Pro Gaala 2016 - behind the scenes

Olen saanut jo monena vuonna kunnian kuulua omasta mielestäni tärkeimmän ja hienoimman iltajuhlan, Pro Gaalan, tuomaristoon lehdistön osalta. Pro Gaalan on Aromi-lehden järjestämä, ravintola-alan gaala, missä palkitaan Hotelli- ja ravintola-alan toimijoita, sankareita ja vaikuttajia.

Rakastan ravintola-alaa ja olen onneksi ollut osa sitä kymmenien vuosien ajan sekä työskentelemällä alalla että kouluttamalla alan ammattilaisia sekä alan opiskelijoita. Ajattelen Pro Gaalan tuomarointia joka vuonna SUURENA kunniana.  Tänä vuonna Pro Gaala on torstaina 28.1. eli ihan pian!

Gaalaeleganssia Harrin kanssa 2015,2014 ja 2013. 

Pro Gaalassa jaettavat ravintola-alan palkinnot on jaettu erilasiin sarjoihin, joissa palkitaan niitä jokapäiväisen elämyksen asiakkaille tuottavia, iloisia ja tehokkaita asiakaskaspalvelutyön ammattilaisia. Sarjoja ovat mm. ravintolapäällikkö, kahvilatyöntekijä, baarimestari, kokki ja vaikka mitä(katso vaikka). Jokaiseen sarjaan saa  ehdottaa omia suosikkejaan ympäri Suomea. Sitten ehdokkaita äänestetään ja parhaat pääsevätkin finaaliin, jossa heitä sitten arvioi alalta koostettu, arvovaltainen raati. Ja vasta itse gaalassa paljastetaan jokaisen sarjan kolme parasta. Voi sitä onnea, kun voittaja kuulee oman nimensä. Joka vuosi tulee kyyneleet silmiin. Sekä voittajilel että minulle.

Minä olen itse osa lehdistötuomarijengiä, jossa on lisäkseni mm. Hannan Soppa-blogin Hanna, juomatoimittaja Ilkka Sirén, juuri Sandro-keittokirjaakin kirjoittanut Kenneth Nars, oluttoimittaja Mariaana Nelimarkka ja aina ihana ruokatoimittaja Mansikkamäen Sanna. Lisäksi arvovaltaisina herroina päätoimittaja Sakari Nupponen sekä vapaa toimittaja Tuomas Tanttu. Meidän tehtävämme on valita ammattilaisista lehdistön suosikki, se joka sykähdyttää juuri meitä. Osa meistä on tuomaroinut jo pari vuotta, ja löydämme aina hyvä yhteyden toisiimme.

Tämä tuomarointi ei ole helppo homma. Koska valinnanvaraa on liikaa! Tuntuu että kaikki ehdokkaat ovat alansa rautaisia ammattilaisia, joita kehutaan kommenteissa ehdotta. Ja kaikki ovat tehneet sekä ravintola-alasta että omasta työstään mahtavan sekä asiakkaille että kollegoilleen. Yksi syy, miksi olen niin onnellinen Pro Gaala-lehdistötuomaroinnista, onkin se miten hyvälle tuulelle tulen, kun luen kaikkia niitä kehuvia kommentteja, mitä ehdokkaista on sanottu. Jos tuntuu, että ravintola-alalla ei mene hyvin, täytyy vaan vilkaista näitä kehuja ja uskoo taas, että alalla on ja tulee olemaan innovatiivista, asiakaspalveluhenkistä ja hymyilevää jengiä.  Kyllä.

Tuomaroinnin aluksi saimme kaikki salaiset, paksut kirjekuoret, joissa olevia ehdokkaita olen nyt hyvällä mielellä, valinnanvaikeus mielessäni, puntaroinut viikonlopun. Edelleen minulla on liian monta omaa ehdokasta. Onneksi kokoonnumme vielä lehdistötuomarikollegoideni kesken ja käymme läpi omat ehdokkaamme. Ehkä pääsemme yhteiseen lopputulokseen...... Joka julkistetaan jo ylihuomenna. Jee.

