Suurenmoinen illallinen Seitsemän Veljeksen hengessä

Ravintola-ala on oma alani. Edelleen, vaikka en siellä enää päivittäin töissä olekaan, pidän alan ihmisiä "ominani" ja haluan tehdä kaikkeni, että ravintola-ala kukoistaisi Suomessa.

Siksi on ihanaa nähdä, että alan opiskelijat ovat lahjakkaita ja fiksuja. Opetan erilaisissa ravintola-alan kouluissa ja näen paljon nuoria, joilla on halu ja taito kehittää ravintola-alaa eteenpäin. Eräs lempikursseistani on Haaga-Helian Viinin ja Ruuan yhdistäminen, jossa itse opetan olut-osuuden. Ja siksi pääsen osallistumaan kurssin lopputehtävään, eli opiskelijavoimin toteutettavalle teemotetulle grand dinnerille, jossa opiskelijat hoitavat niin ruokien kokkauksen kuin juomavalinnatkin. Aivan paras kurssi, tiedän sen, koska olen ollut siellä myös opiskelijana.

Tämän vuoden illallisteema oli Suomi100-henkeen Seitsemän Veljestä. Nappiin meni.

 

Alkuun shampanjaa ja Juhanin mukaan nimettyjä frittirapuja. 

 

Eero oli perunariskaa ja kingiä sienisalaattia, joka oli käytetty tehosekoittimen kautta. Täydellinen dippi, syksyllä tätä tehdään meillä kotona.

Simeoni tarjoili muikkuja. Nam. 

Välillä saimme nauttia myös kanteleensoitosta.

 

Lukkari oli worschmackia. Ja Malmgärdin Dinkel. Sopi hyvin yhteen. 

Tuomas-annos oli sorsaa. Kaunis kuin mikä.

 

Timo tarjoiltiin väliruokana. Sima-Jallugranita. Suosittelen.

Sonni-niminen annos oli naudankuvetta ja aivan ihanaa kastiketta, jonka takia olisin voinut nuolla lautasen, jos olisin kehdannut. 

 

Aapo sai olla juustoina. Parasta punajuurihilloke, jossa kivasti myös herukkaa. Söin pari kipollista. 

 

Venla oli tietysti jälkiruoka. Kaunis kuin kukka. Ja hyvä.

Kokonaisuudesta voi sanoa, että menu oli hienosti teemoitettu ja toteutettu. Annokset tulivat hyvässä rytmissä, vaikka se on vaikeaa, kun jokaisen annoksen toteuttaa eri ryhmä. Juomasuositukset olivat viinipainotteisia, yksi olut oli päässyt mukaan, mutta kun kyselin jokaisen annoksen kohdalla olutsuosituksen, opiskelijat vastasivat taidokkaasti ja saimme päätettyä oluen jokaiselle ruualle.

Hyvää oli myös illallisen seura ja keskustelu. Kiitos kaikille, erityisesti Jyrkille. 

Olen niin ylpeä, että edelleen löytyy luovia ja taitavia nuoria, jotka suuntaavat ravintola-alalle. Se merkitsee, että ala edelleen kehittyy ja monipuolistuu. Illallisesta kiitos kurssista vastaaville Heikille ja Jarille, tämä kurssi on juuri sitä käytännönläheistä opetusta, josta on oikeasti hyötyä alalla.

Ps. On näitä syöty ennenkin, kurkkaa vaikka 2014,