoa. Ensimmäisessä osassa on ravintola-, baari- ja herkkukauppavinkkejä, ja pieniä juttuja paikoissa ryöskentelevistä ihmisistä.

Reseptit ovat hauskoja, vaikka kaikki reseptit eivät edusta mitenkään erityisesti ranskalaista keittiötä, muutama klassinen ranskalainen ruoka-annos löytyy kyllä, kuten patongin leivontaohje, sipulikeitto ja ranskalainen siipikarjaruoka, coq an vin eli kukkoa viinissä. Suurin osa resepteistä on kuitenkin vähän fuusio-amerikkalaisia, mutta eipä tuo haittaa.  Maut resepteissä ovat kauttaaltaan moderneja ja selkeitä.  Kirjan ruokareseptien vaikeusaste vaihtelee, mutta mikään ruuista ei vaadi erikoistaitoja, vaan peruskotikokin osaamisella pärjää.

Itse ihastuin muutamaankin ruokaan; mm. äyriäispaistos oli ihanaa, sitä on kokattu jo kahdesti. Toinen tosi herkku on alla oleva hernejugurttikastike. Tein ison satsin ja käytin kaikkeen; ruisleivän päällä, kanan kastikkeeksi, dippaukseen. Oi.

Itse reseptin joudutte katsomaan kirjasta.

Tämä kirja on juuri sopiva lahja Pariisi-fanille, tai kaupunkilomaa halajavalle, Pulloa kuoharia/pussi kahvia ja Pariisikirja, vaikka joululahjaksi. Se on siinä. 

#lihatonlokakuu loppu ja arvonnan voittaja!

Tänä vuonna sovimme lihattomasta lokakuusta, että emme maksa lihasta. Eli kotona ei syöty, mutta jos ilmaiseksi sai, niin antaa mennä. Joten söin lihaa erilaisissa bloggarijutuissa pari kertaa.

Kuukausi meni nopeasti, eikä lihattomuutta edes huomannut. Paitsi että skidit pari kertaa vinkui makaronilaatikkoa.

Joten aika vähällä lihalla jatketaan eteenpäinkin. Eikä voi väittää, etteikö tässä viime viikolla pyörineet teurastusvideot vaikuttaneet minuunkin. Eli vähemmän lihaa, mutta parempaa. Täysin vegeksi emme kyllä vieläkään ryhdy. Viime vuosien lopputulokset löytyvät vuodelta 2013 ja aloitus 2014.

Tässäpä sitten vinkki kasviruokapohjaiseen iltapalaan, lihattoman lokakuun hengessä. Testattu on. Hyvä.

Vuohenjuusto-yrttipiirakka

Pohja:

75 g sulaa voita/auringonkukkaöljyä, 3 dl jauhoja, 1,5 tl leivinjauhetta, 75 g maitorahkaa/smetanaa/soijajugurttia

Täyte:

4 keitettyä ja murskattua perunaa, 2 dl rucolaa, 2 dl basilikaa, 120 g maitorahkaa/smetanaa/soijarahkaa, 1 dl juustoraastetta, suolaa ja mustapippuria , 200 g vuohenjuustoa

Nypi taikina tasaiseksi palloksi ja laita kylmään noin puoleksi tunniksi. Sekoita sillä aikaa täyte. Taputtele taikina leivinpaperin päälle korkeareunaiseen vuokaan ja kaada täyte päälle. Leikkaa päälle ohuiksi viipaleiksi vuohenjuustoa, Laita uuniin ja anna paistua 200 asteessa noin 40 minuuttia.

HUOMAA: Voit korvata rucolan ja yrtit muilla kasviksilla. Vegaaniversiossa jätä juustot pois. 

Ja sitten olutkirjan arvonnan voittaja: (tattadaa) Nikolas. Satunnaisgeneraattori on puhunut, Onnea voittajalle! (otan yhteyttä sähköpostitse)

Salaisen puutarhan antimet Helsingissä

Vaikka olen Helsingistä kotoisin, kaupunki hämmästyttää minua yhä. Uusia, kauniita paikkoja löytyy ympäri Helsinkiä. Kuten Toukolassa oleva Annalan puutarha jota pitää Hyötykasviyhdistys.

Paikka on kuin luotu kävelylle. Koko puutraha on täynnä toistaan kauniimpia kasveja, niin keittiö- , värjäys- kuin lääkintäkäyttöön. Tosin muistathan, ettei niitä saa kuka vaan poimia, mutta ihalla kyllä saa.

Itse pääsin maistamaan ihan erilaisia, uusia makuja. Kuten kumisaappaiden edessä oleva suklaaminttu. Joka maistuu aivan minttusuklaalle. Nam. Napsin aika monta lehteä. (Hih, minulla oli lupa siihen.)

Puutarhassa samoilun lisäksi nautimme aivan mahtavan alkujuoman, jonka Helsinki Food Companyn Teresa ja Johanna olivat meille laatineet. Ihanan hapan, kirpeä juoma. Tämä on pöllitty kotiinkin.

Kokkailimme yhdessä ja söimme maailman kauneimmassa paikassa kolmen ruokalajin illallisen käyttäen apuna Rajamäen etikoita. Itse rakastuin vadelma&persikkaetikkaan täysin.

Unkarissa etikkaa käytetään paljon ruuanlaitossa, joten itselleni etikka on melkein jokapäiväisessä käytössä keittiössä. Ja puhdistuksessa. Ja pyykinpesussa. Silti taas opin uutta Teresalta ja Johannalta, jotka olivat menun suunnitelleet etikan ympärille. Kiitos siitä!

Kiitos myös Bernerille kutsusta. Kiva ilta.

Ps. Löysin myös ensimmäisen seurattavan puutarhablogin tapahtumassa: Kanelia&kardemummaa. Minä. Puutarhablogin. Hämmästytän itseäni.

Kalasta kunnolla - ruokaa roskakaloista!

Uskokaa tai älkää, tein jutun roskakaloista ja niiden käytöstä ruuanlaittoon.

Olen kalastanut kaksi kertaa elämässäni, kerran pienenä, jolloin vapa katkesi, ja kerran Mikan kanssa ensimmäisenä kesänämme, jolloin uistelin kalan heti. Joten lopetin kalastamisen huipulla.

Ruokaa tulee kyllä laitettua kaloista, sekä hyöty- että nk. roskakaloista. Tosin itse vierastan koko roskakala-määritelmää, mutta se kun on vakiintunut kieleen, niin käytetään sitä.

Tässäpä yksi resepteistä.

Aasialaishenkiset kalaburgerit

200 g silakkaa tai särkeä perattuna, 2 kananmunaa, 2 dl parmesanjuustoa/muuta juustoa raastettuna, ½ dl persiljaa pienittynä, ½ dl korianteria silputtuna, 1 tl limenkuorta, 1 limen mehu, suolaa ja pippuria

Wasabi-majoneesi

5 rkl majoneesia, 1 tl wasabi-tahnaa, 1 tl limemehua

Lisäksi:

4 sämpylää, ohuita kurkkusiivuja, korianteria

Sekoita majoneesin ainekset ja anna vetäytyä viileässä noin tunnin.

Aja kalat tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa sileäksi massaksi, voit käyttää myös lihamyllyä. Sekoita kevyesti munat, juusto, mausteet ja yrtit. Sekoita kalamassa joukkoon. Muodosta massasta  4 litteää pihviä uunipellille leivinpaperin päälle.  Paista uunissa 160 asteessa noin puoli tuntia.  Kokoa kalahampurilaiset sivelemällä wasabimajoneesia  leiville, sitten kurkkua, kalapihvit ja korianteria ja lopuksi toinen sämpylä.

VINKKI: Jos pidät tulisesta, lisää myös chiliä.

Katso kaikki vinkit Helsingin Uutisista. (klik). 

Kesä - italialaiset salaattikupit ja yrttimajoneesi

Kesällä on niin ihanaa, kun kaikkea vihreää kukoistaa ympärillä. Parvekeella saa kaupasta ostetut kotimaiset yrtit kasvamaan vielä lisää, kotimaista salaattia voi syödä joka päivä. Oi onnea.

Terveellisen ja hyvän ruuan tekeminen on niin helppoa kesällä. Yksi suosikkiruuistani on nykyään salaattikupit. Ne voi täyttää millä vain ja syödä kuin tacot. Lisäksi salaatin raikkaan kesäinen maku sopii lihaan, kanaan, possuun, juustoon tai sieniin. Ihan mihin vain!

Yrteistä taas saa kastikeihin makua kesällä. Helpoin tapa on pyöräyttää erilaisia yrttejä, öljyä, suolaa ja pippuria sauvasekoittimen kautta. Jo siinä on erinomainen soosi mille vaan.

Toinen helppo lempikastikeeni on yrttimajoneesi. Kuten tässä kesäisessä ruuassa.

Italialaisittain maustetut salaattikupit ja yrttimajoneesi

2 pnt kotimaista salaattia (itse käytän friseetä -ja jäävuorisalaattia)
2-3 kpl kotimaista kevätsipulia pienittynä
Oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 rkl makeaa paprikajauhetta
400 g luomujauhelihaa
1 dl pilkottuja aurinkokuivattuja tomaatteja
Kuivattua basilikaa ja rosmariinia
Suolaa ja pippuria
(Jos haluat, pieneksi pilkottuja oliiveja)
Noin 10 kotimaista minitomaattia viipaleina

Kuullota kevätsipuli ja valkosipulinkynsi öljyssä. Lisää paprikajauhe ja anna sen lämmetä hieman. Lisää jauheliha ja ruskista. Sitten joukkoon mausteet ja pilkotut aurinkokuivatut tomaatit. Anna hautua hetken.

Tee sillä aikaa yrttimajoneesi:

3 dl kotimaisia yrttejä ( basilika, meirami, timjami, persilja)
2 dl majoneesia
1 rkl sitruunamehua
Suolaa ja mustapippuria

Laita kaikki raaka-aineet sauvasekoittimeen ja pyöräytä tasaiseksi.

Pese, revi ja lingo salaattilingolla salaatinlehdet rapeaksi. Kasaa  lihatäytettä salaattilehtien päälle. Heittele päälle minitomaattiviipaleet. Ota käteen ja dippaa yrttimajoneesissa. Nam.

Ps. Ja vegaanit, älkää surko. Tein saman myös sienitäytteellä.

Salaatit, yrtit ja muut raaka-aineet ostettu sponssilla.

Salaatin, yrttien ja muiden kasvisten kotimaisuuden takaa Sirkkalehti-merkki, joka on Kotimaiset Kasvikset ry:n suomalaisten puutarhatuotteiden tunnusmerkki. Tämä merkki on ainoa, joka takaa tuotteen kotimaisuuden sataprosenttisesti. Tämä merkki on yksi suomalaisten parhaiden tuntemista ja takaa myös tuotteen korkealaatuisuuden. Kotimaiset kasvikset. Parasta. Katso vaikka (klik).

Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto Oy

Paras takeaway minkä tiedän - ravintola Ani

Aina ei jaksa kokata. Tai lähteä ulos syömään. Silloin täytyY olla vakkari takeaway-mesta, sellainen josta tilaa aina saman annoksen ja jonka ruoka on aina yhtä hyvää.

Meille se on ravintola Ani Telakkakadulla.

Täältä tilaamme joka kerta saman jutun; mezelautanen kahdelle. Tästä kahden hengen setistä syö ruhtinaallisesti neljä henkeä. Ja jää siitä vähän iltapalaakin.

Paikassa on myös noutopöytä, jonka olen syönyt kerran. Tämä mezelajitelma on parempi. Tämä on ihan paras takeaway, joka on semisti terveellinen ja täynnä makuja ja aromeja. On erilaisia tahnoja, grillilammasta, munakoisosalaattia, kanavarrasta, mustekalarenkaita, paistettua riisiä (skidien lemppari), grillattuja vihanneksia, naan-tyyppistä leipää, moussakaa, lihapullia ja hummusta. Oi.

Sitäpaitsi palvelu on ihanan henkilökohtaista - henkilökunta muistaa meidät, mitä kastikkeita emme halua, että tahdomme tuplamäärän sipulirenkaita ja että jälkiruokabaklava on tärkeä. Kerran soitettiin jopa perään, kun baklava unohtui.

Kandee mennä.

RUOKA RAVINTOLA ANI
LASISSA RUOSNIEMEN PANIMON SIHTEERI
MESSISSÄ SKIDIT

Fenkolisalaatti Björkin kirjan mukaan - JUHANNUKSEKSI

Aivan törkeän hyvä herkku vaikka grilliruuan seuraksi löytyy uudesta Tomi Björkin keittokirjasta.

Tämä keittokirja on paljon parempi kuin ensimmäinen, tuntee että siihen on uhrattu enemmän aikaa ja vaivaa. Ensimmäinen keittokirjakin oli ihan kiva, mutta siinä oli vähän virheitä ja kiireen tuntua.

Tässä kirjassa taas ihan kaikki on kohdallaan.

Niin kuin tämä fenkoli-tilli-pinjasiemensalaatti.  Rouskuva, pehmEä, mausteinen ja raikas. Grilliruuan viereen täydellinen.

Kirja on tosi kiva. Suosittelen. Siinä on myös takuurapeiden ranskalaisten ohje.

Empä tietystikään kerro fenkolisalaatin ohjetta. Ostakaa kirja, niin tiedätte!

KIRJA: TOMI BJÖRK;HUIPPUKOKIN KOTIRUOKAA 2, SAATU ARVOSTELUKAPPALEENA
MIELI: TRALLALLAA
LASISSA: BROOKLYN AMERICAN ALE

Lehtikaalichipsit ja FISKARS-arvonta!

Nykyään viikoittain syötävä herkku on meillä lehtikaalichipsit. Sarjassa hyvää ja helppoa.

1 pnt lehtikaalia
Suolaa ja öljyä

Pese lehtikaali ja riivi sen lehdet pieneksi. Älä käytä lehtiruotoa. Laita pesty lehtikaali salaattilinkoon ja kuivaa niin kauheasti. Sen jälkeen kuomoa kulhoon, laita öljyä ja suolaa, sekoittele kädellä kaikkialle lehtikaaleihin.

Levitä lehtikaali leivinpaperin päälle uunipellille ja kuivaa noin 120 asteessa noin 10-15 minuuttia niin, että uuniluukku on hieman auki (tue vaikka puukauhalla).

Nam.

Avainasia lehtikaalichipseissä on se, että niiden täytyy olla mahdollisimman kuivia ennen uuniin laittoa. Aikaisemmin kuivasin niitä epätoivoisesti kuittiöpyyhkeellä, mutta rukoukseni kuultiin ja sain Fiskarsilta salaattilingon. 

 

Salaattilinko on hyvä esimerkki kapineesta, jota ei tiedä tarvitsevansa ennen kuin sellaisen hankkii/saa.  Olen hyvin ihastunut omaani, ennen meillä kaikki salaatti syötiin huomattavasti vetisempinä, nyt parilla pyöräytyksellä salaatti on ihanan rapeaa, lehtikaalista puhumattakaan.Salaattilinko on nätti ja helppo käyttää. Jes.

JA SITTEN: Nytj ollain onnellisella olisi mahdollisuus voittaa samanlainen salaattilinko. Ja koska kevät tulee ja puutarhasormet jo kutiaa, laitetaan samaan uudet Fiskarsin Urban Planters Set-keittiöpuutarhavälineet. Nämäkin tarkoitettu juuri minulle, parvekepuutarhaan tai sisäkasveille. Ja voihan niitä varsinaisessa puutarhassakin käyttää! 

Urban Planters Set:iin kuuluu möyhennyskuokka, kasvisveitsi ja istutuslapio.  Söpöt. 

Osallistu salaattilingon ja keittiöpuutarhavälinesetin arvontaan laittamalla kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi. Helppoa! 

Arvontaan osallistuminen päättyy sunnuntaina 15.2. 

Kiitos Fiskars!

Yrttikasvattamo - Vihreyttä keskelle talvea!

Kurjan ja pimeän talven keskellä minua on piristänyt huomattavasti pieni vihreä puutarhamme lasitetulla parvekkeella. Onneksi on ollut niin lämmin, että yrtit ovat viihtyneet parvekkeella. Ja jos kylmä tulee, niin siirrämme puutarhamme sisään, keittiön pöydälle. Tästä pikku puutarhasta on napsittu smoothiehin ja safkoihin tuoreyrtit.

Kyseessä on GreenHouseEffectin HomeGrow-yrttikasvattamo Plate, jonka sain kokeiluun.

 

Plate on hyvin helppo; kaupan yrtit ruskeisiin pusseihin.  

Parhaita yrttejä ovat kuulemma isoissa ruukuissa, mullassa kasvatetut ytit. Ne reikäruukkuset ovat kuulemma vesikasvatettuja, ja säilyvät huonommin.  Meillä rosmariini ja basilika ovat isoissa multaruukuissa ostettuja ja korianteri edustaa vesikasvatettuja yksilöitä.

Sitten kun yrtit ovat pussissa, kaada vettä taka-alalla näkyvään reikään, niin että alla oleva säiliö on täynnä. Tuo reikäinen kangas imee veden ja annostelee sen pussien läpi juuri sopivasti kasvien juurille.

Näin kun Plate antaa juuri hyvin vettä tasaisesti, juuret pysyvät koko ajan vähän kosteina ja kasvi viihtyy. Tämä on toiminut minulaisellani epämääräisellä kastelijalle hyvin, yleensä kun tapan kasvit unohtamalla ne ensin ja sitten hädässä ylikastelemalla ne.

Plate on myös kätevä, koska jos ei yrttejä just ole, niin se vie vähän tilaa, joten yrttikasvattamon saa laitettua hetkeksi pois. Ainoa mitä kasvattamo tarvitsee, on valoisa paikka.

Kannattaa siis hankkia vihreää talven keskelle. Nyt joulukuussa GreenHouseEffectillä on paikka Makkaratalon Joulutorilla 21.12. asti,  jossa on kaikkea muutakin vänkää. Ja tietysti, netistä saa tämän hankittua myös (klik).

Sinne siis!