torstai 30. toukokuuta 2013

GO EAST(helsinki)


Matkallani itään Helsingin suojaisesta etelästä poikkesimme Puotilassa. Ei sattumalta, vaan legendaarisen olutravintola Pikkulinnun takia.


Olen tästä paikasta paljon kuullut, tunnen henkilökuntaakin ja joskus olen siellä jo aikaisemmin käynyt. Mutta nyt mukana oli Mika.

Paikka on mielenkiintoinen hybridi, puoliksi olutravintola, puoliksi ostarikapakka. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen. 



Olutvalikoimaa on reippaasti yli sen, mitä perus-olutravintola tarjoaa. Ja hyvin kohtuullisilla hinnoilla, verrattuna Helsingin keskustaan.  Törkeän hyvinä oluita. Kyllä.  Asiantunteva henkilökunta. Kyllä. Ja ne jotka tykkää viskistä, tietämystä ja valikoimaa löytyy myös siltä puolelta itse tosin vihaan viskejä. kaikki niitä.  Nyt kun vielä ravintolan nettisivuilla oleva olutlista olisi ajan tasalla, niin kaikki olisi täydellistä Mika oli katsonut pari herkkua netistä, mutta olimme aika myöhässä niiden suhteen.



Plussana mainittakoon myös aika retro ulkoilme ja terassilla istuskelijoiden kehut omaa olemustani kohtaan. Eipä kehujakaan kuule niin paljoa meillä etelä-Helsingissä. Mistähän johtuu?

tiistai 28. toukokuuta 2013

Eka raparperi tänä vuonna


Ekat raparperit saapuivat Munkkisaareen. Mamani kantamana. 

Hups vaan, ne ystävystyivät inkiväärin&vaniljan kanssa ja niistä tuli hilloke.




6 vartta raparperia paloiteltuna, 1 dl hillosokeria, 2 rkl palmusokeria, 1 tl vaniljasokeria, 1 cm pala inkivääriä, 1 dl Schwppes Ginger Alea.

Keitä kokoon noin 15 minuuttia tai puoli tuntia, riippuen siitä miten hajonneita haluat raparpereitä. Ongi inkiväärinpala pois.  Lisää sitten tätä kaikkeen; smoothieen, jäätelöön, paahtoleivälle.  Niin minä teen.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Syntymäpäivä itä-Helsingissä


Lauantaina oli aika pirskeet. Pitkästä aikaa. Kotijuhlat. Parasta.

Tälläkin kertaa. Nyt juhlan aihe oli hyvän ystäväni syntymäpäivät. Onnea Anna.



Kuohari virtasi, kun kilisteltiin juhlasankarille.



Sadulla oli juhlakengät jalassa.




Parveke oli paras. Kaikki oli siellä. Koko ajan.



Parvekkeella oli myös ruokaa. Paljon. Kaikki oli hyvää. Bruchettoja söin joku seitsemän...



Kaunista ja kesäistä. Ja juomat oli myös parvekkeella.




Töölön jengi koossa. Me ollaan oltu ala-asteelta asti yhdessä. Olen ihan vähän lyhyempi kuin muut.




Ilta eteni. Ihmisiä oli ja juteltiin. Siellä myös laulettiin, kerrottiin tarinoita, syötiin, naurettiin, kuunneltiin spotifytä, juotiin olutta, kuunneltiin Jonea, fiilisteltiin malibu-appelsiinimehua, katsottiin fudista ja lähdettiin baariin.



Varhaisella aamulla sitten kotiin. Kävellen baarista.




lauantai 25. toukokuuta 2013

Smoothien veivausta


Harrilta peritty blenderi on päässyt takaisin kunniapaikailleen. Olen taas löytänyt smoothiet. Aamulla, iltapäivällä ja välillä illallakin.

Ihan paras hävikistä herkuksi-niksi. Kaikki vihreä, punainen ja keltainen mitä jääkaapissa on, voi löytää paikkansa smoothieen.

Nesteenä maitoa, vettä, kookosvettä, piimää, jugurttia. Tai mitä vaan.

Parvekkeelta joku yrtti messiin.

Sitten pähkinöitä, manteleita, siemeniä, kookoshiutaleita tai kuivattuja marjoja.

Lopuksi surrur vaan. Valmis.



Tässä selleri-raparperi-omena-cashewpähkinä versio

1 iso varsi selleria, saman verran raparperia, 1 omena, kourallinen pähkinöitä, 1 dl kookosvettä/maitoa/vettä, loraus jugurttia, 1 tl hunajaa jos haluaa, kourallinen minttua.

JOO-o.

Ps. Jos nautitaan lauantai-iltapäivällä ennen itä-Helsingin juhlia, niin mukaan voi laittaa pikkupikkutilkan rommia.

Kööpenhaminan ruokaparatiisi - kauppahalli

Kävin pari viikkoa sitten Köpiksessä. Yksi tavoite oli vihdoin käydä kauppahallissa eli Torvehalletissa. Olin kuullut legendaarisia ylistyksiä paikasta.

Ja ne kaikki olivat totta.



Itse asiassa paikka on kaksi hallia, joissa toisessa ehkä enemmän suolaista ja toisessa mausteita ja makeaa.



Aika paljon pyöriä tanskalaiseen tapaan.



Kahden hallin välissä ja sivuilla oli hyvin paikkoja hengailla ja syödä auringossa. Lempihuvini.



Herkkuja kaikenlaisia. Ja kaikkea pystyi syömään myös paikan päällä. Tämä on tässä kauppahallissa se paras juttu. Sinne voi mennä vaan syömään kaikkea erilaista.



Olutta ja juustoja kauppahallin tapaan.




Täytyy ylistää myös itse hallirakennuksia. Laajat käytävät, joilla voi ihmetellä.



Ihanaa ruokaa. Ankanconfit-patonki. Ja Kronenbourg olut.



Uusi juttu, ananassalvia!




Aivan paras fish-taco ever! Tästä tulossa myös resepti tännekin. HYVÄÄ. Sidenä tanskalaisia fiskebullareita.




Makealla puolella oli sitten aika heviä sokeri-ilotulitusta. Huomaa myös suklaa-putous.



Kahvia, kahvia!


Lisää kahvia.



Lopuksi tanskalainen erikoisuus; liha-auto!

Köpis on lempikaupunkejani. Tämänkin takia.




keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Tänään sataa, keittoa pataan.


Helsingissä sataa. Plääh. Tuntuu kuin olisi tullut talvi takaisin.

Hassua kyllä, sateella tekee mieli enemmän keittoa kuin paisteella. Tässä muutama keittovinkki, niille jotka tuntevat samoin kuin minä.



http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236214-keiton-perusresepti-kuullota-ja-anna-hautua

Saa näitä auringonpaisteellakin syödä.....

tiistai 21. toukokuuta 2013

Oluentekijät on huumorisakkia. Ja juojat kanssa.


Erinomaisten oluiden lisäksi riemua tuotti toukokuun alussa Copenhagen Beer Celebrationissa hauskat oluiden nimet. Panimojengillä on huumorintajua.

Tässä meikän tapahtuman oluiden nimi TOP 10. 

(ei järjestyksessä)

1. The Deal with the devil
2. No Rice&Curry lager 
3. Boris the Crusher
3. Mine is bigger than yours XXL
4. Dark Lord Vanilla Bean
5. Chai I Love you a latte
6. Blood Stains
7. Angry Boy
8. Oi Zeus
9. Kentucky Ryed Chicken
10. Golden Sover
 

Ja tietty olutjengin T-paidat oli hauskoja, kuten:

Yeastie boys (ehdoton suosikki)
Hopster
Beer Geek
Hop Invaders
I love Dead Pony

Hihii.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

American cider pancakes& maplestawberries - ja kesäpartsi


Parveke on vihdoin kesäkunnossa. Vihdoin.

