sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Oi, puolukka-omenapiiras


Pakkasesta löytyy aina tässä vaiheessa talvea puolukoita, jotka olen puoliksi sinne unohtanut. Eikä tarvitse pelätä, en todellakaan marjasta itse, vaan ostan halpoja puolukoita aina syksyllä ison kasan. Kuivaan osan, pakastan loput mitä emme jaksa syödä. Sitten talvella aina välillä muistan, että siellähän niitä pakkasessa on, kaivan esiin ja käytän vaikka missä. 

Tällä kertaa tein unkarilaisen isoäitini reseptillä puolukoista piirakkaa. Koska alkuperäinen resepti on omenalle, niin tässäkin on puolet omenaa vähän tasoittamassa puolukan kirpeyttä. Näin ei tarvitse myöskään niin paljoa sokeria, kun omena makeuttaa piirakkatäytettä. 

Hauskasti tässä menee myös oma perimäni sekaisin: unkarilainen omenapiiras kohtaa suomalaisen puolukan. 

 

 Omena&puolukkapiiras

1/2 kg jauhoja, 250 g huoneenlämpöistä voita, 1 kananmuna, 1,4 dl tomusokeria, 1 dl piimää/rahkaa. Täyte: 4 isoa omenaa, 2 dl puolukkasurvosta, vähän mantelijauhetta, 2-3 rkl sokeria tai siirappia.

Raasta omenat ja purista niistä mehu. Sekoita puolukkasose ja omenaraaste. Sekoita taikina laittamalla jauhot kulhoon. Tee syvennys jauhoihin ja pudota siihen kananmuna. Sekoita sitten sokeri myös. Nypi joukkoon voi. Lopuksi laita joukkoon piimä.

Tee taikinasta kaksi eri palaa.  Kaulitse ensimmäinen pala (noin 1/2 cm paksuksi), laita leivinpaperille. Sirottele taikinan päälle mantelijauhetta. Kaulitse toinen taikina. Laita omena tasaisena kerroksena ensimmäisen taikinan päälle. Ripottele omenan päälle hiukan kanelia ja siirappia.Laita toinen taikina päälle.

Voitele rahkalla tai piimällä. Pistele haarukalla. Paista 200 asteessa noin 25-30 minuutin ajan.

Mainio herkku vaikka iltapäiväkahvin kanssa. 

torstai 23. helmikuuta 2017

Kippis vaan ennen kuin on liian myöhäistä

KIPPIS - radio-ohjelma aikoi 11.2.2016. Yli vuosi olutasiaa on siis radiossa pyöritetty.

Perjantaina on viimeinen KIPPIS-vähään aikaan. Vetäydymme pienelle tauolle ja toivottavasti palaamme kesän alussa. Toki auttaa jos toivot Kippis-ohjelmaa jatkettavan, palautetta voit laittaa palaute@radiohelsinki.fi. Nöyrä kiitos, jos teet niin. 

Fiilis on haikea, onhan tämä ollut unelmieni täyttymys.



Nyt viimeinen KIPPIS käsittelee yhteisöllisyyttä. Puhutaan Kirkkokaljoista ja oluesta diginä. Maistetaan Suomen suurinta oluttyyppiä eli lageria.Kannattaa kuunnella pe 24.2. klo 17-19 Radio Helsinki 98,5 MHz.

Jos vanhat KIPPIS-ohjelmat kiinnostavat, ne voi ladata podcasteina vielä TÄMÄN VIIKONLOPUN AIKANA. Ensi viikolla on liian myöhäistä.

Vuoden 2016 Kippikset löytyvät täältä. 

Vuoden 2017 alun Kippikset:
IPAA ja irtokarkkeja! 
Kippikset 1v-synttärit!
Olutta ravintolassa!
Olutta ja kahvia!
Olutta ja tanskalaisia voileipiä!
Olutta, vegaaniruokaa ja hyönteisiä

Kiitos kaikille, jotka ovat tähän asti kuunnelleet ohjelmaa, olleet vieraina tai molempia. Kippistellään kun nähdään!

tiistai 21. helmikuuta 2017

Laiskemman aamiaiskulho

Ihailen ja epäillen katselen kauniiisti aseteltuja smoothie- ja aamiaiskulhoja Instagramissa ja mietin, että kellä on oikeasti käyttää niin paljon aikaa muutaman cashew-pähkinän ja muiden raaka-aineiden asetteluun, varsinkin kun ne sitten kahmaistaan yhdellä lusikallisella naamaan aamulla.

Vähän tietysti kadehdinkin, koska omat aamuni ovat aika kaoottisia, on kyseessä sitten viikonloppu tai arki. Itse valitsen kulhoon sikinsokin kaadetut kamat, koska niin ehtii lukea Hesaria pidempään.

Mutta yritin minäkin yhtenä päivän asetella. Ja vaikka asetelmi on surkea, maku tässä oli niin hyvä, että jaampa oman aamiaiskulhoni sisällön.


Pohjalla:

1 dl Fazerin Sadonkorjuu-puuroaineista(ihan kingi). 2-3 dl kookos/mantelimaitoa tai kookosvettä

Tämä sekoitetaan ja jätetään imeytymään latten tekemisen ajaksi.

Päälle:

Noin 1 rkl kurpitsansiemeniä, noin 1 rkl auringonkukansiemeniä, muutama cashew-pähkinä, 2 dl sokeroimatonta puolukkasurvosta, 2 rkl kookosmannaa. 1 rkl hunajaa kaiken päälle.

Sitten vaan latte viereen, Hesari eteen ja lusikoimaan.

Huomenta!

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Uusia bissepaikkoja: Sori Taproom

Kaisaniemeen on tullut uusi olut (ja ruoka)- paikka, Sori Taproom. Kyse on tietysti nyt niin trendikkäästä, yhden panimon mukaan nimetystä ravintolasta, jossa on sitten pääosin sen panimon oluita. Sori Taproomissa panimo on tietysti suomalaisten Viroon perustama Sori Brewing, mutta saa sieltä muitakin kuin Sorin oluita.

Paikka on hauskan riisuttu sisustukseltaan, ilmapiiriltään modernin valoisa ja hyvien oluiden lisäksi sieltä saa baariruokaa. Eli erilaisia hampurilaisia, wingsejä, ribsejä ja muuta perinteisesti olueen sopivaa ruokaa, vegejä unohtamatta.  Paikka on jaettu kahtia, ruoka- ja seurustelupuoleen, mutta kyllä me saimme safkaa seurustelupuolellekin.

Olen nyt käynyt jo pari kertaa ja tykkään kyllä paikasta. 


Viimeksi olin Elsan (jonka Sori Taproom-arvostelun voitte myös lukea) sekä Anna-Marian kanssa, joimme parit bisset ja söimme burgerit. Nyhtöpossu&lehtikaaliburgeri oli kiva, vegeversio myös ja juustoburgeriakin kehuttiin. Ranskalaiset olivat rapeita, ja se on aina hyvän(ruoka)-paikan merkki.

Hanaoluita ravintolassa on paljon, ja vaihtuvuus on nopeaa. Sori Brewingin tuotteet ovat (tottakai) erittäin hyvin edustettuna. mutta vierashanojakin on useita ja niitä kannattaa kytätä. Kun itse pidän nimenomaan oluiden maistelusta, niin tervehdin ilolla sitä, että kaikkia hanaoluita ainakin saa joko 0.2, 0.33 ja 0.4 litran koossa.Pidän myös sähköisestä hanaoluttaulusta ja siitä että kun joit jonkun oluen, merkkasit sen Untappd-oluenarviointisovellutukseen juoduksi nimenomaan siellä, niin arviosi näkyi taululla. Jokaisen oma 15 minutes of fame....hih.

Koska itse pidän happamista oluista varsinkin seurustelun lomassa, niin tervehdin myös ilolla hapanoluiden hyvää valikoimaa.

Kaiken kaikkiaan, kiva mesta!

lauantai 18. helmikuuta 2017

IPA-oluen kanssa: Rapeat bataattiranskalaiset dippeineen

IPAn kanssa parasta on kaikki suolainen ja rasvainen. Kyllä.

IPA-oluissa on hedelmäisyyttä ja usein karamallimaltaasta tullutta maltaista makeutta, joka niin hyvin tasapainoittaa suolaisia makuja. Oluen kärkäs humalointi myös leikkaa kivasti rasvaista ja täyteläistä suutuntumaa.En itse ole niinkään IPA-oluiden juoja pelkästään, vaan ne vaativat jonkun kivan naposteltavan, jolloin oluen humalonti kesyyntyy suuhuni sopivaksi.

Helppo ja hyvä pikkusyötävä on (bataatti)ranut ja majoneesi. Kylkeen hyvä IPA. Se on siinä.



Rapeat bataattiranskikset

2 isoa bataattia
Noin 2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl grillimaustetta
1 rkl vehnäjauhoa
Suolaa ja mustapippuria
Laita uuni 225 asteeseen. Huuhtele bataatit ja leikkaa ranskalaisiksi.  Laita likoamaan veteen noin 15 minuutiksi. Kuivaa keittipyyhkeellä bataatisiivut. Laita kulhoon ja lisää mausteet. Sekoita. Leivtä tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille ja paista 25-30 minuuttia, kunnes paahtuneet. Pidä puuhauhan avulla uuni ovea auki ensimmäiset 10 minuuttia, että koskeus haihtuu. Tarjoa heti.

Tryffelmajoneesi

1 dl majoneesia (jos olet ahkea, tee majoneesikin itse. Jos olet laista, osta majoneesi kaupasta).
1/2 tl tryffeliöljyä
Sekoita ja laita hetkeksi kylmään.

Olutchimichurri

2 valkosipulinkynttä pienittynä
1 dl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl vaaleaa golden ale-olutta
1 laakerinlehti
2 kourallista lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
1/2 pilkottua chiliä tai maun mukaan

Laita kaikki kastikeainekset tehosekoittimeen. Tarkista maku, lisää suolaa tai pippuria maun mukaan. Voit laittaa mukaan myös tuoretta chiliä.

Nam! (Resepti toimii myös perunalla). 

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Rakkaudentiloja - ravintolassa ja muualla

Oi rakkaus, se kiinnostaa aina!

Rakkaudentiloja - on neljän museon, saman teeman ympärille rakennettujä näyttelyitä. Mukana ovat Hotelli- ja Ravintolamuseo, Teatterimuseo, Lottamuseo ja Vantaan Kaupunginmuseo.  Ehdottomasti hyvä kokonaisuus kaikkia kiinnostavan aiheen, rakkauden, teemoilta.

Hotelli- ja ravintolamuseossa keskitytään tietysti ravintolamaailmassa tapahtuviin intohimonosoituksiin, kieltoihin ja rakkauteen ruokaa ja juomaa kohtaan. Tästä minäkin tiedän aika paljon...


Teatterimuseossa keskitytään rakkauteen elokuvissa ja näytelmissä. Esillä on niin puvustusta, julisteita ja muita rakkautta julistavia esineitä. Näyttelyssä on myös ihana kooste suomifilmin rakkaudenosoituksista.


Lottamuseossa tarina on rakennettu lähemmäisenrakkauden piiriin. Mielenkiintoista on linjaveto sotien jälkeiseen evakkojen vastaanottoon ja nykyiseen pakolaisten tilanteeseen.


Vantaan Kaupunginmuseossa näyttelyssä on Vantaalla tapahtuneet rakkaustilat. Aivan ihana näyttely, joka näyttää sekä rakkauden, sen syttymisen ja siitä luopumisen yksilön tasolla.


Suosittelisin ehdottomasti katsomaan kaikki neljä näyttelyä. Rakkaus on laaja ja monisyinen asia, ja neljä näyttelyä antaa neljä erilaista näkökulmaa siihen. Museot voi kiertää itsekseen tai sitten voi mennä 29.4. Rakkausbussiin etsimään Vappuheilaa ja kiertää näin kaikki näyttelyt.  Rakkaudentiloja-yhteishanke järjestää myös monenlaista  tapahtumaa sekä sinkuille että perheille.

Menkää ihmiset, menkää! 

maanantai 13. helmikuuta 2017

Kyllä opiskelijat osaa juhlia - Pore Gaala

Kauas on tultu siitä kun opiskelijajuhlat tarkoittivat taskulämmintä kaljaa ja sipsejä. Nykyään nuoret ovat huomattavasti fiksumpia kuin minun aikanani (ai kauhea, kun tuon kirjoittaminen saa tuntemaan itseni vanhaksi).

Olen saanut kunnian vierailla Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden yhdistyksen, Pore Ry:n vuosijuhlassa jo muutaman vuoden(viime vuonnakin). Viimeistään siellä näkyy, miten nykyään voi juhlia tyylillä.

Tänä vuonna juhlittiin Suomenlinnassa, Tenalji von Fersenissä. (Olen siellä niin monta vuotta ollut itse tarjoilemassa juhlissa...) 









Juhlat olivat hyvä esimerkki nykyajasta - kaikki oli viimeisen päälle järjestetty jopa lauttamatkaa ja Suomenlinnan reittiä myöten. Ruuan hoiti erinomaisesti Olo Catering. Juomina viinejä ja oluttakin. Ja Jägermeisteriä.Skumppalasit kilisivät ja ihmiset olivat kaikki pukeutuneet parhaimpiinsa. Silti tunnelma ei ollut jähmeä, vaan rento ja puheen pulputus täytti salin. Juhlassa jaettiin useita palkintoja, sekä vakava- että leikkimielisempiäkin.

Oma suosikkini on joka vuonna snapsilaulukilpailu, jonka tänäkin vuonna voitti väärä joukkue(hih, koska se ei ollut meidän).

Tänä vuonna puhuin juhlassa myös itse, oluesta, juomakulttuurista ja juustoista. Lempipuheenaihe :)

Olipa kivaa. Kyllä opiskelijat osaavat juhlia!