torstai 13. helmikuuta 2014

Tervetuloa meille!


Minä en ole mikään ihmeellinen sisustaja. En vaihda verhoja, en kesätyynyjä, enkä mieti kodin kokonaisuutta.

Mutta jotenkin koti on löytänyt muotonsa, jossa Munkkisaaren perhe viihtyy.




Olohuoneessa unkarilaisen isoisän 1930-luvulla Aasiasta roudaama matto toimii vieläkin. Samoin oman mamani vanha työpöytä museosta. Meillä on iso, kiva ikkuna paljolla valolla, siinä on hyvä pitää kasveja.




Kirjoja,kirjoja, kirjoja. Meillä niitä on. Olen todella huono luopumaan mistään kirjasta. 

Oikeissa rasioissa olevat tuoksukynttilät ovat heikkouteni, ostan niitä ja ajattelen aina, miten kätevää on sitten käyttää tyhjä rasia johonkin. 




Lisää kirjoja. Mika Waltari on yksi lempikirjailijoistani. Kukaan ei mielestäni pysty vangitsemaan tunnelmia, ihmisen monimuotoisuutta ja kaupunkeja kuin hän.

Pienet, isäni maalaamat meritaulu ovat olleet osa kirjahyllyäni pienestä asti.





Ostin kevään ensi kukkasen. Ja parturoin huonekasvit. Yritän kasvattaa leikatuista pätkistä uusia..




Ruokapöytämme paraatikuosissa. Yleensä meillä on siinä kyllä vahakangas. Tästä pöydästä olen luopumassa, hanki omaksi! (klik).

Tuolit ovat ravintola Helmestä, vanhanvanhat, vielä aikaisemmin paikalla olleesta Safari-ravintolasta. Se
selittää alkuperäiset tiikerikuosit. Rakastan näitä tuoleja.




Eteisen iso kaappi on täynnä vaatteita, ja laatikot sen päällä täynnä koruja, nauhoja ja vöitä. Mika maalasi eteisemme oranssiksi. Siellä näyttää kuin aurinko paistaisi koko ajan.





Keittiö on etelään. Astiapaljoutta ei kannata ihmetellä, "duunin takia". Hih.

Lempikuvausalusta-pöytäni sain syntymäpäivälahjaksi Mikalta. Siinä on myös hyvä kirjoittaa. Ja syödä.





Kätevän kaunis kalenterimme toimii. Jos muistetaan merkitä siihen kaikki muistettavat asiat. Hyvin helppo laittaa seinälle, lue vaikka! (klik)




Tuliaisia Argentiinasta. Keittiöön.




Ja viimeiseksi eteishalli. Keltaista. Helsinkiläisen vaarini piironki ja kultapeili. Ainoat asiat, mitä sieltä puolelta on jäänyt.  Pitkä räsymatto on hyvä varsinkin talvella, kun kuraa lentää tänne asti.

Kiitti kun kävit, tuu taas joskus!

2 kommenttia:

  1. Onpa teillä ihanan kotoisaa. Nuo Safari-tuolit, WOW!

    VastaaPoista
  2. Ne ovat mun ihanlempituolini. ovat olleet mukana erilaisissa asunnoissa jo 14 vuotta!

    VastaaPoista