Siellä on siivottu, mun mama siivosi, hävettää, laitettu kalusteita ja siellä on kasveja. Kyllä. Timjami ja ruohosipuli kaupasta, Tyden siemenstä kasvatetut, ei ole helppoa,  mansikka- ja tomaatintaimen, ruusu, ja joku keltainen kukka, jonka Atti hakkasi melkein kuoliaaksi tuuliviirillä.  Eli puutarhasta puhutaan.

Joten nyt parvekkeella kelpaa olla. Ja syödä. Amerikkalaisia siideri-pannukakkuja vaahterasiirappi-mansikoilla. Ja lattea tietty.

OI.




Amerikkalaiset siideripannukakut ja vaahterasiirappi-mansikat
Taikinaan tulee 1 dl maitoa,4 dl turkkilaista jugurttia, 1 dl voisulaa, 2 kananmunaa, 1,5 dl perusjugurttia ja 1 dl (alkoholitonta) omenasiideriä, 5 dl jauhoja, 1 tl soodaa, 1/2 tl leivinjauhetta, 1 rkl sokeria, 1 tl suolaa. 

Sekoita maito, jugurtit, siideri, huoneenlämpöinen voisula ja munat. Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä. Anna seisoa noin 10 minuuttia. Lämmitä sillä aikaa valurautainen blinipannu. Paista runsaassa voissa. Satsista tulee 4 isoa tornia pikkuisia makoisia amerikkalaisia pannukakkuja.  

Vaahterasiirappimansikoihin tulee rasiallinen tuoreita tai paketillinen pakastemansikoita, mun piti käyttää pakasteita, kun unohdin että helluntaina kaupat ovat kiinni, 1 dl vaahterasiirappia, loraus ginger alea.

Keitä kokoon hetki ginger alea ja vaahterasiirappia. Pilko mansikat ja valele ne jäähtyneellä liemellä. Syö pannukakkujen kanssa. Jos jää, käytä smoothiin.



Otin parvekkeella kyllä myös iltaoluen. Sinne kun paistaa ilta-aurinko. Jees.

Ps. Kivikasa edessä on Andin kivipuutarha. Makes sence.

lauantai 18. toukokuuta 2013

10 ruokalajin illallinen murhamysteerihengessä (opiskelu kannattaa aina)


Koska ruoka on rakkauteni, opiskelen sitä myös yliopistolla. Ruokakulttuurin monitieteinen opintokokonaisuus on ehdottomasti opiskelun arvoinen kannattaa hakea jos on kirjoilla yliopistolla tai  Haaga-Heliassa.

Opintokokonaisuuden yksi valinnainen kurssi, Haagan-Helian Viinin ja ruuan yhdistäminen on ihan huippu. Sitä myös opiskelijoiden keskuudessa "syö&juo"-kurssiksi kutsutaan. Ja sitä se on. Joka tunnilla käydään läpi ruuan ja juoman yhdistämistä, tehdään erilaisen teeman mukaisia ruokia ja sitten maistellaan tehdyt ruuat viinien/oluen kera ryhmissä. Joka ryhmä myös rakentaa oman menukokonaisuuden, josta sitten kurssilla valitaan paras.  Ja kurssin huipuksi tehdään ja syödään yhdessä valitun ryhmän ehdottama noin 10 ruokalajin menu. Paras kurssi ikinä.

Tämä vuonna valittu menu oli Agatha Christien 10 pientä neekeripoikaa - kirjan henkinen murhamysteerimenu. Oliko vähän hauskaa tehdä ja syödä sitä.  Varsinkin kun rakastan sitä kirjaa ja osaan sen käytännössä ulkoa.

Aluksi oli Bloody Maryt, joilla kilisteltiin kaikki teeman ja kirjan tapahtumanvuosikymmenen mukaan pukeutuneena. - Kauden mukaan oli parsaa, vuohenjuustolla ja vehnäoluella. - Välijuustot kuuluivat asiaan. - Amanda paistaa briosseja ankanmaksan seuraksi.

Yksi parhaimmista annoksista oli siikaa, kampasimpukkaa oi ja artisokkapyretä. - Teeman sopiva kattaus, tottakai. - Meidän ryhmän väliskumpat oli meillä väliprosecotkin. - Creme brulé ja taivaallinen raparperisorbét.

Kurkkukeittoa kupista. - Ankkaa, timjamignoccheja ja superhyvä lakritsijuurikastike jonka ohjeen sain, kiitos Harri. - Laventeligranite. - Meidän ryhmä ostereiden kera, joiden avaaminen oli niin koukuttavaa. Niiden kanssa tarjottiin täydellinen omena&piparjuurivenegrette, jonka Olli teki.


Ja lopuksi menu, jonka teemasta, kokoamisesta ja illan murhamysteeristä vastasi Elinan ryhmä, KIITOS heille. Meidän ryhmän annoksista eli ostereista ja ankanmaksasta laitan myös reseptit, jos ja kun ne saan.

Alkudrinkki Bloody Mary

1. Kävi kymmenen pientä neekeripoikaa yhdessä pöytähän,
vaan yksi kun ruokaan tukehtui, on jäljellä yhdeksän.

Pahaa aavistamattomia ostereita
Laurent-Perrier Brut, Champagne, Ranska

2. Vietti yhdeksän pientä neekeripoikaa illan niin rattoisan,
vaan aamun tullen avaa vain silmänsä kahdeksan.
Paistettua ankan maksaa, briossia, Granny Smithiä pyreenä
Cave Vinicole Hunawhir Riesling Grand Cru Rosacker, Alsace, Ranska

3. Lähti kahdeksan pientä neekeripoikaa onneaan etsimään,
yksi kun sille tielle jäi, joukko väheni seitsemään.

Vertahyytävän viileä kurkkukeitto, mintulla ja limellä maustettuna.
Hunawhir, Pinot Gris Réserve, Alsace, Ranska

4. Ja seitsemän pientä neekeripoikaa sytykkeitä vuoli,
nyt kuusi on enää jäljellä, kun yksi heistä kuoli.

Hiillostettua siikaa, paistettua kampasimpukkaa, maa-artisokkapyrettä voikastikkeella
Dandelion Vineyards, Twilight of the Eden Valley, Australia

5. Sai kuusi pientä neekeripoikaa palloksi pesän harmaan,
vaan yhtä pisti mettinen, jäi jäljelle viisi varmaan.

Mettisen huuumaava laventelisorbet
6. Kun viisi pientä neekeripoikaa oikeutta halaa,
niin yksi silloin tuomittiin, vain neljä heistä palaa.
Parsaa, vinaigrettea ja gratinoitua vuohenjuustoa
Hoegaarden Vitbier


7. On neljä pientä neekeripoikaa merelle lähtenyt,
syö yhden ankka punainen, on heitä kolme nyt.
Ankan rintaa, tummaa lakritsikastiketta ja timjamignoccheja
Château de Mercey Maranges 1er cru Les Clos Roussots, bourgogne, Ranska

8. Käy kolme pientä neekeripoikaa nyt eläintarhan teitä,
kun yhden karhu kahmaisee, on kaksi enää heitä.
Manchego ja hurmaavan hunajaisia hasselpähkinöitä.
Montecillo Reserva, Rioja, Espanja

9. On kaksi pientä neekeripoikaa rannalla vierityksin,
kun toisen kuumuus korventaa, on toinen ypöyksin.
Crème Brûlée ja kirpeä raparperisorbet
Brauneberger Juffer-Sonnenuhr Riesling Spätlese, Mosel, Saksa

10. Vaan yksi pieni neekeripoika ei kestänyt yksinään,
hän meni, hirtti itsensä, ei jäljellä yhtäkään.
Syntisen suklainen kohokas ja marinoituja hedelmiä
Recioto di Soave la Perlara, Veneto, Italia



Itse kurssista kiitos Hessulle ja Jarille. Ja Jyrkille viineistä. Tälläisten kurssien takia kannattaa opiskella.
Ps. Menut pari viiniä voi olla että vaihdettiin, mutta samantyyppisellä mentiin kuitenkin.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Välipalalle!


Kannattaa syödä välipalaa.




Raputahnaa leivälle. Mielellään ruisleivälle.

10-15 kpl jokiravun pyrstöä pilkottuna (S-marketista saa ainakin tuoretiskistä, mutta katkaravut käy myös), 1/2 dl majoneesia, 1 dl turkkilaista jugurttia, 2 rkl sitruunan mehu, suolaa ja pippuria, ruohosipulia pilkottuna maun mukaan.

Sekoita kaikki ja anna maustua. Levitä leivälle. Vähän ruohosipulia koristeeksi. Syö.

Ps. Menee tämä iltapalaksikin. Ja paahtiksella. Ja valmistujaisten voileipäkakkuun.

torstai 16. toukokuuta 2013

Note to me:Tartu tilaisuuteen (kun on vuohta tarjolla)


Kaikille käy joskus niin, että jättää käyttämättä tarjotun tilaisuuden. Ja yleensä se harmittaa. Jälkeenpäin. Tosipaljon.

Näinpä kävi minullekin. Opiskelukaverini Olli kertoi, että Juuressa on kolmen ruokalajin vuohi-menu Salonniementilan luomuvuohesta. Ja olutsuosituksilla. Jepjep, pakko testaa, ajattelin. Kun en ole kai vuohta syönyt, kuin joskus pienenä Unkarissa.

Eilen sitten kuulin että viimeiset vuohet oli menneet lauantaina. Nyyh.


Toinen opiskelukaverini Amanda kävi syömässä ja kertoi, että alkuruokana oli ihan ohueksi viipaloitua vuohenkieltä ja vuohen munuaispiiras/lehikäinen. Pääruokana Oopperaleipä vuohesta. Jälkiruokana kuttujugurttivanukas, lakua ja vadelmaa. Ja oluita. Ja jälkkäridrinkki, jota en muista, mutta joka kuulosti todella hyvältä. Ja kaikki oli kuulemma fantastista, kerrottiin.

Tarinan opetus: Tartu tilaisuuteen. Muuten jää tyhjä lautanen käteen kuin kuvassa.

Ps. Onneksi Olli, lupasi infota Juuren seuraavasta minua kiinnostavasta menusta, johon liittyy tilaviinit. Sitä odotellessa.

tiistai 14. toukokuuta 2013

Kookos - I LUV


Rakastan kookosta. Kookospähkinää, kookosmaitoa, kookosöljyä, kookoshiutaleita, kookosvettä. Kookoksen tuoksua ja makua. Sisäisesti ja ulkoisesti. Aina.



Smoothiessa, ruuanlaitossa, ihonhoidossa ja leivonnassa. Ylistyslaulu yhdelle kookosrakkauksistani, kookosöljylle: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236676-aidille-kookosherkkuja-tassa-ohjeet

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Sokerihuurretut unkarilaiset sarvet


Näitä toivon melkein aina tehtävän jos oma mamani kysyy, mitä hyvää hän tekisi. Ja näistä pitää myös iso-Atti, Oliver, pikku-Atti ja ja ja.....Kaikki.

Unkarissa näitä kutsutaan semmi kifli eli vapaasti suomennettuna "ei mitään sarvi". Viittaa luultavimmin siihen, että tätä herkkua on mahdollista tehdä hilloinjämistä.



 Sokerihuurretut sarvet

5 dl jauhoja, 2 rkl etikkaa, 4 rkl kylmään vettä, 250 g voita, täytteeksi ei juoksevaa, paistonkestävää hilloa  tai marmeladia(meillä vadelmaa tai punaherukkaa)

Nypi jauhon joukkoon voi. Nypi sitten joukkoon vesi ja etikka. Jaa taikina viiten osaan ja kauli ne erikseen pyöreäksi. Jaa kolmioiksi, mitä pienemmiksi sen parempi. Täytä hillolla ja rullaa sarveksi. Paista noin 180 asteessa noin 10-12 minuuttia. sarvet eivät saa ruskistua, vaan niiden pitää jäädä vaaleaksi.  Pyöräytä sarve sokerissa niin kuumana kuin sormesi kestävät.

Nauti koska vaan. Törkeän hyviä.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Olutfriikahtelua Copenhagen Beer Celebrationista (sisältää olutsuosikkilistan)


Viime viikonloppuna tähän aikaan vietettiin Mikan kanssa aikaa kaikkien aikojen oluttapahtumassa, Copenhagen Beer Celebrationissa. Voi veljet, jos ette ole siellä olleet, niin aika paljon olette käsityöläisolut-skenestä menettäneet.



Paikalle oli kutsuttu kolmisenkymmentä todella siistiä pienpanimoa, joista omat suosikit olivat ehdottomasti Three Floyds, Jester King, Mikkeller (tottakai, rakastan Mikkellerin oluita ja etikettejä), Brodies ja Siren.



Minä ja Mikkeller.


Tapahtuma koostui kolmesta eri sessarista, joissa kaikissa oli aika pitkälti eri oluet. Sessareissa olut oli ilmaista,sisältyi pääsylipun lintaan joka noin 60 euroa/sessio ja kaikilla oli noin desin lasi. Jokainen panimo toi noin kolme eri olutta jokaiseen sessariin. Eli parhaimmillaan olisi voinut maistaa vajaa 300 olutta. Huh huh.

Me käytiin kahdessa sessarissa ja oluita saatiin kasaan 122. Aika sankaria. Ja kävelin molempina päivinä huojumatta hotellille.



Siellä oli pari muutakin ihmistä meidän lisäksi.



Jollain panimoilla on kivannäköinen, selkeä olutlista...tosihyvää toi Agent Orange



Toisilla panimoilla säädettiin listan kanssa vähän enemmän...

Ja  vitsi siellä oli uuden tyyppisiä oluita; Kiinnostavin uusi trendi oli oluiden tynnyrikypsytys, jota on tottakai tehty aikaisemminkin, mutta nyt jokaisella painomlla oli tuollakin oma tynnyriin laitettu oluensa. Oli valkkari-, punkku,- bourboun-, ja konjakkikamaa. Hyviä. Tuhteja ja melkein jälkkäriruokaviinimäisiä. Todella hyviä esimerkiksi paikalla myytävien tanskalaisten juustojen kanssa. Emmäkestänyt. Ja söin montamonta annosta juustoja. Ja olutta.




Virkistävä vastatrendi oli miedot ja happamat sour alet ja wild alet. Hedelmäisiä, usein ihan hedelmää mukanakin olevia, maultaan pyöreitä, mutta muuten keveitä oluita. Ihania tuossa tuhtien oluiden välissä. Kesällä ihan parhaita. Samoin saisonit, joita oli myös kivasti. Pidän saisoneista, ne ovat ikäänkuin pieni silta oluen ja maalaissiidereiden välillä ja joo tiedän, kun sanon näin, niin kaikki on sitä mieltä, että tämä on saisoneiden rienausta, mutta sitä mieltä mä vaan olen.

IPAt loistivat myös, tosin tapahtumassa tummina. Ja tummaa oli muutenkin, nimittäin hyvä ja perinteinen imperial stout oli nostanut päätään ja päätynyt hyvin monien panimoiden listalle. Eikä ollut harvinaisuus tuollainen 13% imperial stoutkaan. Ja taas tarvittiin juustoja....

Oli siellä muutakin safkaa kuin juustoja. erinomaista chiliä, risottoa, jota en tosin maistanut, ja hauska hodariannos, jossa oli kolme erilaista minihodaria tämä idea lainataan, joten näette sen blogissa myöhemmin.

