Pääsin Hesarin arvovaltaiseen raatiin arvoimaan tämänvuoden Alkon käsityöläisolutviikkojen oluita. Arviointi tehdään aina täysin sokkona ja olin myös tahallaan jättänyt lukematta Alkon tiedotteen viikoille tulevista oluista, että en rupeaisi arvioinnissa vaan arvailemaan että mikä on kenenkin olut. Joten olin oikeasti täysin tietämätön mitä on tulossa.
Sokkomaistaminen on niin erilaista kuin maistaminen niin, että tiedät juoman tuotemerkin ja lajin. Jos haetaan vaikka oluesta virheitä tai tehdään peruslaaduntarkkailua, on ihan hyvä että tiedetään mitä lasissa on. Silloin maistettavaa juomaa voi verrata mielikuvaan ja makumuistoon siitä samasta tuotteesta. Samoin jos ei ole kokemusta oluen arvioinnista, kannattaa ensi arvioida tietäen oluttyypin ja merkin, niin saa kokemusta siitä miltä eri oluttyypit maistuvat.
Mutta jos pitää arvioida oluen mielekkyyttä, aromeja ja makuprofiilia, sokkomaisto on hauskan arvoituksellinen tapa maistaa. Ja silloin oluista paljastuu yllätyksellisiä seikkoja. Samoin siitä minkä panimon olut onkin kyseessä.
Paras tapa maistaa sokkona, on että joku muu hoitaa käytännön maistot. Eli tuo valmiiksi paikalle samanlaisissa laseissa oluet, jotka on mielellään nimetty aakkosellisesti (etteivät mene sekaisin mahdollisen oman numeroinnin/parasjärjestyksen kanssa). Valkoinen pöytäliina on aina hyvä, jota vasten saa määritettyä värin. Samanlaiset lasit keskenään pitää olla, koska silloin kaikkien oluiden aromit tuoksuvat samalla tasolla (erilaiset lasit antavat tuoksujen tulla erilailla esiin). Todella hyvä on jos valmiiksi on varattu arviointilomakkeet jossa ulkonäkö/tuoksu/maku/yleisvaikutelmapisteille paikat ja kirjoitustilaa. Näin oma pää pysyy selkeämpänä. Tietysti ihan kynä ja paperiakin käy.
Kun maistetaan todella monta olutta, vaikeinta on kalibroida oma asteikko. Yleensä voi jopa joutua vaihtamaan ensimmäisten oluiden pisteitä, riippuen jatkosta, Näin kävi tälläkin kerralla. Maistamiseen kannattaa keskittyä, ensin kaikki yksin, ja sitten voidaan vaikka jutella. Me maistoimme 18 olutta, kuuden erissä. Arvioimme ja merkkasimme pisteet yksin, sitten juttelimme aina niistä kuudesta.
Ihana ja rankka homma. Kiitos Jussille, että pääsin raatiin, ja kiitos Urho´s Pubin Esalle käytännön järjestelyistä. Koska meillä arvioijilla oli aika erilaiset olutmaut, niin pisteet tällä kertaa jakaantuivat laajasti. Se näkyy kyllä lopputuloksestakin, yhtään olutta ei saanut viittä tähteä, vaikka siellä todella hyviä oluita oli monia. Omat makumieltymykseni ovat nykyään aika happamien oluiden puolella, pidän tasapainoista oluista ja en liian humaloiduista. Minua kiehtoo hiivan eri aromit oluessa ja muiden kuin perusraaka-aineiden käyttö, jos ne eivät dominoi koko olutta. Jälkkäriksi tykkään juoda tuhteja, jopa vähän makeita oluita. Joten näillä eväillä minä arvioin.
Omat Top5-suosikkini ovat tässä, tosin eivät missään järjestyksessä:
Suomenlinnan Panimo Tin Foil Hat - Happaman hedelmäinen, tasapainoisen kuiva, herukkainen. Erinomainen aperitiivi. Hyvä myös niille, jotka sanovat etteivät pidä oluesta.
Mathildedalin Kyläpanimo Pirske - Hauskasti makeanhapan aromi ja hento belgihiivan vivahdus. Helpostijuotava kuitenkin, ilman belgioluiden makeutta. Tuoteryttisten pataruokien, vaikka uunikana tai mausteisen ruuan kanssa todella hyvä.
Bryggeri Rosé - Viinihiivalla käytetty, rypälemehulla ja kiinanruusuteellä maustettu kevyt ja hedelmäinen, jopa vähän raparperimainen olut, joka olisi omiaan vuohenjuuston kanssa. Hyvä myös niille, jotka sanovat etteivät pidä oluesta.
Laitilan Lakritsiportteri - Ihanan laksitsinen, makean kinuskinen ja tuhti jälkkäriolut, jota voisi kaataa suoraan vaniljajäätelön päälle kastikkeeksi. Tosin jos ei lakusta pidä, ei pidä tastäkään. Minä rakastan lakua, joten tämän voisin nauttia jälkiruuan sijasta.
Teerenpelin Julmajuho - Savuisa portteri, jossa on miellyttävä savupekonin aromi. Maussa kahvia, hyppysellinen suolaa ja juuri sopivasti savua. Tätä ei pysty paljoa juomaa, mutta hyvää se on. Hirvipadan, naudanlihan tai muun tuhdinmakuisten ruokien kanssa ja ruuanvalmistukseenkin.
Kannattaa käydä nappaamassa kaikki Alkon herkut.
Ps. Urho´s pubiin liittyy muuten seuraava oppimiskokemus: Menin opiskelijakavereiden kanssa 1990-luvulla paikkaan ja rynnättiin tiskeille ja huudettiin" Yks olut". Jolloin baarimige levitti kätensä siellä jo silloin monenmonen hana ylle ja sanoi "Niin mikä näistä?" Ja me tilattiin jokainen erilainen. Ja maisteltiin ristiin. Eka kerta kun maistelin niin paljon erilaisia oluita. Oli kivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti