Elämä on olutta

Viime aikoina.

Olen kirjoittanut oluesta, puhunut oluesta, luennoinut oluesta, ajatellut olutta, stailannut olutta, kuvanut olutta,
miettinyt olutta ja sunnitelllut olutta.

Että näin.

Onneksi olen myös tehnyt olutta. Ja maistanut.

Tässä minusta parasta tähän asti, mitä olemme itse tehneet. Appelsiinikuorella maustettu IPA.

Ps. Jos itse tehty olut kiinnostaa, seuraa omaa harrastuspanimoamme, DONUT ISLAND BREW CO.

Tilitystä ravintola-alasta

Välillä pitää avautua. Näin teinkin.

Lue vaikka; Ravintola-ala, ylipidetty ja aliarvostettu

Siinä me ollaan. Ravintolassa.

Yrttiboston värisuoralla

Kälyni Nora tekee maailman parasta pullaa. Myös suolaisena versiona. Siksi olen ylpeydellä pöllinyt tämän ohjeen Noralta ja muokannut siitä omani näköisen. Noran versio on yhä paras. Tämä on hyvä kakkonen.

Kolmen värin yrttiboston

Taikina: 2,5 dl vettä/kevyttä vaaleaa vehnäolutta (minulla Hoegaarden-vehnäolutta), 1/2 pkt tuorehiivaa, 1 kanamuna, hyppysellinen sokeria, noin 3 dl Myllärin Luomu Leivontakarkeita vehnäjauhoja, noin 1 dl Myllärin Luomu Ciabatta leipäainesta, noin 1/2 dl Myllärin Luomu Ruisjauho (laitoin vähän kaikkia jauhoja, joita kaapissa oli. Ciabatta leipäaines tuo vähän focaccia-fiilistä tähän. Ruisjauhoja olen nyt käyttänyt kaikkeen, koska niistä tulee terveellisempi fiilis), noin 1 dl oliiviöljyä.

Liota hiiva kädenlämpöiseen olueen/veteen. Lisää kananmuna ja sekoita. Alusta taikina lisäten vuorotellen kaikkia jauholaatuja. Lisää runsaasti öljyä ja vaivaa taikina kiinteäksi palloksi. Laita kohoamaan lämpimään paikkaan noin tunniksi (minä laitan aina uuniin, niin että valo on päällä).

Täytteet: Tapenade-tahna, pesto ja punainen pesto. Nämä voi ostaa kaupasta tai tehdä itse.

Tapenade: 1/2 purkkia mustia oliiveja, pari rkl oliiviöljyä, suolaa.

Punainen pesto: 1/2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja, pari rkl oliiviöljyä, suolaa ja pippuria.

Pesto: Basilikaa, oliiviöljyä, kourallinen pinjasiemeniä tai manteleita, 1 rkl raastettua parmesania, suolaa.

Hurauta jokainen sauvasekoittimella tahnaksi.

Sitten kauli taikina, jaa se kolmeen osaan ja levitä tahnat päälle. Kääri kolmeksi rullaksi ja leikkaa siitä puusteja.

Laita puustit vuorotellen pystyyn leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Voitele reippaasti oliivioljyllä ja raasta päälle runsaasti parmesania (minä söin eilen kaiken parmesanin, joten käytin Oltermanni Cheddaria. Toimi).

Paista noin 200 asteessa ,noin puoli tuntia.

Laita vielä hieman oliiviöljyä kuuman bostonin päälle ja SYÖ.

On se kyllä hyvä. Katsokaa vaikka!

Jauhot sponssasi Myllärin Luomu. Kiitos!

Ps. Noran muita leipomuksia voi seurata Pienet Juhlat-blogista (klik).

Kustannussopimus

Joskus käy niin hyvin, että haaveet toteutuu. Nyt kävi.

Teen päivätyöni oluen, ruuan ja niihin liittyvien kulttuuritekijöiden parissa. Olen työskennellyt oluen parissa asiantuntijana jo yli kymmenen vuotta. Siksi onkin ollut haaveeni jo pitkään kirjoittaa aiheesta omanlaiseni olutkirja.  Tämä on ollut haave, jota olen mietiskellyt aina ehtiessä.