Lopuksi haluan jakaa oman suosikkilistani kaikista 122:sta maistetusta oluesta. Top kymppi siis, mutta ykköstä lukuunottamatta EI järjestyksessä):

1. Three Floyds(US); Dark Lord Russial Imparial Stout (Bourbon Vanilla Bean)
Aivan mahtava olut, joka loppuikin kesken. Tukeva, mallasmainen pohja yhdistettynä henkevän kauniiseen humalointii, ja mausteena lempimakuni vanilja. Ei voi mennä pieleen. Eikä mennyt.
2. Brodies(UK): London Sour Apricot Edition
Ihanan hedelmäinen ja maultaan pyöreä sour ale, jossa on juuri oikea määrä aprikoosin aromia, happamuutta ja alkoholia. Oujes.
3. Siren Craft Beer(UK): Chai I Love you a latte
Mausteinen stout, jossa on makean kiva loppumaku. Eriomainen vaikka sinihomejuuston tai perjantain-illan nautiskeluun. Vähän outo, mutta siksi pidänkin siitä.
4. Jester King Craft Brewery(US): Grumpy Old Times
Voimakas ja hapan, hedelmäinen ale, jonka tuoksussa toffeeta, troopista hedelmää ja jopa viinietikkaa. Tynnyrikypsytetty villihiivan ja brettanomyses-bakteerin kanssa joka on myös uutta oluessa isompana ilmiönä , maalaissiidereissä sitä on käytetty usein.
6. Anchorage(DK) Breweries: The deal with the devil
17% Barley Wine, jonka takia juoksin ottamaan juustoja. Tynnyrikypsytetty, yhden humalan ja yhden mallaslajikkeen olut, mahtavan täyteläisen makuinen ja pehmeän arominen. Tykkään.
7. BrewDog(UK): Paradox Grain
Tämäkin suklaisen rusinainen imperial stout on kypsytetty tynnyrissä. Bourbon-tynnyreissä. Aromissa onkin vaniljaa ja taatelia, mutta paahteisuus ja humala tasapainottaa tätä makujen täyteläisyyttä hyvin.
8. Mikkeller(DK): Spontandouble Blueberry
Ihan oikean mustikan omaava lambic, jossa ei ikinä uskoisi olevan yli seitsemän prossaa alkoholia. Raikas, mutta hillomainen, aromissa vähän myös limeä ja metsää. Erinomainen olut.
9. Merciless(NL): Blood Stains
Icebock, jossa alkoholia huomattavasti enemmän kuin maussa tuntui. Aromiltaan paahteisen hedelmäinen, maultaan sekä katkera että makea. Vähän köhin kun näin että tässä on 20%. HUH.
10. Amager Bryghus(DK): No Rice and Curry
Pale lager, joka oli kivan raikas ja situunainen, johtuen jenkkihumaloista mitä tässä on käytetty. Hedelmäinen, semikatkeralla jälkimaulla, joka hyvin kokoaa oluen.
Ja vielä jokeri: Jester King Craft Brewery(US): Barrel Oaked Sour Black Metal Imperial Stout
Muutamilla panimoilla näkynyt sour porter. Hapan ja paahteinen. Erikoinen ja hyvä.



Mikakin tykkäsi. Tapahtumasta ja oluista.

Ps. Erikoispisteet sitten vielä Surley Brewing Co-lle. Ihan kingi jengi, jotka tatuoitua panimomestaria ja sen daamia myöten huudatti hevia ja tarjoili hyvää mieltä. ja oluetkin oli hyviä. Hyvä jätkät. Ja daami.

torstai 9. toukokuuta 2013

Hyvää pohdittavaa TEDX Helsingistä


Sain tänään uutta pohdittavaa. Moniakin mielenkiintoisia ajatuksia, jotka haluan tänne blogiin merkitä muistiin, että itse muistaisin ne paremmin.
Ëniten pohdin Helsingin Sanomien toimituspäällikön Reetta Rädyn luentoa aiheesta Suomessa kaiken mittari on Suomi.

Räty vietti vuoden Kiinassa ja huomasi miten mittakaava muuttuu kun asuu jossain muualla. Rädyn esimerkit olivat avartavia; Me pidämme Kiinaa maana, jossa kaikki on säänneltyä ja kontrolloitua, mutta kun Kiinassa saa mennä pyörällä kouluun, niin Suomessa tietyissä kouluissa pyörät on kielletty, koska ei ole asianmukaisia säilytystiloja pyörille? Oikeesti. Että kumman maan meno on kontrolloitua arkipäivässä?  Tai että 23 minljoonan ihmisen Shanghaissa onnistuu pitää "kävelykadut" kävelykatuna, kun sama ei onnistu miljoonan asukkaan Helsingissä alituisten huoltoajojen takia. Tai ihan se fakta, että kuulemma kiinalaiset oikeasti kävelevät myös takaperin. Meistä hassua. Heistä tavallista.

On totta, että usein sitä sortuu itsekin ajattelemaan läntistä näkökulmaa ja jopa kapeaa suomalaista näkökulmaa sinä oikeana. Rädyn luento herätti miettimään, että pitäisikö enemmän miettiä itsekin asioita täysin eri näkökulmasta. Se on vaikempaa, mutta virkistävää.

Tässä muutama muukin ajatus:

"Kaikki ihmiset haluavat tulla nähdyksi omana itsenään, vailla eri roolien stigmaa."
"Jos ihmistä katsotaan tuomitsevasti, se tyhmistyy ja persoonallisuus pidemmän päälle murtuu."
"Vain teot merkitsevät. Niin hyvässä kuin pahassa, mutta vähän enemmän hyvässä. "
 - Hanna Martikainen (ohjaa teatteriesityksiä vankien kanssa)
Tämä oli vaikuttava luento siitä, miten tärkeää toisten kohtelu on ja miten tärkeää meille kaikille on toisten arvostus. Meillä on kaikilla omat roolimme, jotka seuraavat meitä. Tärkeää olisi yrittää nähdä roolien taakse ja kohdella kaikkia ihmisiä vertaisinaan, nimenomaan hyvässä.

"Tarvitaan lisää ihmisiä jotka toteuttavat luovia ideoita. Ideoita on paljon, mutta luova toteutus puuttuu." Niin totta.
(tämän luennoitsijan nimeä en muista, mutta hän oli muotoilun professori. kai.)
Omakin kokemukseni on että uuden synnyttämisen ensimmäinen vaihe on hauskin ja helpoin. Ideoita tulee, mutta sitten kun ne pitää toteuttaa uudella tavalla ja kiinnostavasti, siihen luovuus yleensä tyssää.  Ideat ovat hyviä mutta pitäisi keskittyä enemmän toteuttamaan  ne kunnialla. Silloin saa aikaan jotain erinomaista.

"Lausu unelmat ääneen. "
"Tingi omasta hyvästi joukkueen hyväksi."
Juhani (Tami) Tamminen, joka osaa kyllä esiintyä todella mukaanvievästi.
Olen itse välillä vähän huono panostamaan omiin unelmiini. Ja niihin pitäisi panostaa. Ajatella niitä joka päivä. Ja näin olen päättänytkin nyt tästä päivästä tehdä. Kyllä. Ja aion kirjata unelmat tännekin.

Nämä ajatukset tuli TEDx Helsinki-tapatumassa, jossa olin tänään. Siellä oli noin 800 muutakin ihmistä. Kysessä on maailmanlaajuisen suosion saavuttanut jenkkikonsepti, jota on stadissakin järjestetty jo vuodesta 2009. Tapahtuma on ilmainen ja voittoa tavoittelematon, eikä mm. maksa luennoitsijoille mitään esiintymisestä. Silti luennoimaan oli saatu aika mielenkiintoisia nimiä. Hauskaa on että etukäteen ei ilmoiteta esiintyjien nimiä, oten tapahtumaan mennään ihan sokkona.

Esiintyjiä oli muitakin tosihyviä ja erikoismaininnan saa kyllä 4 biisin minifestarit, jossa PARAS oli Tommy Lindgrenin, Paleface ja Redraman yhteisesitys. Way to go.

On aina hyödyllistä saada lisää pohdittavaa. Tänään on nyt sitten pohdittu.