Odotan koko gaalaa myös innolla. Siellä on kaikki ravintola-alan vaikuttajat, tavarantoimittajat ja tietysti itse alan toimijat. Pelkkää kivaa jengiä siis. Tapaamme, juttelemme, juhlimme ja nauramme. On ollut hauskaa 2013, 2014 ja 2015. Katso vaikka (samalla näkyy omat iltapuvut kaikilta vuosilta...). On se kuulkaa niin, että ravintola-ala on (ainakin minulle) ollut parhaita ammattialoja, missä olen ollut töissä. Joten, jahuu, enään kaksi päivää gaalaan!

Ps. Minulla on yksi suuri ongelma gaalaan liittyen: Kaksi uutta iltapukua. Apua. Kumman nä laitan. Valinnanvaikeus.

2015 fiiliksiä!

Papua ruokaan ja ranteeseen

Meillä pavut, kikherneet ja linssit kuuluvat viikottaiseen ruokavalioon. Skidit tykkää ja me myös. Yleensä teen niitä jauhelihan kanssa,  muhennoksena,  unkarilaisittain, lähi-Idän tyyliin, kreikkalaisittain tai meksikolaisittain, mutta välillä sitä kaipaa vaihtelua.

Uusia, hauskoja reseptejä löytyi Vappu Pimiän toisesta keittokirjasta Vapun Reseptikirja 2.

Kikherne-tonnikalapihvit, paistettuja belugalinssejä tomaateilla ja yrteillä sekä jugurttikastiketta.

Nyt on terveellistä ja hyvää. Näitä voi tehdä erikseen ja yhdessä. En taaskaan jaa reseptiä, koska kirjan ostaminen kannattaa,

Minulla on molemmat Vapun reseptikirjat ja tykkään. Molemmissa on helppoja, hauskoja reseptejä, joiden raaka-aineet löytyy ihan peruskaupasta ja jotka ovat aika helppoja valmistaa. Lapsiperheruokaa siis. Lisäksi tässä toisessa kirjassa on muutama tosi hyvä oivallus kuten maidoton ja sokeriton banaanipehmis sekä ihana kardedummamustikkakakku.

Kirja on kaikin puolin kiva ja on ansainnut paikkansa keittiössämme. Hyvä Vappu!

Kirjasta kiitos Ullis ja Heli.

Härski bisse

Nyt on juotu härski olut. Hyvä mutta outo. James Beer Evil Twiniltä.

Kyseessä on mansikoilla ja vihreillä oliiveillä maustettu berliner weisse. Valitsin itse oluen yhdessä lempiolutravintoloistani BierBierissä, kun teimme pientä videota paikan ravintolapäällikön, Juhanin kanssa.

Tämä olut on vaikea arvioida. Hyvä se on, jos tykkää monimakuisuudesta, outoudesta, mansikoista, oliiveista, berliner weissesta ja näiden kaikkien yhdistelmästä. Koska oikeasti nämä kaikki maistuvat tasapainoisesti ja mukavasti tässä oluessa. Tuoksussa hieman mansikkaa ja hedelmää. Maku alkaa happamana, sitten tuntuu hitusen oliivien suolainen katkeruus joka sitten pyöristyy,noh, vaan jotenkin umamiksi ja maukkaaksi. Kaiken lisäksi alkoholia vain 3,5% joten voi ottaa tuon isonkin pullon, ilman että menee ihan pyörryksiin. Ihan parasta.

Kannattaa juosta BierBieriin, tätä on vielä vähän jäljellä....

Paras flunssalääke

Vähän on ollut hidasta tämä bloginkirjoitus tänä vuonna. Ensin viimeisteltiin kirjaa ja viime viikosta asti puolet perheestä on ollut kipeänä. Se pienempi puoli. Ja eilisestä lähtien myös minä. Eli niiskniisk. Ja köhköh.

Mutta onneksi on Mika. Joka keksi täydellisen flunssalääkkeen. Munkkisaaren version ramenista.

