Suolapalana carpaccio ja sienikaramellia

Kesän suolapalaksi. Ja miksi ei patongin päälle. Tällä kertaa carpacciota, pannulla käynyttä friseetä ja SIENIKARAMELLI. Kyllä. Paras keksintö vähään aikaan (tosin idean äiti en ole minä, vaan Haaga-Helian restonomiopiskelijat, josta sen opin (klik). 

Helposti syntyy koko homma:

Carpaccio

Noin 300 g hyvää sisäfilettä pakkasesta, suolaa, pippuria, oliiviöljyä.

Vuole jäisestä lihasta ohuita viipaleita terävällä veitsellä. Suolaa reilusti (oikeasti) , ja pirskota päälle oliiviöljyä. Anna sulaa rauhassa. Lopuksi rouhaise pippuria päälle.

Pannulla pyöräytettyä friseetä

1/2 pnt makeaa friseesalaattia.

Pyöräytä pesty, kuivattu ja revitty friseesalaati kuumalla pannulla nopeasti.

Sienikaramelli

2 dl kuivattuja sieniä, 3/4 dl öljyä, 1 dl palmu- tai ruokosokeria.  Paahda kuivatut sienet sokerissa ja öljyssä. Anna jäähtyä. Sienet kovettuvat karamelliksi. Oi.

Kokoa suolapalat laittamalla lusikkaan tai patonginpalalle friseetä, carpacciota ja murrettua sienikaramellia. Vähän sormisuokaa vielä päälle. Kun pistelet lusikan suuhun, makean&suolaisen, pehmeän&kovan yhdistelmä on niin hyvää.

Juomaksi sopii parhaiten marjaisen notkea Gato Negro Cabernet Savignon. Tätä olen itse myynyt ravintolassakin monta vuotta, heti ravintolaurani alkuaikoina. Suomalaiset tilasivat sitä " Hei, onko teillä sitä kissaviiniä?" . Hih.

Suolaisenmakea, runsaan lihainen suolapala ja marjainen, monimakuisen mausteinen viini muodostavat oivan parin, jota voi nauttia juhlissa. Tai lauantai-iltapäivällä. Niin kuin minä tein heti kuvattuani nämä. Kaikki meni.

Viinin piffasi Pernod Richard.

Tämäkin resepti osallistuu OivaPari-reseptikilpailuun.

Niin hieno 10 ruokalajin menu

Suomen ravintola-alan opiskelijoilla on kyllä toivoa. Ainakin ruuan suhteen.

Opetan Haaga-Heliassa kurssilla nimeltään Viinin ja ruuan yhdistäminen yhden osion, jonka nimi on oluen ja ruuan yhdistäminen. Muuten kiurssilla käydään läpi viinejä, shampanjoista jälkiruokaviineihin. Kaikki ruuan kera. Kurssin lopuksi ryhmiin jaetut opiskelijat toteuttavat yhden ryhmän menun alusta loppuun. Kymmenisen ruokalajia. Menulla on aina teema, johon ruokalajit sovitetaan. Sitten äänestetään, kenen menu on paras.

Ja minä saan mennä syömään. Parasta.

Tänä vuonna teema oli kevät, maaseutu ja kaupunki.  Menussa käytetty mahdollisimman paljon lähiruokaa.

Ensimmäisen ruokana olikin versosalaattia (valkosipulinversot sopivat mainiosti, samoin pieni korianteri), viiriäisenmunia, kuttucheddaria ja vehnäolutvinegrette. Juomana Franziskaner Hefe Weissbier. Tosi kiva yhdistelmä, jossa vehnäoluen banaanisuus hävisi raikastaen sen, ja salaatista erottuivat hienovaraisimmatkin aromit.

Itse menukortti on niin kaunis.

Seuraava ruoka oli nätti kuin kevätaamu. Karitsatartar juuri sopivalla suolalla, kevätvihanneksia ja mallasmajoneesia. Mallasleipää rapeana. Juomana belgialainen ale, Grimbergen Double Ambré, joka runsaalla makeudellaan nappasi täydelllisesti kiinni karitsan suolasta, vihannesten haposta ja mallasmajoneesin tuhtiudesta. Oi.

Kylmää parsakeittoa, suutuntumana kuullotettua ja marinoitua parsaa seurasi viini, Poilly-Fumé Le Demoiselle de Bourgeois.  Herkkää ja hyvää.

Pöytäkin oli koristeltu teeman mukaisesti.

Menussa viitattiin myös Vappuun; sitruunaista sillissilliä ja kirkasta perunasalaattia vappuisesti koristeltuna. Juomana shampanjaa; Stift Klosterneuburg Mathai Brut. Hauska ja vappuinen yhdistelmä. Tuli vähän ikävä Vappua...

Väliruokana lonkerogranita, jonka idean aion "lainata". Niin hyvä ja helppo se oli.

Yhtenä pääruokana naudan marmoroitua ulkofilettä, salsa verde, kukkia ja puffattua jotain. En muista mitä. Sen kanssa baroloa; Terre da Vino Barolo Essenze. Ai että. Pidin itse eniten salsa verden ja barolon yhdistelmästä, juuri oikeat aromit pääsivät irti.

Välissä oli ohjelmaakin, Kevyet Kengät esitti keväisiä sävelmiä.

Sitten aivan mainio korvasienirisotto, kuusenkerkkiä ja sienikaramellia (josta tässä blogissa kuullaan vielä). Sen kanssa pinot noir: Ble Echo Wairau Valley Greywacke Pinot Noir. Hävisi lautaseltani nopeasti, en ehtinyt edes kunnon kuvaa ottaa.... Risotto oli juuri sopivan kypsä, ja kirpeä kuusenkerkkä sopi kuin valettu mehevään sieniseen makuun. Viini täydensi hienosti.

Juustona Klippan valkohomejuustoa, lähinäkkäriä ja lehtisellerihilloke. Juomana Laurent Perrier Brut Millésimé. Hyvä oli tämäkin.  Hilloke erinomaista, ihanaa että joku käyttää selleriä, jota rakastan!

Lopuksi oli raparperisorbettia, vaniljakreemiä, mehustettua raparperia ja jugurttimarenkia. Sen kanssa Cinzano Asti Sweet. Katosi aika nopeasti, vai? Nam.

Kokonaisuutena voi menusta sanoa, että oli täysin fine dining-ravintolatasoa. Huonompaakin olen saanut sekä suomalaisissa että ulkomaisissa fine dining-ravintoloissa. Jos opiskelijat pystyvät näin hienoon suoritukseen jo nyt sekä ruuassa että juomavalinnoissa, suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin tulevaisuus näyttää hyvältä. 

Sitten oli ansaitut loppukehut, kahvit ja lisää musiikkia.

Ihana ilta. Kyllä nuoremmat osaa. Kiitos myös Heikki ja Jari. Ja ruokaseura!

Ps. Olen käynyt itsekin tämä niin kivan kurssin. Katso oman kurssimme menu (klik).

Tomaatteja kolmella tavalla

Tomaatti on selkeästi lempivihannekseni. Se on hyvää pelkästään, mutta myös soseena, raakana, ylikypsänä, kylmänä ja kuumana. Kaikilla lailla. Lisäksi tomaatti on terveellinen, se on täynnä lykopeeniä, josta on monasti kirjoitettukin, muistan kerran kun kaupoista loppui ketsuppi, kun Hesarissa oli mainittu lykopeenin ja ketsupoin terveellisyydestä. Hih. 

Lykopeeni on kyllä hyväksi; se ehkäisee mm. masennusta, sydäninfarktia ja eturauhassyöpää. Hyviä syitä kaikki syödä tomaattia. Lisäksi lykopeeni imeytyy parhaiten kuumennetusta tomaatista, tomaattimurskasta tai muusta, joten voi (vähän) paremmalla omatunnolla syödä pizzaa...

Tomaateissa suosin kotimaista. Suomessa viljellyt kasvikset ovat priimaa takuuvarmasti, katso vaikka (klik). Niistä saa myös vaikka mitä (klik).

Tässä yksi omista tomaattisuosikeistani; kolmella tavalla täytetyt tomaatit! 

Tarvitset: Noin 12 kotimaista hyvää tomaattia, joista kaiverrat sisimen pois.

 

Chili con carne-tomaatit:  

1 sipuli pienittynä, 1/2 pkt jauhelihaa (noin 200g) , 1 rkl makeaa paprikajauhetta, pari hyppysellistä savustettua paprikajauhetta, 1/2 prk (noin 2 dl) luomu-tölkkipapuja(meillä kidneypapuja), öljyä paistoon, 1 rkl palmusokeri, pari rouhaisua chilimyllystä, suolaa ja pippuria, runsaasti tuoretta korianteria. Tähän lisätään myös tomaatin pois koverretut sisäosat. 

Kuullota sipuli, lisää jauheliha, sitten mukaan paprikajauhe. Freesaa rauhassa ,sitten lisää huuhdellut pavut, palmusokeri ja tomaattien sisäosat. Anna hautua, mausta makusi mukaan. Lisää lopuksi tuore korianteri. Täytä 4 tomaattia seoksella, lisää vielä korianteria päälle.

 

Unkarilaiset täytetyt tomaatit:  

Noin 13 pilkottua herkkusientä, oliiviöljyä paistamiseen, 2 dl keitettyä riisiä, 1 dl pienittyä ruohosipulia, puristus sitruunamehua, mustapippuria ja suolaa. 

Kuullota sient öljyssä pehmeiksi. Lisää ruohosipulia paljon ja anna kuullottua. Sekoita seos riisin kanssa, purista sitruunamehua päälle ja mausta. Täytä 4 tomaattia seoksella, leikkaa vielä ruohosipulia päälle.

 

Mozzarellaa ja basilikaa tomaatissa: 

1 ptk (300 g) mozzarellaa, 15 lehteä basilikaa, oliiviöljyä, mustapippuria.

Leikkaa mozzarella palasiksi ja täytä 4 tomaattia niin että laita vuorotellen basilikanlenden ja mozzarellaviipaleen. Valuta päälle oliiviöljyä ja mausta mustapippurilla.

Niin hyviä. Nämä ovat, niin kuin tomaattikin, monikäyttöisiä. Ne maistuvatyhdessä tai erikseen. Jokainen voi poimia ne, joista tykkää.  Tomaatit tuovat jokaiseen vaihtoehtoon hyvin happoa ja raikkautta.  Kesäjuhlien buffassa tämä on aina hyvä vaihtoehto.

Täytetyt tomaatit voi tarjota sellaisinaan, tai laittaa vaikka grilliin, parilalla tai foliossa. Grillissä tomaatin maku makenee ja  syvenee. Tai sitten voit laittaa vähän juustoraastetta päälle ja uuniin. Toimii hyvin kylmemmällä säällä.

Näiden kanssa tarjoan vain rapeakuorista leipää, ja avot, sunnuntai-päivällinen on siinä!

Juomaksi vaalea, kevyt, mutta sitrusmaisesti humaloitu vehnäolut, kuten tämä Three Flouydsin Gumballhead.  Ei kuulkaa tästä ateria paljoa parane!

Ps. Opin vasta että kotimaiset kasvikset tunnistaa parhaiten tästä sirkkalehtimerkistä. Kun tämä merkki on pakkauksessa, niin tuote on satavarmasti Suomessa viljelty. JES!

Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto

Kotitilan nyhtöpossua

Sain kaksi kiloa lihaa Kotitilalta. 

Mitäs siitä tehtäisiin? Emme ole ikinä (kuvitelkaa) itse tehneet nyhtöpossua, joten sitä oli vuorossa.

Meillä oli Kotitilan kassleria, joka laitettiin suureen pataan 200-asteeseen ilman kantta puoleksi tunniksi. Sitten mukaan laitettiin 1 dl soijaa, 1 dl palmusokeria ja 2 dl lager-olutta. Sitten se laitettiin kannen alle ja uuniin yön yli, jossa se hautui lempeässä 95-asteessa. Aamulla uuni pois päältä ja tunnin liha lepäili uunissa.

Kun liha padasta otettiin, liha oli mehukasta, pehmeää ja herkullista. Superhelppo nyhtää. 

Nyhtämisen jälkeen uunivuokaan, padasta osa paistolientä päälle (sekä halutessa noin 2 dl BBQ-kastiketta, Mika laittoi itselleen, meillä ei skidien kanssa ollut) ja takaisin uuniin puoleksi tunniksi 200-asteessa. 

Lisäksi ihana coleslaw (klik) ja maailman paras chipotle-kastike (klik). Tietysti itse tehdyt hampurilaissämpylät. 

 

Katsokaa nyt, herkkua!

Juomaksi selkeä pilsner, vaikka Lervigiltä tai hedelmäisen humalainen IPA, oma suosikkini Brooklyn East India Pale Ale.

Ps. Tämäkin resepti on osallisena Lihaa parhaimmillaan-kisassa. Sain kisaa varten tilata lihapaketin Kotitilan verkkokaupasta, josta lihapaketti toimitettiin kylmäkuljetuksena suoraan kotiin. Arvostan. Kuten myös hyvää luomulihaa. RAKASTAN hyvää lihaa.

Paras chipotlesås

Aina ei kannata noudattaa reseptikirjan ohjeita kirjamellisesti. Me emme noudattaneet.

Tuloksena ihan kingi chipotle-kastike.

Mika otti chipotle-kastikkeen ohjeen Viiden tähden hampurilainen-kirjasta ja muokkasi sen omakseen:

2 silputtua sipulia, 1 pienitty valkosipulinkynsi, noin 2 dl ketsuppia, noin 1 dl chipotle-chilejä liemineen (saatu Liemessä-Jennin kirjanjulkkareista, kiitos!), 1/2 dl sitruunavalkoviinietikkaa, 1 dl palmusokeria.

Laita kaikki kasariin ja keittele miedolla lämmöllä pari tuntia. Hurauta sauvasekoittimella tasaiseksi.

Käytä kaikkeen lihaan ja grillattuun.

Namnamnamnam.

Jos minulla olisi ravintola....

...niin tekisin juuri näin. Hauskaa!

Himo!

Itsetehdyt omenachipsit. Näihin tulee himo!

Pari-kolme omenaa ohueksi viipaloituna, kanelia, palmusokeria.

Laita omenaviipaleet ilmavasti leivinpaperille, sirottele kanelia ja palmusokeria päälle. Laita 100-asteiseen uuniin ja tue uuniluukku auki vaikka puulastalla. Anna kuivua uunissa rauhassa pari tuntia, mutta katsele vähän, ettei pala.

Sitten näitä rapeita omenachipsejä voikin napostella. Kunnes ne loppuu. Nyyh.

Ps. Aina ei onnistu.....

Onko se pizza?

Vai onko se paistos?

 

On se pizza.Vähän erilainen pizza.

1 munakoiso viipaleina, tomaattikastiketta, 1/2 punasipuli viipaleina, paprikaa paloina, sinihomejuustoa muruina, 1 avokado viipaleina, juustoraastetta jos haluat (antaa vielä pizzamaisemman tunnun), nälkäisille pepperoni-makkaraa myös

Itketä munakoisoviipaleet (suolaa ja anna seisoa tunnin verran). Lado vuokaan munakoisoviipaleet, päälle tomaattikastiketta ja muut hyvät jutut. Lopuksi sinihomejuusto ja ja avokado. Uuniin noin 210 minuuttia 200 asteessa.

Juomaksi Brooklynin hyvä IPA. Ja syömään!

Kööpenhaminan lempikatu päästä päähän

Istedgade Kööpenhaminan Vesterbrossa. Olen tämän kadun kävellyt niin monta kertaa päästä päähän.

Enkä kyllästy. Ihan paras katu.

Perus Köpiksen hipsteri-aluetta. Vesterbro. Kallion ja Punavuoren risteytys. Evil Twin on tehnyt myös tämän nimisen bissen, Hipster Ale. Hyvä sekin.

Me asuttiin Istedgaden "paremmassa" päässä, kauempana keskustasta. Ihana sisäpiha suoraan ikkunasta.

Vastapäätä meitä aivan ylivoimaisen hyvä bagel-paikka. Sen kana-pekonibagel oli aivan paras. Ja lohi. Nellen suosikki oli tonnikala. Oi.

Alakerrassamme uusi, oiva brekupaikka. Bang&Jensen.

Hauska tapa tilata aamiaista; meille työnnettiin kupungit, joihin ruksattiin mitä kaikkea haluat aamiaspakettiin. Määrä oli standardi, mutta joka kohdasta sai valita eri vaihtoehdon, vaikka ruis-, vehnä- tai täysjyväleipä, mysli-, hedelmäsalaatti- tai hillojugurtti. Ja niin edelleen.

Siinä niitä aamiaisia on jonossa.

Meidän pöytä oli kalastajahattumiesten alla. Tämä on yleinen kuva Tanskassa, täytyy googlettaa miksi....

Niin hyvä aamiainen.

Aina kun kävelen Istedgadella, löydän uusia kauppoja. Nyt löytyi tämä. Girlie Hurly. 

Kuparia paljon, ja söpöyttä, niin kuin kaupan nimi lupaa.

Voisin ottaa nuo KAIKKI kotiin.

Tyylikkäitä vaatekauppoja saman kadun varrella.

Skandinaavista kamaa koko kauppa täynnä. Nämäkin voisin ottaa vaatekaappiini.

 

Ja taas kahvila. Pakko pysähtyä. Byens. 

Lisää kauppoja. Yksi suosikeistani on tässä. ES. 

Mitkä tahansa noista kelpaisi minulle. Tänne vaan.

Minimalistista Tanskan malliin.

 

Istedgade on myös täynnä hauskoja taloja. 

Ja mehubaareja.Åben Juicy. 

Huomaa mehukoira kiskan edessä.

Sisäpihoja.

Kadulla on myös jo monta kertaa mainitsemani Det Gula Huset, yksi lempikahviloistani ja paras olutkauppa Olbutiken.

Monta hyvää asiaa.

Lähempanä rautatieasemaa Istedgade muuttuu  rouheammaksi. Huumeidenmyyjiä ja prostuttoituja näkee ihan päiväsaikaan.  Mutta ei hätää, burgereita löytyy myös.

Parasta on Istedgadella ja sen ympäristössä sunnuntaisin järjestettävät katu- ja pihakirppikset. Siletä on löytynyt kama jos toinenkin. Köpiksessä tapa näkyy olevat aivan yleinen; keväisin ja kesäisin jengi vaan kantaa kamansa ulos ja myy niitä. Ihanaa.

Istedgade. Niin kiva ja mielenkiintoinen.  Olenhan kävennyt tätä katua helmikuussa (klik) ja  maaliskuussa (klik) . Ja menen varmasti vielä takaisin.