Unkarissa syödään

Meillä on lande ja sukujuuret Unkarissa. Se näkyy. Suurin osa lomastamme kuluu siihen, että mietitään mitä syödään seuraavaksi. Ja sen jälkeen.

Perusruokaa. Kesäistä pörköltiä.

Rosé kuuluu joka kesään. Kylmänä.

Sukujuhlat myös. Joka vuosi enemmän sukulaisia.....

 

Grilli on myös must. Unkarilaiseen tapaan paprikaa ja tulista kolbász-makkaraa.

Kun tullaan uimasta ja mennään kotiin, pysähdytään aina Kocsmassa. Siellä pieni Unicum, hosszú lépés (1 dl viiniä, 2 dl soodavettä) ja pogácsa.

Joka vuosi keitetään avotulella kunnon gulyás. Resepti täältä. (klik)

Yksi paikallisista bisseistä on Soproni. Sitä täällä juodaan.

Viikunoita suoraan puista. Gotta luv Unkari!

Unkarissa syödään PALJON lihaa. Peruskattausta tässä.

Digestiiviksi aina Unicum. Unkarilainen katkero. Unohtakaa Jegerit ja muut, tämä on parasta.

Lomalla suurin osa syömisestä tapahtuu suvun seurassa. Hyvä niin.

Koska uunia ei ole, kaikki makea tilataan Alsoörsin kylän paikallisesta leivoskahvilasta, Szöszi Cukrászdasta. Ei huono.

Jädeä kuluu jonkin verran....

Uppopaistettu kala kuuluu kylän lounaisiin.

Jälkkäriksi taas sütiä, eli suomeksi leivosta.

Persikoista suoraan puista. Oi.

Titetysti välillä Pizza Ungarese. Rannalla. Vitorlász Pizzeria.

Unkarilainen leipä on parasta. Kuori rapea, sisus sitkoinen ja pehmeä.

Kuumalla juodaan viiniä ja soodaa, kylmällä bisseä.

Avotulella vähän makkaraa ja siankylkeä.

Paneroitu juusto. Perus-unkari mättöä. Kerran kesässä hyvää.

Juominen ja syöminen. Sydän.

Unkarilainen lihalautanen. Kahdelle. Oikeasti.

Kaiken  ruuan ja juoman jälkeen on hyvä hymyillä.

Ensi vuonna taas. Syömistä, juomista ja suku.

Jahuu!

Ps. Ez a szabi fötémája minden évben. Nagyon jó volt most is, köszi rokonok és barátok! 

Uusi kesäkahvila hoodeilla!

Olen niin onnellinen. Tänä kesänä VIHDOIN omalla rannallani, Hernesaaressa on avautunut kahvila. Hyvä sellainen.

Kahvila Birgitta. 

Kahvila näkyy kauas, ei voi missata.

Hyvät tarjoilut.

Kiva terassi.

Hauskat sisätilat. Plussaa takasta, keinutuoleista ja hauskoista lampuista.

 

Kahvilanäkymä merelle on hieno. 

 

Olut (Kievari Ameriikan Ale) oli kylmää, luomuvalkkari hyvää, hampurilainen ja lohkoperunat erinomaisia.

Ja kahvila on kuulemma auki syysmyrskyihin asti.


Kiitos, kiitos,kiitos! Munkkisaaren perhe sanoo KIITOS.

Härkäpapu&korianteri hummus

Pavut ovat niin parhaita. Meillä Unkarissa niitä käytetään kaikeassa ruuassa. Näin minäkin teen.

Sain kokeiluun blogin kautta S-ryhmän suuriin kauppoihin tullutta Verso- härkäpapurouheseosta.  Olin niin iloinen.

Tämä ihana kama on rouhetta, jossa on yli puolet härkäpapua, sitten hernettä ja ohramallasuutetta. Itse pidän kuivista ruuista, joten rouhe oli jo sellaisenaan hyvää. Noin niin kuin naposteltavaksi. Mutta en syönyt ihan kaikkea näin.

Tein siitä härkäpapu&korianteri-hummusta.  Ja paahdettua rouhetta.

Härkäpapu&korianteri-hummuksesta tuli törkeän hyvää!

2 dl härkäpapurouheseosta, noin 2.5 dl vettä, 4 rkl öljyä, 3 dl korianteria(löyhästi yrtistä nypittynä), 1 rkl hunajaa, suolaa ja pippuria.

Liota rouheseosta 15 minuuttia vedessä. Lisää muut aineet ja sekoita sauvasekoitimella tasaiseksi. Mausta suolalla maun mukaan.  Anna olla hetki viileässä.

Suutuntumaksi tehtiin myös rapeita rouhekuutioita.

Rapeat rouhekuutiot

Öljyä,1 dl  härkäpapurouheseosta. Noin 1 tl makeaa paprikajauhetta, Provencen yrttiseosta ja suolaa.

Kuumenna öljy kattilassa, lisää noin härkäpapurouheseos. Lisää paprikajauhe ja Provencen yrttiseos sekä suolaa maun mukaan. Paahda rapeaksi.

Käytä salaattiin, lihan päälle, ihan mihin vaan.Saa kivaa suutuntumaa aikaan!

Me syötiin tänään härkäpapu-hummus ja rapeat rouhekuutiot grillatun kanan, avokadon, uunikasvisten ja salaatin kera. Hummus toi makuun pehmeää kermaisuutta, rouhekuutiot taas rapeaa rouskutusta. Nam.

Juomana loman melkein alkamisen kunniaksi luomu rosé, La Jara Organic Rosé Frizzante. Aivan täydellinen illan ruuan kanssa.

 Etsi siis kaupoista, et pety.

PS. Härkäpapu&korianterihummus on myös ihanaa ruisleivän päällä. Oi.

PS2. Viini saatu blogin kautta. Kiitos. 

Yhteistyössä Nofu Oy

Oluttasting kavereiden kanssa!

Olin pitämässä hauskaa oluttastingia polttariporukalle. Lue lisää Hannan Soppa-blogista! (klik)

Kuva Jaakko M. Olut Donut Island Brewing.

Making of - Yks Olut-olutkirja!

Yks Olut-olutkirjan painoon meno lähestyy. Tässä pari muistelukuvaa, miten sitä kesäkuussa viimeisteltiin.

Viimeiset olutkuvat kuvattiin juhannuksen jälkeen Linnunlaulun lähellä, isossa kauniissa puutalossa. 

Tiedättekös, vaikeinta olutkuvien ottamisessa on saada monen oluen vaahdot näyttämään yhtäaikaa kauniilta. Siihen tarvitaan nopeaa kättä....

Oluen kuvaamisessa on hyvä kun tausta on vaalea. Kulunut turkoosi pöytä on tähän yksi parhaista. Näette sitten.

Ihana Liisa on taitava. Olen hämmentynyt, miten kauniita kuvia tuli taas.

Olutkirja-arvostelu: Kuohuvaa historiaa!

Sain Atena Kustannukselta luettavaksi uuden oluen historiaa käsittelevän kirjan Kuohuvaa historiaa - Tarinoita tuopin takaa.

Kirja on ilmestynyt keväällä 2014 ja sen ovat kirjoittaneet Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen.

Luin kirjan Tukholmassa rentoina aamuina auringon paistaessa. Yksi parhaista tavoista keskittyä kirjaan. 

Sanon suoraan, että vaikka luin kirjan kahteen kertaan, en tiedä mitä sanoisin siitä. Osasta pidin, osasta en. Tai pidin kokonaisuudesta ja pidin alusta, mutta loppua kohti kirja muuttuu vähän väkinäiseksi. Tosin, huomautan nyt myös, että olen itse historian maisteri, joten luen varmaan tätä vähän eri lailla kuin ihan jokamies. 

Hyvää kirjassa oli alkuosa: Erittäin mielenkiintoiset tarinat luostarilaitoksen ja oluen yhteenlinkittymisestä, alankomaisista maalareista ja heidän olutkuvauksestaan maalauksissa, Martin Lutherista sekä Pietari Suuren osuudesta venäläisten oluenjuontiin.  Carlsbergin historista kirjaan oli valittu panimo perustaja-isän ja pojan välinen välirikko, vaikka itse olisin ehkä kirjoittanut Carlsbergistä ja lager-hiivan syntymisen yhteydestä enemmän, koska se on vaikuttanut suuresti koko nykyaikaisen lager-oluen kehitykseen. Mutta tämä on pikkuseikka. Sandels oli myös mainittu, mutta koska Sandels-olut on vaan saanut nimensä monta sataa vuotta itse sotasankarin kuoleman jälkeen, ei se minusta selvästi liity itse sotasankariin. Tässä yhteydessä olisi itse kuvannut, millaista olutta se oli,mitä Sandels joi.

Duunin puolesta olisi tietysti ollut myös kiva, että Suomen ja koko pohjoismaiden vanhimman panimon, Sinebrychoffin historista olisi ollut jotain, mutta tähän olen itse jäävi sanomaan mitään, kun kyseisessä panimossa itse olen töissä. Tosin siksi myös tiedän, miten paljon siellä on mielenkiintoisia tarinoita kerrottavana.

Kirja oli hyvin kirjoitettu, mikä ei ole yllätys, ovathan kirjoittajat oleet mukana kirjoittamassa Tieto Finlandian saanutta kirjaa Antiikin urheilu sekä kirjaa Hävityksen Historia. Pidin kirjan rennosta tyylistä ja lyhyistä luvuista, jossa aina kuvattiin tietty historiallinen tapahtuma ja sen kytkeytyminen olueen.  Rakenne oli kirjassa siis hyvä. Joka luvun lopussa oli myös esitelty se tietty olut, joka liittyi luvun historialliseen tapahtumaan.

Välillä tuntui että kirjan jotkut luvut olivat vähän väkisin väännettyjä. Esimerkiksi Manneken Pis-patsaan historia oli vähän irrallinen oluesta, Guinnessin ja Irlannin pääministerin kytkös oli taas vähän päälleliimattu, juohan melkein koko kansa samaa mustaa kultaa. Viimeinen jalkapallo ja olutta koskeva luku oli minun mielestäni myös turha ja vähän tylsä. 

Kokonaisuutena voin sanoa, että kirja kannattaa lukea, jos historia kiinnostaa. Se on helppolukuinen ja siitä saa erinomaisia yleistieto-murusia. Jos pitää vain oluesta, mutta ei historiasta, niin sitten kannattaa lukea jotain muuta....

Lisävinkkinä mainittakoon ,että jos joku haluaa järjestää kavereilleen tai oman olutkuppilansa asiakkailleen tietovisan, tästä kirjasta saa hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.  On tämä ikioman olutkirjanikin lähdeluettelossa.

Ja tietysti: Lukeminen kannattaa aina!

Kirjan lähetti Atena Kustannus

Mansikkasorbetista margaritaksi

Baarimige-ajoiltani on jäänyt rakkaus erilaisiin nk. frozen- juomiin ja hedelmäisen paksuihin drikkeihin.

Niimpä olin onnellinen kun nyt kesällä sain kokeiluun Modon Mansikkapyreetä ja Rauchin Mansikkanektaria. Tein niistä maailman helpointa mansikkasorbettia.

Ja sorbetista ihanaa mansikkamargaritaa.

Mansikkasorbetti

7 dl mansikkanektaria, 4 dl mansikkapyreetä. (tästä setistä tulee skideille jälkkärit ja aikuisille juomat). Koristeeksi mansikkaa ja minttua.

Laita kannelliseen, laakeaa kulhoon ja sekoita. Jätä tilaa jäätymiselle (kama laajenee, kun se jäätyy). Laita pakkaseen. Sekoita noin tunnin välein, kunnes pysyvää hilettä. (vaatii noin 6-7 sekoituskertaa).

Syötiin ensimmäisenä kuumana päivänä. Skidit rakasti tätä. 

Aikuisille sorbetti jatkojalostettiin juomaksi.

Mansikkamargaritat, yksi annos

2 dl mansikkasorbettia, 4 cl tequilaa (tai rommia, jolloin juoma on mansikkabatida), 1/2 limen mehu.

Pistä blenderiin tai tehosekoittimeen kaikki raaka-aineet hetkeksi. Kaada valmis juoma laakeaan lasiin tai astiaan.

Tarjoa kuumana kesäiltana tai aikuisten jälkkäriksi.

Kippis vaan!

Rauch Mansikkanektari ja Modon Mansikkapyree on saatu sponssina, alkoholit ja muut raaka-aineet on ihan omia!

Reseptit Kotiblogit-lehdessä!

Uusin Kotiblogit-lehti on ilmestynyt. Ja ompa siellä meitsinkin kesäherkut.

Katso lehdestä reseptit ja bissesuositukset ainakin seuraavista: Maltainen maapähkinäkastike mille tahansa kesägrillattavalle, itämaiset kanasalaattirullat ja munakoiso-olutrullat. Viereen mansikka-mozzarellasalaatti.

Lehdestä löytyy useankin kanssabloggaajan reseptit, sisustusta ja matkailua unohtamatta.

Kannattaa hankkia lehti riippumattoon lomalukemiseksi! (löytyy kiskoista ja kaupoista)

Paras munakas - vuohenjuustolla

Mika on kyllä fiksu. Vain hän on perheessämme tajunnut laittaan munakkaan väliin vuohenjuustoa.

Voi pojat, miten hyvää.

3 kananmunaa, pari herkkusientä, noin 100 g vuohenjuustoa, oliiviöljyä, suolaa ja paprikajauhetta.

Vatkaa munat löysästi. Kuullota herkkusieniä öljyssä, kaada munaseos päälle. Paista kullankeltaiseksi, taita, laita juusto väliin ja paista vielä hiukan. Sirottele päälle suolaa ja paprikajauhetta. Nauti heti.

Juomaksi hedelmäinen ale, kuten Kona Brewing Companyn Big Wave Golden Ale .Tai aina varma KOFF.

Hyvää.

Brondassa Nellan kanssa!

Pitihän näyttää Tukholman-Nellalle, että on meillä suuren luokan paikkoja Helsingissäkin.. Mentiin siis Brondaan joka viehättää minua sisutuksellaan. Stocholm ja New York-henkeä, you know.

Ruoka on kuin sisutus, nättiä ja freesiä. Nimikoidut lautaset ihastuttavat minua joka paikassa, missä niitä näen.

Alkudrinkit. Kumpi on minun?

Menu Bronda puoliksi. Hyvä.  Alkuruuat (ensimmäisessä kuvassa) oli ihan parhaat, varsinkin keittiön tervehdyksenä tuotu risottopallo. Sitä tehdään vielä kotonakin.

Nämä kampasimpukat ovat aina hyviä. Vielä paremmaksi simpukat tuli, kun sain Nellan pancetat. Ihanaa kun toinen syö vähemmän lihaa!

Pääruuan kohokohta oli lampaan kanssa tuotu pikkelöity kirsikka ja rypäle. Lammas oli pehmeää, mutta lisukkeeksi tuotu peruna-kaaligratiini oli kyllä vähän tylsä ja raskas. Se jäikin molemmilta syömättä, koska ruokaa oli muutenkin tarpeeksi.

Eka jälkiruoka oli minulle menussa mainittua omenaa, Nellalle banaania. Kirpeää ja kevyttä. Ja tietysti söin myös yli puolet Nellan(kin ) viimeisestä, ällömakeasta ja siksi hyvästä suklaavanukkaasta.

Juomaksi koko aterian läpi kuohuviiniä. Oiva valinta tämäntyyppiselle ruualle. Ja tuttujakin oli ympäri paikkaa, jopa viereisessä pöydässä!

Nella tykkäsi. ja se oli pääasia.