Homma on helppo kuin mikä. Tämän voi kuka vaan tehdä, minimaalisilla keittotaidoillakin. Ei tarvitse kuin pilkkoa ja lämmittää.

Eli Munkkisaaren Ramen

1,5 l vettä ja kolme kanaliemikuutiota eli kanalientä noin puolitoistalitraa. (Voit joko hienosti tehdä itse tai oikaista, kuten me ja ostaa kanaliemikuutiot kaupasta. Kipeitä kun ollaan).
Pari kourallista babypinaattia
Paprika ohueksi siivutettuna
Pari porkkanaa ohueksi siivutettuna
Pussi sulatettuja katkarapuja
1 avokado puolitettuna ja siivutettuna (niin että pysyy kasassa)
Ilmakuivattuja nuudeleita nälän ja jaksamisen mukaan
Sriracha-kastiketta (tai muuta tulista kastiketta) viimeistelyyn

Lämmitä/valmista kanaliemi ja sen kuumentuessa leikkaa tarvittavat raaka-aineet pieneksi. Keitä nuudelit. Kasaa suurien laakeiden kulhojen pohjalle katkarapuja, pinaattia, paprika- ja porkkanasuikaleita sekä puolikas avokado. Kaada kuuma liemi päälle. lisää nuudeleita ja viimeistele srirache-kastikeella. Nauti kuumana.

Flunssa niin paranee tällä. Mikan aivan kingi idea oli laittaa liemeen myös avokado, josta tulee hyvän täyttävä olo. Lisäksi se sopii liemen muihin makuihin erinomaisesti.

Söimme tätä päivällä koko flunssaisen perheen voimin. Illalla uppgreidasimme saman safkan lisäämällä siihen katkarapujen sijasta erikseen paistettua ja maustettua kanaa, jonka Mika leikkasi ennen liemeenmenoa ohuiksi viipaleiksi sekä kuivattua sipulia. Ihan juhla-ateria. Korianteriakin olisi voinut laittaa, mutta ei ollut. Inkivääriä laitan ensi kerralla.

Minä olen viettänyt skidien kanssa suurimman osan päivää sohvalla niiskuttaen. Näkymä on ollut tämä. Tylsää. Toivottavasti huomenna jo parempi....

Lehtikaali ja pasta - täysosuma

En ole yleensä pastasta kovin innoissani, mutta nyt olen löytänyt pastaruuan. jota rakastan. Se löytyi Jotain Maukasta-blogin Mari Moilasen toisesta keittokirjasta, Sitä Parempi Soppa 2.

Nyt on kuulkaas hyvä pasta.

Pasta, jossa on lehtikaalia, pekonia, päärynää, sinihomejuustoa ja pekaanipähkinää. (Tosin ,jos haluaa kasvisversion, pekonin voi jättää pois, pasta on tosi hyvä ilmankin. Ja pähkinäallergikot voi käyttää siemeniä tuomaan purutuntumaa pähkinöiden sijasta.) Tarkkaa ohjetta en taaskaan kerro, vaan kannattaa hankkia kirja ja katsoa se sieltä.

Sitä Parempi Soppa 2 on herkullinen ja inspiraatioksi selailtava keittokirja.  Ensimmäinen osa, Sitä ParempiSoppa, sisälsi raaka-aineiden osalta talvikuukausien ruokia ja sesonki-aineita, tämä sarjan kakkososa tuo esiin kevään ja kesän maut. Joten kirjasta löytyy nyt niin muodikkaat villiyrtit ja raakaruoka kuin myös kesäiset salaatit ja grilliruoka. Myös makeita herkkuja tässä kirjassa on enemmän kuin ensimmäisessä.

Ihanan herkullinen, kandee ostaa! (Ja hanki ihmeessä myös ensimmäinen osa).

Vihermehu-detox 2016 - mitä jäi käteen?

Olin nyt toista kertaa viikon vihermehu-detoxkuurilla. Homma oli siis tuttua, joten tein siitä mielenkiintoista tällä kertaa koettamalla selviytyä hommasta mahdollisimman halvalla ja helposti.

Viime vuoden vihermehu-kokemukset löytyy blogista (klik), joten ne voi katsoa sieltä. Pätivät paikkansa myös tänä vuonna. Lisäksi voi laittaa muutaman huomion: 

- Edelleen minulla ei ollut mitään päänsärkyjä tai muuta, väsytti vain hieman enemmän. Aloitin kuurin juuri torstaina loppiaisen jälkeen, jolloin duunit alkoi. Mutta ajoitin sen siksi siihen, että tiesin, miten hiljaista kuitenkin töissä olisi. Mielestäni vihermehukuuri kannattaa aloittaa silloin, kun töitä ja muuta tekemistä on hieman vähemmän, niin voi lepäillä enemmän. Minä ainakin nukuin paljon. Väsytti, 

- Ihmeellistä miten paljon aikaa oli viikonloppuna, kun ei tarvinnut syödä. Laitoin osan ruuista, Mika teki suurimman kokkauksen. Ehdin sulattaa jääkaapin, siivota, ulkoilla, lukea, ommella ja kaikkea. Ainoa mitä ei tehnyt mieli, oli roikkua koneella (varmaan koska Facebook ja blogit ovat täynnä ruokaa). Itse en kuitenkaan aloittaisi kuuria viikonloppuna, koska silloin on enemmän houkutuksia (lue jääkaappi kotona) kuin töissä. 

- Rakastan iltasyömistä (painonhallintani suurin ongelma), nyt iltaisin pyrin rasvaamaan jalkoja, pitämään naamiota ja teksimään muuta, itseeni liittyvään tekemistä. Kävi vähän raskaaksi ajan myötä(miten jengi jaksaa, se on tylsää), joten sitten vain lepäsin, luin ja katsoin telkkaria iltaisin. Ja nukuin. 

- Nälkä minulla ei ollut ollenkaan, mutta ikävöin kovasti pureskelemista. 

- Neljäntenä päivänä minulla oli voimakasta lihassärkyä selässä ja takareisissä, en tiedä mistä johtui? Voi olla että tästä kuurista, voi olla että duuni-istumisesta. 

- Urheilin parikin kertaa, ihan täysillä, eikä se haitannut mitenkään. En edelleenkään ollut nälkäinen. 

- Vatsa ei mennyt sekaisin, mutta hassua on kun punajuuri värjää pissan täysin punaiseksi :)

- En tavoitellut tällä niinkään laihtumista, vaan herkkunapsimisen lopettamista, joten en punninnut itseäni ennen tai jälkeen. Kasvoista ja vyötäröstä tietysti katosi kamaa, mutta se ei ollut pääasia vaan ruokavalion suuntaaminen terveellisempään suuntaan.

- Kivaa ei ollut koko ajan, varsinkin silloin kun tarjolla oli jotain tosi mieleistä ruokaa. Olin mm. Bocuse Dor-kokin Eero Vottosen kanssa kuvauksissa, missä Eero kokkasi ihanaa ruokaa, joten en pystynyt edes maistamaan. That sucked. Tai kun leivoin lapsille. Ei kiva. Esikoiseni lohdutti minua, "Mama-parka" kun taas toinen skidi kommentoi, "toi on tosi tyhmää". 

Minulle tämä terveellisen elämän totaalialoitus joulun herkuttelun jälkeen sopii. Viikon kuuri on sikäli helppo, että syömisen kielto on ehdoton. Näin on helpompi kieltäytyä herkuista, kun tietää, ettei voi syödä mitään. Kuurin aikana join vaan itse tehtyjä vihermehuja, kofeiinitonta teetä ja päivittäin otin yhden hyppysellisen balilaista merisuolaa. Teelaatuja minulla on useita erilaisia, niin ei kyllästy. Parhaiten mielestäni toimivat nk. lämpimillä mausteilla maustetut teet, kuten kaneli, vanilja, neilikka jne. Laitoin jokaiseen teekuppiin kaneli- tai vaniljatangon lisäaromiksi (Huuhtelin ja käytin niitä uudelleen ja uudelleen). Join teetä myös kylmänä. Vettä join tosi vähän (hups). 

Oma rytmini oli: 1 mehu aamulla ja kuppi teetä. Duunissa litroittain teetä ja toinen, mukaan otettu mehu. Illalla mehu, suolaa ja teetä. '

Mehuihin ostin nyt halpoja raaka-aineita: Punajuurta (2 kg pussi 78 senttiä), porkkanaa luomuna (2 euroa pussi), appelsiineja (89 senttiä kilo), selleriä (2 euroa paketti), omenaa (1,19 euroa kilo), kesäkurpitsaa (noin 1,5 euroa kappale), kiinankaalia, salaattia, kaalia (noin 1 euroa kpl) ja tuoretta inkivääriä. Punajuurta join vain kerran päivässä, muita sekaisin joka päivä. Suhde 70% kasvista ja 30% hedelmää. Kaikki ruuanlaitosta tulleet kasvisjämät käytin myös. Eb liota mitän etikkavedessä (liian kiire aamuisin, vaan pesen kaikki raaka-aineet kuumassa, juoksevassa vedessä ja huuhtelen kylmällä vedellä. 

Huomisin, että kaipaan ruokaa myös käsitteenä, eli siitä puhumista, syömisen odottelua, ruuan näkemistä ja kokemista. Ruoka on ehdottomasti minulle enemmän kuin tankkausaine. Rakastan ruokaa. Lisäksi me syömme joka päivä yhdessä koko perhe, joten oli tylsää istua ruokapöydän ääressä teekuppi kädessä. Ruoka on myös osa ammattiani, joten se on tärkeä minulle monella lailla. Haluan ajatella, syödä hyvin ja fiilistellä ruokaa. 

Olen ajatellut, että teen tämän joka vuosi. Viikko on lyhyt aika, ja vihermehu-detox on yllättävän helppo toteuttaa, kun vaan päättää niin. Vihermehujahan juon päivittäin yhden myös muuten, joten ne ovat arjessa mukana koko vuoden. 

Eli 2017 nähdään taas, vihermehu-detox! 

Ps. Jos vihermehut kiinnostaa, voi mennä myös kuuntelemaan vihermehu-kuningatarta Taraa 6.2. !

Hyvää ja värikästä

Minulla ole ikinä ennen oikein ole ollut mitään mielipidettä Karita Tykästä, tuosta ex-missistä. Hänen ryhdyttyään terveysintoilijaksi, selasin hänen ensimmäisen reseptikirjansa, mutta en ollut vaikuttunut. Siinä oli liian paljon kaikkea erikoisraaka-aineita, joita en halua hankkia.

Toisesta kirjasta, Hyvää Huomenta- aamiaiskirjasta pidin jo enemmän. Nyt uusin, Lautasellinen Kauneutta-kirja on oikeasti minun mieleeni.

Siitä kokeilin heti greippimojitoa ja persikka-avokadosalaattia. Tykkään.

Salaatissa on avokadoa, persikkaa, korianteria, pinaattia, auringonkukansiemeniä ja limeä. Seuraksi vähän oliiviöljyä. Voit myös katsoa tarkan reseptin kirjasta!

Lautasellinen Kauneutta-kirjassa on runsaasti raakaruokaa, mutta myös kevyttä "tavallista" ruokaa, kaikki ilman vehnää ja valkoista sokeria. Aika jees juuri nyt. Suurin osa resepteistä onnistuu ihan perusruokakauppa kamoista, osassa on (mm. Tykän miehen maahantuomasta firmasta saatavia) erikoisempia aineiksia. Minä olen vaan osasta jättänyt erioisaineet pois, ja korvannut muilla, kaapeista löytyvillä aineilla.

Kirja on visuaalisesti tosi kaunis. Sitä on ihana selailla. Alussa on Tykän lyhyitä teesejä elämänfilosofiastaan, mutta minusta paras osa tässä tässä kirjassa on reseptit.

Tästä on välillä kyllä hyvä kokkailla.

