Aika menee todella nopeasti. Ravintola Demo, joka perustettiin just(...), on jo saavuttanut varhais-teinin iän. (Minkähän ikäiseksi tämä tekee minut?)
Tätä pyöreää vuosikymmentä juoksin minäkin juhlimaan Uudenmaankadulle. Onnittelemaan Tommia ja Teemua, tapaamaan tuttuja ja juomaan shampanjaa.
Vaikka tuntuu että Demo olisi laitettu pystyy vasta pari vuotta sitten, todellisuudessa se aloitti toimintansa jo 2003. Demo oli silloin erilainen; se oli rento paikka, johon pystyi menemään farkuissa ja superstareissa, missä henkilökunta oli kivaa ja ruoka todella hyvää. Ja tämä linja on pysynyt tähän päivään asti. Muita tämäntyyppisiä paikkojahan on sittemmin tullut useita, mm. Muru, Chef6Sommelier jnejne. Ja hyvä niin.
Itse olen päässyt Tommin ja Teemun kanssa työskentelemään jo tarjoilijavuosinani ja herrat ovat aina olleet vaatimattomia mutta hyvin taitavia. Erittäin hyvä kombinaatio. Teemun kanssa olemme myös tehneet Olut&ruoka-reseptikirjan, jossa olleista ruuista itselleni kaikkein suurin yllätys oli viilokki, jonka Teemu onnistui muuttamaan kouluajoista vihaamastani ruuasta maukkaaksi annokseksi, jota minäkin söin mielelläni.
Nyt Demon lista on uudistunut; a la carte-listan sijaan myydään menuita. Joka päivä vaihtuvia, 4,5,6,7 -ruokalajin vaihtuvia kokonaisuuksia. Itse rakastan erilaisia menuita, joten huudan hurraata tämäntyyppiselle toiminnalle. Hyvähyvä.
Visiitti alkoi hyvin. Hymyjä baarin takaa ja macaroneja. Noita suklaa-kinuski-merisuola-macaroneja söin varmaan kymmenen.
Oli gin-tonickejakin. Kurkulla, niinkuin pitääkin. Ja hymyilevä ravintoloitsija. Ja tietysti Brooklyn American Alea. Demoon sopivaa olutta.
Illan yllätyksestä vastasi tämä pieni naposteltava. "Kato, suklaakakkua ja marjaa", ajattelin, ja heitin suuhuni.
No ei ollut; mustaamakkaraa ja puolukkahyytelöä. Rakastan mustaamakkaraa, mutta hetken jouduin miettimään, onko naposteltava mustamakkaran rienausta vai ylistystä. Jälkimmäiseen päädyin.
Kivaa oli. Itse notkuin kuvassa näkyvän tiskin päässä, kuvassa näkyvien herrojen seurassa, juoden shampanjaa ja syöden macaroneja.
(Sitten lähdin kotiin, vesirokkoa sairastavan pikku potilaan ja hänen vielä terveen ja aktiivisen pikkuveljensä luo.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti