Painonhallinta ja 5:2sesta

En ole hirveän ulkoäkökeskeinen ihminen. Tietysti katson, miltä näytän kun menen ulos, mutta jos vaihtoehtona on sohvalla istuminen tai meikkaus, valitsen aina edellisen. Eräs vanha työkaverini sanoikin aina minusta, miten näytän "hyvällä tavalla sekaiselta". Allekirjoitan tämän "sekaisen" täysin.

Molempien lasten kanssa tuli kuitenkin jonkin verran lisäkiloja. Kaikki keskivartaloon. Ja imetysten loppumisen jälkeen, ne ovat alkaneet ärsyttämään. Koko ajan enemmän. En ole päässyt takaisin siihen vyötärönympärykseen, joka minulla oli ennen. Ja se vaivaa minua nyt. Vaatekaappi on täynnä kivoja vaatteita, jotka muuten sopivat, mutta kiristävät vatsasta niin, etten pysty istumaan. Tietystä kulmista näytän yhä raskaalta. En saa joogatessa jalkoja pään yli lattialle kunnolla, koska maha on tiellä.

Joten on aika muutoksen.

 

Olen kesän jo hiljakseen harjoitellut keveämpää ruokavaliota, kuitenkin hyvin maltillisesti, koska halusin pitää loman rennosti, ilman paineita. Lisäksi olen rauhallisesti lisännyt liikunnan määrää siihen kolmeen kertaan viikossa, mikä on sekä henkisesti että fyysisesti hyvä olotila. Liikunta on nimittäin ihanaa, mutta vaativan duunin, kahden ihanan lapsen, kivan parisuhteen ja kavereiden lisäksi, en halua päiviini liikaa. En halua stressata liikuntamäärästä. Kolme kertaa viikossa on hyvä. Juoksua, aerobiccia ja joogaa. Lisäksi aion aloittaa taas aurinkoterveydykset aamuisin. Parasta istumatyöläisen venyttelyä, katsokaa TÄÄLTÄ ja kokeilkaa vaikka.

Olen kesän aikana ajatellut, että varsinaisen ruokavalion myllerryksen aloitankin syksyllä. Ja nyt on sen aika. Koska olen hyvin kärsimätön ja "mullehetikaikkitännenyt"-ihminen, on minun hyvin vaikea laihtua oikealla tavalla. Niin että jaksaa vahtia ruokavaliotaan koko ajan ja pystyy joka päivä tekemään paljon pieniä valintoja.  Työhöni kuuluu paljon kokkaamista, leipomista, maistamista ja oluen ja ruuan liittoon kouluttamista, joka vaikeuttaa välillä ruokavalion hallintaa. Lisäksi peruslaihdutuksen sääntö, "syö kolmen tunnin välein" ei sovi minulle. Olen todella isoruokainen, ja pystyn syömään itseni täyteen ,jos siihen annetaan lupa, kolmen tunnin välein. Kokeiltu nimittäin on.  Minulle vaan sopii harvemmin syöminen. En tule pahoinvoivaksi, jos en syö kymmeneen tuntiin ja pystyn olemaan täysin toimintakykyinen. Tätäkin on aikoinaan tarjoilijahommissa pikkujouluaikana kokeiltu.

Joten  nyt kun ajattelin aloittaa kapoisen vyötärön metsästyksen, kokeilen hakea siihen vauhtia uudesta 5:2-metodista (lisää vaikka TÄÄLTÄ). Tämä perustuu lyhyesti siihen, että viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti. Kahtena päivänä viikosta syödään 500 kaloria päivässä. Käytännössä silloin syödään aamiainen ja päivällinen. Aamiaiseksi voi tehdä smoothien marjosta ja rasvattomasta jugurtista, onneksi tuotiin juuri kaksi sangollista puolukoita Mikan landelta. Päivällisen voi tehdä ihan normaalista ruuasta, kunhan laittaa kevyesti rasvaa ja PALJON kasviksia. Näin me teemme täällä muutenkin arkipäivien päivällisellä. Jätän sitten vaan itse hiilihydraatiti syömättä ja syön kasvikset ja proteiinit. Ja juon sitä samperin vettä, jota minun pitäisikin juoda enemmän. Onneksi rakkaat kollegani Riikka ja Nella minua aina siitä muistuttavat.

Näiden 500-kaloripäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä, ja niitä voi vaihdella viikoittain. Minimikaloripäivinä ei tietystikään harrasteta liikuntaa. Vihreää teetä ja vettä saa juoda niin paljon kuin haluaa. Ja tietysti pitää olla syömishäiriötön perusterve ihminen.

Tämä metodi ei tietystikään ole avain koko elämän kestävään painonhallintaan, mutta en sellaista kaipaakkaan. Kaipaan pientä vauhdittajaa, jossa saan aluksi nopeita tuloksia. Tuttu burleskitanssija onnistui juuri tämän avulla siinä, missä minä nyt kamppailen. Joten. Kokeilen tätä nyt kuukauden ajan ja katson, miltä näyttää. Jos tämä ei tunnu kivalta, lopetan sen. Ja jos se tuntuu kivalta, niin jatkan sitä lokakuun loppuun. Katsotaan. 

Joten täällä blogissa ei edelleenkään tule olemaan vaan kevyitä ruokia. Vaan kaikenlaista, niin kuin ennekin. Tosin smoothiet varmaan lisääntyy entisestään. Ehkä teen niille jo oman tunnisteenkin.

Wish me luck!