Nyt minulla on sitten aiheesta kustannussopimus. Minulla. Ihan uskomatonta.

Tämä viikko on mennyt kirjaa koostaessa. Kotona hiihtolomalla. Lukiessa, miettiessä, kuvia selatessa, kirjoittaessa. 

Eikä tämä viikko riitä. Tältä tulee näyttämään työpöytä koko kevään. Jännittää, innostaa ja vähän kauhistuttaakin.  Paljon pitää vielä miettiä, kirjoittaa ja kuvata. 

Pitäkää peukut pystyssä. Yritän täällä aina välillä vilauttaa prosessia, kirjoittamista, kuvaamista, iloa ja tuskaa. Syksyllä sitten nähdään oikeasti, millainen koko homman tulos on.

Haaveet toteutuu. Onnellista. Jännää.

(Mitähän toivoisi seuraavaksi)

Vinkkejä&kamaa ystäviltä

Ystävien ansiosta yleensä kaikki muuttuu paremmaksi.

Sofia näytti ihan kingin tavan maustaa teetä sitruunalla.

Sitruunan voi laittaa suoraan teekannuun uuttumaan mun teen joukkoon. Nerokasta.

Minä laitan aina teekannuun myös kaneli- tai vaniljatangon lisämakua antamaan, on tee sitten maustettu millä tahansa. Vaniljatanko antaa niin paljon makeutta, ettei tarvitse käyttää makeutusta. Sitäpaitsi rakastan vaniljan tuoksua.

Katrilta sain taas uuden pyödän, juuri kun olin myynyt vanhan (sehän näkyy tässä , klik) eikä uudesta ollut tietoakaan.

Juuri sellaisen pöydän kuin halusin. Veljeni roudasi sen meille, Sofia auttoi taas roudaamaan paikalleen.

Kannattaa olla ystäviä ja veljiä. Kiitos Sohvi, Katri ja Andi!

Ihan oikeaa kreikkalaista ruokaa!

On hyvä omistaa ystäviä ympäri maailmaa. Kaiken muun hyvä lisäksi, mitä heiltä oppii, saa aina ihan oikeasti sen maan ruokaa.

Kreikka on eräs lempi-ruokamaani. Joten ihanaa, että Misu on löytänyt kreikkalaisen miehen. Olen oppinut tekemään jo maailman parhaan tzatsikin (klik) ja todella hyvää papu-perunavuokaa (klik).

Olimme tässä eräänä synkän talvisena lauantai-iltana käymässä. Meitä odotti uusi kreikkainen ruokatuttavuus; Briam, piiiiiitkään haudutettu kasvipata. Fetalla, tottakai. Oi.

Tarvitaan iso sipuli, pari valkosipulinkynttä, muutama peruna, kesäkurpitsa, pari munakoisoa, kaikki pilkottuna. Lisäksi oliiviöljyä, tölkkitomaattimurskaa, vettä, suolaa, pippuria, paprikaa, basilikaa, oreganoa ja hyppysellinen sokeria. Ja sitä fetaa. Miellellään oikeata fetaa.

Laita öljyä isoon pataan tai kattilaan. Kuullota sipuli ja lisää muut järjestyksessä peruna, munakoiso, kesäkurpitsa. Liisää sitten paljon öljyä niin että kaikki  kasvikset saavat vähän öljyä pintaan. Lisää tomaattimurskaa ja vettä sen verran että kasvikset melkein peittyvät. Laita pataan mausteet ja anna porista pienellä lämmöllä kunnes kaikki ainekset ovat pehmeitä. Siinä menee tunti, tai jopa pari tuntia. 

Syödään kreikkalaisen fetan ja hyvän leivän kanssa. Viiniä unohtamatta. Meillä se oli punaista. 

Sitten pelataan Afrikan Tähteä. Monta peliä.

Ja nauretaan.

Kiitos reseptistä Misu&Kyriakos. Puss.

Uusi hodarikiska hoodeilla!

Eikä mikä tahansa kiska. Kaartin Hodari&Hummeri tarjoaa tiistaista (18.2.) lähtien  pikkuRoballa käsittämättömän hyviä hodareita ja hummeria.  Oikeasti. Eikä pöytävarauksia. Ei voi kuin rakastaa tätä konseptia.

Perjantaina minut houkuteltiin paikalle shampanjalla ja hodareilla. Enkä ollut ainoa.

Olihan sitä shampanjaa. Hyvää. Minä join kyllä oluttakin. Siellä on Brooklynin olutta. Yksi syy lisää rakastaa tätä paikkaa.

Alénin Henkka kertoi konseptista enemmänkin. En muista ihan kaikkea, mutta sen muistan, että Kanniston Leipomossa tehdään käsin nuo hodarisämpylät. Ja että nakkeja testailtiin kauan; piti saada hyvänmakuinen, napsahtava nakki. Nyt nakit tulevat rämällä autolla jostain ei-niin-kaukaa.  Villinä kasvaneet hummerit tulevat taas Amerikasta asti.  Senkin muistin, että ainoa, joka on aikaisemmin ollut pikaruokapaikassa, on paikan eräs tarjoilija. Sitä onkin kuulemma ollut hyötyä.

Nostan hattua, että Pastista ei jatkettu tähän viereiseen liiketilaan, vaan keksittiin ihan oma konsepti, joka poikkeaa huomattavasti Pastiksen tyylistä. Käsintehtyjä, hyviä hodareita ei nimittäin voi olla liikaa.

Lisää Henkan puheista voi lukea Sivumaku-blogista. (klik). Siellä ei nähtävästi juteltu tuttujen kanssa niin paljoa puheiden aikana....

Alkupalaksi saatiin maistiaset currywurstista ja hummerista. Erinomainen setti shampanjan kanssa. Paras paikka koko ravintolassa on päästä istumaan leveälle ikkunalaudallee tyynyjen joukkoon. Me istuimme siellä.

Harrastettiin myös askatelua. Jokainen sai tuunata oman mailansa ja merkitä siihen mieleisensä numeron. Yllätys, yllätys, 69 meni ekana.

Siinä Jannen ja Lotan taidonnäytteet. Oma numeroni oli 23. Älkää kysykö miksi.

Siinä se on, Kaartin Hodarin&Hummerin perushodari. Se napsahtava nakki, erittäin hyvä, pehmeä sämpylä, lisukkeet. Ja sinihomejuustoa saa lisänä. On kyllä hyvännäköinen.

Jannen Ox-hodari. Tässäpä ei ole nakkia ollenkaan, vaan osso buccoa ja tryffelimajoneesia. Maistoin vähän. Nam.

Oman hodarini hotkin niin nopeasti, etti siitä jäänyt mitään kuvattavaa. Hyvää sekin oli; chorizoa ja paistettua baby-mustekalaa manchego-juustolla.

Hodareita saa myös lounaaksi ja take awayna, viikonloppuna ihan myöhään yöhön asti. Ja mustatorvisieni-suolalla maustettuja ranskalaisia.

Parasta on kuitenkin hodari-brunssi sunnutai-iltapäivisin. Sinne me Munkkisaaresta suunnataan.  Skidit rakastaa hodareita.

Hodarit, täältä tullaan!

Vehnäolut ja vuohenjuusto. Paras yhdistelmä

Kun Nella tulee Ruotsista käymään, laitetaan parasta pöytään.  Tällä kertaa se oli vaaleaa vehnäolutta ja maukasta vuohenjuustoa peston, rucolan, pinjansiementen ja tattarihunajan kera.

Vehnäoluen ja vuohenjuuston yhdistelmä on taivaassa siunattu. Hapan, hedelmäinen olut ja hapan, suolainen juusto tuovat parhaimmat ominaisuutensa toisissaan esiin. Eräs lempi-olut&ruoka-yhdistelmäni.

Todella helpot leipäset voi vaikka tehdä iltapalaksi. Meillä ne edustivat alkuruokaa.

Noin 200 g vuohenjuustoa, 1/2 pkt ohrarieskoja (voi tehdä myös paahtoleivästä tai patongista), 1/2 munakoisoa viipaloitoituna, pestoa, pinjasiemeniä, hunajaa (meillä tumman rikasta tattarihunajaa). Rucolaa seuraksi.

Voitele rieskat ja munakoisoviipaleet pestolla, leikkaa vuohenjuustoa päälle. Lopuksi sirottele pinjasiemeniä. Laita uuniin noin 10-15 minuutiksi 200 asteeseen.

Norottele hunajaa kuumien leipästen päälle ja kaada kylmä vehnäolut lasiin (meillä se oli Grimbergen Blanche ja oma Donut Island Brewing vehnäoluemme). Nauti.

Ps. Emme tietystikään jättäneet syömistä tähän, vaan söimme vielä pääruuaksi timjamilla ja parmankinkulla täytettyjä siikafileitä sekä valkosipulipapuja. Juomaksi oli Grimbergen Blonde ja Donut Island Brewing:n itse tekemäämme IPAa. Jälkiruuaksi Nella oli toivonut brookieta (se on niin hyvää, katso vaikka (klik) ja sen kanssa omaa appelsiiinikuori-IPAamme.

Oli kyllä kivaa. Taas.

Tervetuloa meille!

Minä en ole mikään ihmeellinen sisustaja. En vaihda verhoja, en kesätyynyjä, enkä mieti kodin kokonaisuutta.

Mutta jotenkin koti on löytänyt muotonsa, jossa Munkkisaaren perhe viihtyy.

Olohuoneessa unkarilaisen isoisän 1930-luvulla Aasiasta roudaama matto toimii vieläkin. Samoin oman mamani vanha työpöytä museosta. Meillä on iso, kiva ikkuna paljolla valolla, siinä on hyvä pitää kasveja.

Kirjoja,kirjoja, kirjoja. Meillä niitä on. Olen todella huono luopumaan mistään kirjasta. 

Oikeissa rasioissa olevat tuoksukynttilät ovat heikkouteni, ostan niitä ja ajattelen aina, miten kätevää on sitten käyttää tyhjä rasia johonkin. 

Lisää kirjoja. Mika Waltari on yksi lempikirjailijoistani. Kukaan ei mielestäni pysty vangitsemaan tunnelmia, ihmisen monimuotoisuutta ja kaupunkeja kuin hän.

Pienet, isäni maalaamat meritaulu ovat olleet osa kirjahyllyäni pienestä asti.

Ostin kevään ensi kukkasen. Ja parturoin huonekasvit. Yritän kasvattaa leikatuista pätkistä uusia..

Ruokapöytämme paraatikuosissa. Yleensä meillä on siinä kyllä vahakangas. Tästä pöydästä olen luopumassa, hanki omaksi! (klik).

Tuolit ovat ravintola Helmestä, vanhanvanhat, vielä aikaisemmin paikalla olleesta Safari-ravintolasta. Se
selittää alkuperäiset tiikerikuosit. Rakastan näitä tuoleja.

Eteisen iso kaappi on täynnä vaatteita, ja laatikot sen päällä täynnä koruja, nauhoja ja vöitä. Mika maalasi eteisemme oranssiksi. Siellä näyttää kuin aurinko paistaisi koko ajan.

Keittiö on etelään. Astiapaljoutta ei kannata ihmetellä, "duunin takia". Hih.

Lempikuvausalusta-pöytäni sain syntymäpäivälahjaksi Mikalta. Siinä on myös hyvä kirjoittaa. Ja syödä.

Kätevän kaunis kalenterimme toimii. Jos muistetaan merkitä siihen kaikki muistettavat asiat. Hyvin helppo laittaa seinälle, lue vaikka! (klik)

Tuliaisia Argentiinasta. Keittiöön.

Ja viimeiseksi eteishalli. Keltaista. Helsinkiläisen vaarini piironki ja kultapeili. Ainoat asiat, mitä sieltä puolelta on jäänyt.  Pitkä räsymatto on hyvä varsinkin talvella, kun kuraa lentää tänne asti.

Kiitti kun kävit, tuu taas joskus!

Suolaa, manteleita ja olutta

Itse tehdyt paahdetut savusuolamantelit. Ja olut.  Sata kertaa parempia kuin muut raksut. 

Kasa manteleita, oliiviöljyä, suolaa ja savusuolaa.  Paahda kuivalla, kuumalla pannulla mantelit. Sumuta öljyä päälle ja lisää reippaasti suolaa ja savusuolaa.

Kylmä olut viereen. Minulla Left Hand Brewingin inkiväärillä maustettu ale. Kyllä.

Ps. Suola on ihan lempi-raaka-aineeni. Rakastan suolaa. Katso vaikka: "Suolaa, suolaa, enemmän suolaa! (klik)

BROOKIE @Munkkisaari

Jenkit kyllä keksii. Yhdistää cookien ja brownien. Siitä tulee Brookie!

Kuulostaa niin hyvältä, että oli pakko kokeilla. Varsinkin kun koko homma on keksitty lempikaupunginosassani, Brooklynissä (klik).

Ensin tehdään brownie:

120 g voita, 100 g tummaa suklaata, 50 g maitosuklaata, 2 kanamunaa, 1,5 dl palmusokeria(voi korvata ruokosokerilla tai intiaanisokerilla) , 1 dl sokeria, 2 rkl vaniljasokeria, 1,5 dl vehnäjauhoja, 0,5 l kaakaojauhetta, 1 tl leivinjauhetta, 2 rkl Nestlen kaakaojauhetta tai muuta makeaa kaakaojauhetta.

Laita kattilaan miedolle lämmölle suklaat, sokerit ja voi, sulata. Kun sulanut, niin kaada kulhoon, lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää sitten kuiva-aineseos taikinaan ja sekoita tasaiseksi.

Laita reunalliseen uunivuokaan leivinpaperin päälle.

Sitten tehdään cookie:

100 g pehmeää voita, 1,5 dl sokeria, 1 kananmuna, 2 dl vehnäjauhoja, 1/2 tl ruokasoodaa, 100g pieniksi paloksi murrettua maitosuklaata

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna vatkaten. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään ja sitten taikinaan. Lisää lopuksi puolet suklaapaloista ja sekoita taas. Laita cookie-taikinasta ruokalusikalla isoja nokareita brownien päälle.  Loput suklaapalat voi laittaa nokareiden päälle.

Paistetaan 175 asteessa noin 20 minuuttia, vähän vuoan koosta riippuen. Brookie saa jäädä pehmeäksi ja vähän sulaksi.

Syödään heti lämpimänä. Loput voi syödä sitten kylmänäkin. Jos jää.

Ihan täydellistä.

Maailman hienoimman niminen olut

Ei sitten muuta. Näin  PERJANTAINA.

Pus pus!

Mureaa kanaa!

Miksiköhän käytän marinadeja yleensä vain kesällä? Tyhmä minä.

Niimpä nyt kokeilin marinoimista talvella. Toimiihan se.

Jugurtti-sitruunamarinadi kanalle

1 dl jugurttia, 1/2 dl oliiviöljyä, 1 dl sitruunamehua, 1-2 rkl juoksevaa hunajaa, suolaa, mustapippuria, timjamia. Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna kanafileiden sukeltaa makuihin. Pidä noin tunti-pari ja paista niin kuin haluat.

Meillä kanafileet vuoltiin suikaleiksi ja paistettiin uunissa 180 asteessa sipulin, sienten, ruusukaalin ja munakoison kanssa. Päälle halloumia viipaleina. Kanasta tuli ihanan mehevää.

Kaikki meni.

Kuukauden verran kevyempää - välitulokset

Nyt on sitten kuukausi siitä, kun minä ja pieni joukkomme aloitti uuden elämän, kuka GI-ruokavalion, (klik) kuka hormonidieetin turvin.  Tammikuun 7. aloitettiin (klik)

Kuukausi on mennyt, mutta projekti on vasta puolivälissä.

MUTTA. Tuloksia on tosiaan syntynyt. Neljässä viikossa yli 4 kiloa ja 7 senttiä vyötäröltä. JAHUU.

Jos tätä nyt vähän analysoi, niin seuraavia johtopäätöksiä tästä voi ajatella.

- Jos haluaa pudottaa painoa, kannattaa oikeasti katsoa itselleen sopiva dietti. Minulle se nähtävästi on tämä GI-dietti, jossa ensimmäisten neljän viikon ajan ei syödä sokeria eikä hiilihydraatteja  eikä juoda kahvia (yksinkertaistaen). Oli aika todella vaikea luopua kahvista ja sokerista aluksi, mutta tämän ruokavalion hyvä puoli on se, että sallittuja ruokia saa syödä niin paljon kuin JAKSAA. Eli ei ole nälkä. Vihaan nälkäisenä oloa. Ruokavaliossa seurataan myös tiettyä listaa, joten on helppo katsoa, mitä saa syödä ja mitä ei.

- Perustimme Facebookkiin oman, yksityisen tukiryhmän, jossa tsemppasimme ja valitimme yhteen ääneen. Siellä myös jaoimme ruoka-ohjeita ja muita, hauskoja juttuja. Tämä kannatti, koska ryhmän tuki auttaa ihmeen paljon omassa kofeiinituskassa ja sokeri-vieroitusoireissa. "Et ole yksin, muutkin kärsii.."

- Asetin itselleni välitavoitteen neljään kiloon ja neljään viikkoon. Pienet tavoitteet antaa enemmän, kun ne on helpompi saavuttaa. Välipalkintokin auttaa. Minullakin on sellainen.

- Huomasin, että kun oli pakko, söin vielä paljon enemmän kasviksia enkä ollut tukossa, vaikka tuli määrällisesti syötyä yhtä paljon kuin ennen.

- Osa GI-tä oli, että pitää juoda noin 2 litraa nestettä joka päivä. Koska vihaan veden juomista, keitin edellisenä iltana yrttiteetä, jota join kaksi isoa lasia kylmänä aina aamulla ensimmäisenä. Näin päivä lähti hyvin käyntiin ja sain tarpeeksi nestettä. Hemmottelin myös itseäni ostamalla erilaisia, ihania teelaatuja kivoissa purkeissa.

GI-ruokavalio

Seuraamastani GI-ruokavaliosta voisi sanoa seuraavaa; Se perustuu siihen, että ekat neljä viikkoa syödään alla olevan taulukon oikeaa reunaa. VAIN. Ja seuraavat neljä viikkoa keskikaistaa, niin kuin loppuelämäkin. Vasemmalla puolella olevat on niintä, joita sitten vältellään. Tietysti kun haluttu määrä painoa on lähtenyt, voi pitää herkkupäiviä, mutta noin periaatteessa juttu on tuossa. Tällä ruokavaliolla laihtuivat ensin kaksi työkaveriani (toinen huimat 13 kg) ja nyt minä, veljeni, kaverini ja kälyni. Veljeltäni on lähtenyt kuukaudessa huomat 7,6 kg!

Iso asia tässä ruokavaliossa on että kofeiinia pitäisi välttää kaikissa muodoissaan ensimmäiset neljä viikkoa, (joten join kofeiinitota kahvia. yök) koska kofeiini nostaa insuliinitasoa. Tai jotain. Itselleni kahvin poisjättö kannatti, koska huomasin miten paljon join kahvia janoon. Nyt olen korvannut sen (kofeiinittomalla) teellä ja voin paljon paremmin.

Sokerin poisjättö on ollut myös hyvin palkitsevaa. Nyt hedelmätkin maistuu niin makealta, ettei muuta kaipaa. Ainoa mistä olen huolestunut itse, on kohonut juustojen käyttö; olen korvannut sokeri-iltaherkutteluani juustoilla. MUTTA paino on pudonnut silti.

Pähkinöitä olen aina rakastanut, mutta varonut niitä, koska niissä on tosi paljon rasvaa. Mutta tässä ruokavaliossa olen pystynyt syömään ison kourallisen niitä joka päivä, ja silti paino laskee.

Liikuntaa lisäsin jo syksyllä. Täytyy tosin sanoa, että on myös paljon kivempaa joogata ja stepata, kun ei ole vatsa niin tiellä. Jes.

Mitä ruokia kuukauden aikana on tullut nautittua?

Tässä otteita Facebook-sivulta laitetuista ruuista:

Tonnikalapasta

Tonnikalaa öljyssä, sipuli, 1/2 kesäkurpitsa hienoksi raastettuna, paprikajauhetta, basilikaa., luomutomaattikastiketta ja 2 rkl raejuustoa.

Kuullotetaan sipulit ja kuivaksi puristetut kesäkurpitsaraste, sitten tonnikala ja paprikajauhe. Kuullotus ja muut kamat. Ja haudutetaan. Perheelle täysjyväspagetilla (hih), ja minulle kesäkurpitsaraasteella. Jälkiiruuaksi mansikoita ja rahkaa.

Aamiainen

2 munan pinaattimunakas (kananmunaa, pinaattia, paisto öljyssä). 2 rkl raejuustoa, tomaatteja.

Jauheliha-tomaattikastike

400 g luomujauhelihaa, 1 sipuli pienittynä, joukkoon raastettu puolikas kesäkurpitsa ja kasa sieniä.
Muut syö spagetilla, minä isoksi raastetulla kesäkurpitsalla.

Sitruuna-uunilohta ja kasviksia

Uunilohta sitruunalla ja suolalla, uunissa paahdettua brokkolia, kurpitsansiemeniä, muille keitettyä perunaa. Pinaattimajoneesi: Kourallinen pinaatti ja majoneesia sauvasekoittimella tasaiseksi, sitruunamehua ja pippuria, suolaa mukaan.

Chiliconcarne-tortillat

Chiliconcarne, quacamola, tomaattia ja raastettua kesäkurpitsaa. Muille tortillassa minulle salaatinlehdessä.

Kaalipasta

Sipulia, kaalia ja sieniä tomaattikastikkeessa kuullotettuna, muille pastan kanssa, minulle raijuuston kanssa.

Grillikanaa ja fetakasviksia

Valmis grillattu kana (kiitos S-market) ja pestokasvikset; kukkakaalia ja brokkolia isolla pestolla uunivuokaan, päälle mustapippurifetaa.

Lasagne 

Lasagnea, puolet pastalla, toinen puoli suikaloidulla kesäkurpitsalla (munakoiso olisi ollut vielä parempi, mutta ei ollut kaupassa) ei valkokastiketta vaan tomattijauhelihakastikkeeseen sulamaan puoli pkt raejuustoa.

Paistettua kalaa ja kasviksia

Uuniin ruusukaalia, sieniä ja kokonaisia sipuleita. Pannulla paistuu kalafileet, skideille unkarilaisittain paneerattuna(jauho, korppujauho ja paprikajauhe), minulle au naturel.

Salaattejakin tuli syötyä. Talvella vaan on niin kylmä, ettei niitä kauheasti tee mieli.

Smoothiet 

Erilaisia smoothieta voi nauttia myös aamiaiseksi tai välipalaksi:

Pinaatti-mango-smoothie
Avokado-vaniljasmoothie
Kesäkurpitsasmoothie (tee ilman hunajaa)

Katso myös kälyni hyvät reseptit samaan ruokavalioon. (klik)

Olutta minulla on ollut ikävä. Mutta se tulee huomenna mukaan ruokavalioon. Tervetuloa olut.

Ps. Onneksi tässä ruokavaliossa saa syödä pekonia.