Uutta elämää ja vihermehuja

Täällä ollaan. Vihermehu-detox päivä 3. Sama kuin viime vuonna.  Tällä on aina helppo aloittaa kurinpalautus, koska kun on viikon syömätttä, niin sen jälkeen on onnellinen, kun saa pureskella mitä vaan. Joten ei edes tee mieli makeaa ja rasvaista, vaan roskuvaa ja raikasta.

Minulla paino vaihtelee aika paljon vuodenkin aikana - keväällä ja kesällä olen aina noin 5-kg kevyempi kuin loppuvuodesta. Syksyn tullessa paino vaan nousee. Enkä tiedä miksi, luultavasti valon vähenemisen vuoksi. Yritän urheilla yhtä paljon kuin valoisalla, mutta mieli vaan tekee ihan erilaisia ruokia kuin kesällä. Syksyllä himoitsen hiilareita; pastaa, leipää, pullaa ja muuta. Nähtävästi ainakin minulla nämä nimenomaan lihottavat. koska koko vuoden syön pähkinöitä, rasvoja, juustoa ja tietysti olutta. Mutta nuo hiilihydraatit. Huoh. Koko hommahan tietysti kruunautuu jouluna. Syömistä ja juomista. Ihanaa, En jättäisi väliin mistään hinnasta.

Olen ruuan suhteen tosi herkkusuu, joten minulle sellaiset "voi välillä syödä pari palaa suklaata"-jutut ei vaan tehoa. Olen myös tosi isoruokainen, syön saman verran kuin isot miehet. Ja psytyn syömään periaatteessa miten paljon tahansa. Lisäksi teen reseptiikkaa ja ruokaa sekä juon olutta työkseni, jolloin houkutuksia on monia. Siksi tarvitsen mustavalkoisen aloituksen, jonka jälkeen on helpompi tottua taas vähäherkkuiseen arkeen.  En myöskään jaksa laskea kaloreita tai olla nälkäinen, vaan ruokaa pitää olla paljon.

Sen taki olen jo pari vuotta ottanut hyvin tiukan tammikuun. Sillä saan loppuvuoden kilot pois, ja keskimääräinen paino ei näin nouse. Keino on viikon vihermehukuuri ja sitten kuukauden GI-ruokavalio.  Sillä saa syödä niin paljon kuin haluaa, kunhan vaa jättää tietyt ruuat pois. Kuukauden jälkeen hidas palautuminen normaalielämään, ja yleensä hiilarit on jäänyt luontaisesti pois.

Lisäkeinoina tässä on oma Facebook-ryhmämme, jossa muutkin pyrkii samaan. Yhteisfiilis ja reseptien jako toimii kannustuksena. Lisäksi kun tämän on nyt tehnyt jo kahdesti, niin tietää miten toimia. Joten ei tämä niin vaikeaa ole :)

Joten, tässä sitä taas ollaan. 4 päivää ja saa taas pureskella. Jei.

Tomaatti Tarte Tatin - parasta juuri nyt

Unkarilainen isoisäni rakasti jo ranskalaista Tarte Tatinia, ja meilläkin sitä on tehty pienestä asti. Tosin unkarilainen versio on vähän eri kuin ranskalainen, katso vaikka (klik).

Nyt olen löytänyt klassikkoherkun suolaisen version. Ja se on hyvää. Tomaatti Tarte Tatin.

Resepti on aivan ihanan Tarte Tatin - Suuri Ranskalainen Keittokirja tuotoksia.  Tein sen samalla kun kirjoitin kirjasta arvostelun lehteen. Aivan ihana resepti. Ja kirja. Reseptiä en tässä julkaise, teidän tätyy ostaa kirja. Mutta se kannattaa.

Teoksen on kirjoittanut puoliksi ranskalainen Prisca Leclere, joka samalla kun jakaa todella herkullisia ranskalaisia reseptejään, muistelee omaa lapsuuttaan ja ranskalaisia juuriaan. Pystyn kyllä samaistumaan.  Tästä kirjasta löytyy sekä makeaa että suolaista, juhla- ja arkiruokia sekä helppoa ja vaikeaa laitettsvaa. Voita ja sokeria ei säästellä, joten laihduttajan käsikirja se ei ole. Hyvä niin.

Kaiken muun päälle kirja on niin kaunis että sitä on ilo selata.

Päätetyön ja selän paras kaveri - Belly Bind

Koska teen osan päiväduunistani tietokoneella ja sen lisäksi kirjoitan freenä ruokajuttuja, blogia sekä näitä olutkirjoja, niin vietän tietysti tietokoneen äärellä paljon aikaa. Työskentelyasento ei ole niitä parhaimpia, köyristelen sohvalla, kone sylissä tai duunissa liian matalan pöydän äärellä. Ja selkä kiittää.

Minulla on jo tarjoilija-ajoilta pari välilevynpullistumaa, jotka säännöllisen epäsäännöllisesti muistuttavat olemassaolostaan. Varsinkin jo koneella on paljon hommaa, kiire ja urheilu jää välistä. Ei ole ollut kivaa.

Mutta olen löytänyt ratkaisun. Belly Bindin. Halleluja.

Kyse on siis piiiitkänpitkästä, puuvillaisesta kangaskaitaleesta, joka sidotaan koko keskivartalon ympärille tiukasti, erityisen solmumenetelmän avulla. Koska solmut ovat edessä, Belly Bind ei paina selkää, vaan nimenomaan tukee sitä. Aivan parasta, jos joutuu olemaan pitkään tietokoneen äärellä. Kuten minä tänä syksynä. Käytin tätä kun kirjoitin tunteja, päiviä ja viikonloppuja kirjaa ja lehtijuttuja.  Sekä töissä, kun tiesin, että pääosa päivästä menee koneen äärellä.  Kangas ei veny, ja pysyy paikallaan koko päivän. Ja koska se on puuvillaa, kangas tuntuu miellyttävältä.

Belly Bindin voi pukea hippimäisesti vaatteiden päälle, mutta niin se ei ole ainakaan minun makuuni, vaikka hipahtava muuten olenkin. Hyvin se menee vähän löysemmän paidan, mekon tai tunikan alla duunissakin. Kotona sidon sen paidan alle. Belly Bind ei edes näy niin paljon, koska se kiristää mahan pienenmmäksi, ja näin siluetti ei niin paljon kasva. Ja samalla tämä ihme tukee selkää ja pakottaa kirjoittaessakin pitämään selän suorana ja olkapäät takana, ettei tule sitä, ainakin minulle tyypillistä, täysin eteenpäin köyristynyttä asentoa. Näin ollen niska- ja hartiakivutkin jäävät vähäisemmäksi eikä nivukset kiristy.

Niin kuin näkyy, belly bind sidotaan tukemaan koko keskivartaloa rintojen alta ihan häpyluuhun asti. Näin tuki on tasainen ja tunne miellyttävä. (Ja kun huomioi sen sidottaessa, vessassakin voi käydä, ilman että pitää purkaa koko homma). Itse sidonta on aluksi vähän työlästä, mutta sen oppii äkkiä. Minulla menee koko sidontaan pari minuuttia, sitä kun on harjoitellut jo jonkin verran. Sidontavideosta voi ottaa oppia.

Belly Bind on alkujaan Malesiasta kotoisin oleva sidontatapa, jolla kurottiin synnytyksen jälkeen äidin vatsa nopeuttamaan palautumista. Ympäri maailmaa on ollut käytössä samantyyppisiä tapoja, mm. suomenurgilaisten heimojen keskuudessa.  Nykyäänkin  Belly Bindiä käytetään pääsääntöisesti raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen nopeuttamaan palautumista ja kuromaan yhteen erkaantuneita vatsalihaksia, joista monet äidit kärsivät synnytyksen jälkeen tietämättäänkin. Usein vatsa saattaa vaan pullottaa vuosiakin synnytyksen jälkeen ja keskivartalo tuntua heikolta, eikä sitä edes ajattele että vatsalihaksissa olisi muuta vikaa kuin treenaamattomuus. Katso vaikka lisää erkaantuneista vatsalihaksista fysioterapeutti Ira Rissasen blogista ja lisää synnytyksestä toipumisesta sekä Belly Bindistä Kemikaalicocktail-blogista. 

Itselläni kerrottiin toisen keisarileikkauksen jälkeen, miten toinen vatsalihas vähän irtosi leikkauksessa. Olen kärsinyt siitä lähtien itsekin erkaantuneista vatsalihaksista, ja niiden kuntouttaminen onkin vähän työläämpi homma. Perusvatsalihaksia, lankkua ja muita rajuja liikkeitä ei saa tehdä, vaan treenaaminen on hieman toisenlaista eikä niin näkyvää. Tämä on minulle ollut vaikeinta, koska olen aina ollut kova treenaamaan rajusti. Vatsa pullistuu helposti ulos, ja sitä näyttää raskaana olevalta. Ei kiva. Olen sen verran turhamainen, että kärsin tästä kyllä. Muita vaivoja ei minulla tästä ole ollut, mutta olen kuullut pahempaakin. Valitettavasti en tiennyt vielä Belly Bindistä synnytysten jälkeen, mutta kun olen sitä käyttänyt nyt jo muutama vuosi synnytysten jälkeen, se auttaa. Sekä selkään että vatsalihaksiin. Oi.

Jos kärsit selkäkivuista, teet paljon päätetyötä, olet raskaana, juuri synnyttänyt tai kärsit erkaantuneista vatsalihaksista, kokeile Belly Bindiä. Lisätietoja ja ihania, erivärisiä Belly Bindejä Babyjoysta. 

Kuvat Babyjoy.

Omat smoothie-vinkit alkuvuoden kunniaksi

Nyt kun vuosi alkaa, terveellinen syöminen muistuu taas mieleen. Minulla iso osa tätä terveellisyyttä ovat smoothiet.

Smoothiet kuuluvat säännöllisen epäsäännöllisesti omaan elämääni ja kilpailevat myös arkeen kuuluvien vihermehujen kanssa. Molemmilla on paikkansa, niihin kun saa helposti mätettyä jopa koko päivän kasvis- ja hedelmätarpeet. Helposti ja nopeasti.

Uuden vuoden kunniaksi alla koottuna smoothieta erilaisiin tarpeisiin. 

Niiden tekemiseen pätee pitkälti samat asiat kuin vihermehujenkin (klik). Perusfilosofiani on etten tee mitään reseptejä, kaivan vaan kaappeja, laitan sieltä sekaisin hedelmää, kasvista ja joskus maito/kookos/mantelimaitoa tai juoksevaa jugurttia(nämä kaikki voi korvata toisillaan resepteissä oman maun mukaan). Hyvin usein laitan smoothieen jotain pähkinää tai siementä, se ruokaistaa juomaa entisestää. Sitten vaan blenderi päälle, surrur ja lasiin. Nam. 

Välipalasmoothie vaikka skidille. 

Avokadosmoothie

Vihreä aamusmoothie

Mangosmoothie

Puolukkasmoothie ja aamuvinkki

Puolukkakookossmoothie

Mustaherukka-teesmoothie

Vihersmoothie

Kookosta ja mustaherukkaa

Cashewpähkinäsmoothie

Frozen smoothie

Fenkoli-appelsiinismoothie

Kurkkukookossmoothie

Brokkolibasilikasmoothie

Kahvibanaanismoothie

Inkivääripuolukkasmoothie

Kesäkurpitsasmoothie

Kookosvesisitrussmoothie

Mandariini-inkiväärismoothie

Pinaatti-avokadosmoothie

Supervihreä smoothie

Tätä blenderiä minä käytän. 

Siitä vaan, uutta elämää kohti. Meillä ainakin vuodenvaihteesta alkaa taas blenderi surraamaan. 

Ps. 7-14.1. luvassa  jo kerran koettu vihermehu-detox. Raportti viime kerrasta löytyy (klik). Hauskuutta siis luvassa.