sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
Nuorten toivojen matkassa
Pääsin pari viikkoa sitten mielenkiintoiselle päivälliselle Perhon ravintolakouluun.
Pohjoismaisiin kokkien ja tarjoilijoiden kilpailuihin valmistautuvat nuoret toivot, tarjoilija Saara Alander ja kokit Ismo Sipeläinen sekä Lari Helenius treenasivat osaamistaan ja minä muiden, noin 15 vieraan ohessa, pääsin nauttimaan kilpailuharjoittelusta ruuan ja palvelun muodossa. Ei huono.
Homma aloitettiin oluella, joka oli tietysti punertava Perhon Rohkea. Sitten meidän jaettiin kahteen pöytään. Molempiin tarjoili Saara, mutta toiseen pöytään ruuat tulivat Ismolta ja toiseen Larilta. Minulle valikoitui paikka Larin pöytään. Meidän lisäksemme oli myös erikseen makutuomarit, jotka ohjattiin eri huoneeseen. He arvioivat vain annosten makua, kun me taas saimme antaa palautetta kaikesta mitä päivälliseen liittyi.
Näitä treenipäivällisiä kilpailijoilla on ollut useita ja joka kerta heille annettiin eri raaka-aineet, joista tuli loihtia kolmen ruokalajin päivällinen, Saara sitten valitsi näihin raaka-aineisiin viinit, joita aterialla tarjoiltiin.
Koska tämä kaikki oli treeniä, valmiita annoksia ei saanut kuvata. Sen verran voin kertoa, että meillä alkuruuaksi oli lohta. Erittäin kiva annos, johon tarjoiltaessa vihreäksi muuttuva kastike toi vielä kivan lisäsäväyksen. Alkuruuan kanssa sopi erittäin hyvin kivan hedelmäinen ja kuiva valkkari, jonka lajia tai merkkiä en tietenkään muista.
Pääruuaksi oli possua monella tapaa. Ja erittäin hyvä punkku. Saara oli valinnut juuri oikeat viinit, joka on nimenomaan sitä ammattitaitoa.
Ruuan ja palvelun lisäksi myös seura oli erinomaista - ravintola-alalta valikoitua, fiksua ja kivaa jengiä. Nautin keskusteluista ainakin yhtä paljon kuin ruuasta ja palvelusta. Kiitos siis seurueelle.
Pääruuan jälkeen tarjottiin suomalaisia juustoja, joista kuultiin myös pöydässä. Saaran tarjoilutapa oli juuri sopiva, rento mutta ryhdikäs, infomatiivinen mutta ei luennoiva.
Juustojen kanssa oli myös näkkileipää sekä pääruokaviinin jämät. Hyvä niin.
Alkuruoka oli tällä kertaa hyvin maukas ja kaunis, pääruoka hyvä, mutta raparperia sisältävä jälkiruoka ei mennyt ihan nappiin. Tämä oli sekä pöytäseurueen että itse kokinkin mielipide. Onneksi tämä ei ollut viimeinen harjoitus, joten seuraavan viikon jälkkäri oli varmasti parempi.
Täytyy kokonaisuuten sanoa, että koko kolmen ruokalajin päivällinen tarjoiluineen päivineen meni erinomaisesti. Jos vain enemmän saisi tämäntasoista palvelua oksakseen, niin mielellään sitä maksaisi ravintolassakäynnistä. Kenellekään ei varmaan tule myöskään yllätyksenä, että pidän tuomaroinnista ja palautteen antamisesta, joten senkin takia tämä päivällinen oli kiva. Lempiammattinihan on Top Chef-tuomari.
Mutta pääasiaan; Nyt viimein, kaikkien harjoituspäivällisten jälkeen tämä jengi, kaksi kokkia ja tarjoilija osallistuvat huomisesta lähtien Tanskassa kokkien ja tarjoilijoiden pohjoismaisiin kisoihin. Onnea sinne heille!
Lopuksi kiitos tästä kokemuksesta koko nuorten joukkueen valmentajalle, Sampo Kanteleelle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti