lauantai 31. joulukuuta 2011
Hyvää Uutta Vuotta!
Tasan vuosi sitten näkymä ikkunasta. Munkkisaari oli just hankittu. Aika paljon enemmän lunta. Silloin juhlittiin lasten kera kävelemällä vanhasta kämpästä uuteen ja juomalla siellä lasit shampanjaa.
Tänä vuonna syödään mamalla unkarilaista paistia,(ohje tulossa), mennään Mikan ja brotherin kanssa ihanalle Misulle, joka on tullut Kreikasta takaisin, syödään quesadillaksia , popcornia, salaattia ja juustokakkua (jonka tekee Misu!), juodaan olutta pitkäkaulaisista pulloista ja siideria kuoharipiccoloista ja shampanjaa.
Hyvää Uutta Vuotta!
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
Tuliaisia Englannista!
Sofia kävi Englannissa. Ja mitä sain tuliaisiksi?
No, ihanan makuista sipuli-chutneytä. Possupihvien kanssa nam.
Vegemiteä, vähän perverssiä levitettä, jota on valmistettu oluen valmistuksen hiivajätteistä. Sitä syödään paahtoleivän päällä Englannissa ja Australiassa. Se on vähän samanlaista kuin Marmite, hiivakamaa myös.
Näissä hiivapohjaisissa levitteissä on paljon B-vitamiineja, hyvähyvä. Niissä on myös paljon suolaa, hyihyi. Maku on suolaisenmaltaisenhiivaisen hapan, jotkut tykkää ja minä olen yksi niistä.
Puss Sohvi.
tiistai 27. joulukuuta 2011
Jotain ihan muuta kuin Joulua - Mexicolainen iltapala!
Joulun jälkeen parasta on vähän tulinen, mausteinen ja raikas ruoka. Kuten meksikolaiset quesadillakset.
Tämä resepti opittiin Mexikosta 2006. Siellä näitä oli joka paikassa. Nyt kuuluu myös meidän ruokavalioon. Helppoa ja hyvää.
2 kanafilettä suikaleina, quacamolea, (itse tehdyn ohje täältä) noin 1 dl juustoraastetta (meillä emmentalia tai polaria), jalopenoja, valmista salsaa, 1 pkt tortilla-lettuja, 1/2 limeä.
Paista kanat. Laita ne taitettujen tortillojen sisälle, laita sinne myös juustoraaste ja jalopenot. Paista quesadilloksia molemmilta puolin rapeaksi tilkassa öljyä. Pirskota limeä päälle ja nauti quacamolen ja salsan kera. Juomaksi minä joisin KOFFia, jos haluat pitää homman autettisena, Corona on myös hyvä.
Ah.
perjantai 23. joulukuuta 2011
Unkarilainen joulu
Meillä on aina unkarilainen joulu. Meillä ei ole laatikoita, kinkkua, joulutorttuja, rosollia eikä luumukiisseliä, ei joulupukkia, ei tonttuja eikä tiptap-lauluja. Suomalaisesta joulusta meillä on vain kalat, Mikan hakema mäti sekä piparit.
Meillä on täytetty kalkkuna, paahdettua punakaalia, saksanpähkinä- ja unikkotäytettyä struudelia, itse tehtyä marsipaania, etikkaista punajuurisalaattia, kirkasta perunasalaattia. Lahjat tuo Jeesus-lapsi kuusen alle enkelit apunaan. Lauluina kaikuvat Jouluyö, juhlayö unkariksi. Niin erilaista.
Yhteistä kuitenkin on yhdessäolo. Ja sehän on tärkeintä. Tänäkin vuonna crazy hungarian family suomalaisvahvistuksineen viettää joulua yhdessä. Sydän.
Hyvää Joulua!
Ps. Tänä vuonna kirjoitan kaikki maman unkari-joulu reseptit ylös, niin että voin laittaa ne muistiin tänne ensi vuoden joulukuussa. Tämän lupaan.
Maustekakkua pieniin ja isoihin käsiin
Pari viikkoa sitten Tilda oli tulossa kylään ja piti keksi jotain uutta hyvää. Tilda nimittäin arvostaa todella kaikkia leivottuja herkkuja. Paineet olivat kovat.
Mutta kyllähän sitä jotain keksii, kun vähän miettiin. Tässä siis vähän lapsituunattu versio oman mamani perinteisestä maustekakusta.
Moderni maustekakku
2 dl kuivattuja karpaloita, 1 dl omenamehua (aikuiskakkuun omenasiideriä), 1 dl kermaa tai maitoa, 150 g voita sulana, 1 dl sokeria, 1 dl palmu- tai ruokosokeria, 3 kananmunaa, 4 dl jauhoja, 2 tl vaniljasokeria, 2 tl leivinjauhetta, ripaus kanelia, ripaus inkivääriä, (voi laittaa myös pähkinöitä, rusinoita, kuivia hedelmiä, rouhittua suklaata)
Koristeluun 100 g valkosuklaata, nonparelleja
Liota karpaloita omenamehussa yön yli. Purista kuivaksi, mutta säästä neste. Vatkaa voi ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet. Lisää kuiva-aineseos ja kerma ja omenamehu voi-sokerivaahtoon. Sekoita karpalot mukaan. Kaada taikina joko voideltuun perinteiseen maustekakkuvuokaan tai suoraan uunivuokaan. Paista 175 asteessa, uunin alaosassa noin 40-50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ja kumoa. Leikkaa annospaloiksi.
Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Ota lapset mukaan ja dippailkaa yhdessä kakunpaloja sulassa suklaassa. Meillä Andi ja Tilda koristeli.
Sitten maistettiin. Tilda tykkäsi.
Mutta kyllähän sitä jotain keksii, kun vähän miettiin. Tässä siis vähän lapsituunattu versio oman mamani perinteisestä maustekakusta.
Moderni maustekakku
2 dl kuivattuja karpaloita, 1 dl omenamehua (aikuiskakkuun omenasiideriä), 1 dl kermaa tai maitoa, 150 g voita sulana, 1 dl sokeria, 1 dl palmu- tai ruokosokeria, 3 kananmunaa, 4 dl jauhoja, 2 tl vaniljasokeria, 2 tl leivinjauhetta, ripaus kanelia, ripaus inkivääriä, (voi laittaa myös pähkinöitä, rusinoita, kuivia hedelmiä, rouhittua suklaata)
Koristeluun 100 g valkosuklaata, nonparelleja
Liota karpaloita omenamehussa yön yli. Purista kuivaksi, mutta säästä neste. Vatkaa voi ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet. Lisää kuiva-aineseos ja kerma ja omenamehu voi-sokerivaahtoon. Sekoita karpalot mukaan. Kaada taikina joko voideltuun perinteiseen maustekakkuvuokaan tai suoraan uunivuokaan. Paista 175 asteessa, uunin alaosassa noin 40-50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ja kumoa. Leikkaa annospaloiksi.
Sulata valkosuklaa vesihauteessa. Ota lapset mukaan ja dippailkaa yhdessä kakunpaloja sulassa suklaassa. Meillä Andi ja Tilda koristeli.
Sitten maistettiin. Tilda tykkäsi.
Vähän kynttilänvaloa kaupan päälle. Maailman paras tuoksukynttilä New Yorkista, The Whole Foodista.
torstai 22. joulukuuta 2011
Brooklyn Cafe, Punavuori
Tunnisteet:
Helsinki,
ihailu,
kahvi,
oma elämä,
ravintolat
maanantai 19. joulukuuta 2011
Proteiinileipä. Tykkäänkö?
Sain Katrilta kokeiluun Fasun Real-proteiinileipää. Siis ei karppajaleipää vaan proteiinileipää. Tosin karppaajillehan tämäkin on tarkoitettu. Vähän jännitti kun kokeilin. Itse kun en karppaaja missään tapauksessa ole.
Leivässä on valmistajan mukaan kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin rahkassa. Lisäproteiinit on haettu kananmunan valkuaisesta, herneistä ja siemenistä.
No tykkäsinkö? Joo. Leivän väri on kuin joululimpun ja rakenne vähän samantyyppinen, sitkeähkö. Paahtaessa rakenne tulee lähemmäs normaalia paahtoleipää. Maku on kivan maukas ja siemenet tuntuu haukatessa. Liian vähän suolaa leivässä on, mutta minähän olen suolan suurkuluttaja. Voin kanssa hyvää. Paketti menikin viikonlopun aikana. Lisäpiste on että Atti 1 v rakasti leipää ja pölli maman lautaselta itselleen lisää, kun oma pala loppu.
Ostaisinko? Maun takia joo. Kaikki siemeniä sisältävät leivät on hyviä ja tämä oli oivan makuinen ja viipaloitu juuri sopivan ohuiksi siivuiksi.
Ostaisinko proteiinilisän takia? Empä ostaisi. Minulle leipä on leipää, jonka ei tarvitse olla mitenkään karppaajaystävällistä tai proteiinipitoista. Rakastan leipää. Kaikkea hyvää leipää.
Joka tapauksessa, hyvää, varsinkin aamiaiseksi. Kyllä taidan tykätä.
Leivässä on valmistajan mukaan kaksi kertaa enemmän proteiinia kuin rahkassa. Lisäproteiinit on haettu kananmunan valkuaisesta, herneistä ja siemenistä.
No tykkäsinkö? Joo. Leivän väri on kuin joululimpun ja rakenne vähän samantyyppinen, sitkeähkö. Paahtaessa rakenne tulee lähemmäs normaalia paahtoleipää. Maku on kivan maukas ja siemenet tuntuu haukatessa. Liian vähän suolaa leivässä on, mutta minähän olen suolan suurkuluttaja. Voin kanssa hyvää. Paketti menikin viikonlopun aikana. Lisäpiste on että Atti 1 v rakasti leipää ja pölli maman lautaselta itselleen lisää, kun oma pala loppu.
Ostaisinko? Maun takia joo. Kaikki siemeniä sisältävät leivät on hyviä ja tämä oli oivan makuinen ja viipaloitu juuri sopivan ohuiksi siivuiksi.
Ostaisinko proteiinilisän takia? Empä ostaisi. Minulle leipä on leipää, jonka ei tarvitse olla mitenkään karppaajaystävällistä tai proteiinipitoista. Rakastan leipää. Kaikkea hyvää leipää.
Joka tapauksessa, hyvää, varsinkin aamiaiseksi. Kyllä taidan tykätä.
lauantai 17. joulukuuta 2011
Kun ei jaksa...Ani, Helsingin paras turkkilainen ravintola!
Ei aina jaksa tehdä ruokaa. Mutta perjantai-iltana olisi kivaa syödä jotain parempaa kuin kulman pizzaa. Silloin me tilataan Meze-ateria kahdelle kotiin ravintola Anista.
Mezethän ovat kuin tapaksia, kaikkia pieniä turkkilaisia herkkuja. Ja niitä tässä riittää. Ihanaa paistettua munakoisoa, vuohenjuustotahnaa, couscoussalaattia ja tomaatti-paprikaseosta, joihin pikku-sämpylöitä voi dipata.
Mutta parasta ateriassa on se, että siinä on koko ravintolan ruokalistan läpileikkaus, ei vaan pieniä herkkuja, vaan myös lihaa eri muodoissa, moussakaa ja jälkkäriksi baklavaa!Jee. Annos maksaa 49 euroa, mutta koko perhe syö siitä (myös lapset rakastavat sitä, eritoten erikoista, mutta maukasta nuudeliriisi-sekoitusta). Sen verran usein tätä tilataan, että ravintolan jengi tunnistaa Mikan.
Ruokajuomaksi ehdottomasti olutta. Kylmänä.
Perjantai-iltana parasta.
Ps. Lisää ravintola Anista täältä. Joka on muuten ollut olemassa vuodesta 1982. Aika kiitettävää. Itse kävin siellä elämänkatsomustunnin ryhmän kanssa tutustumassa turkkilaiseen kulttuuriin vuonna 1989. Aika kauan sitten.....Muistaakohan Tytti tätä?
Mezethän ovat kuin tapaksia, kaikkia pieniä turkkilaisia herkkuja. Ja niitä tässä riittää. Ihanaa paistettua munakoisoa, vuohenjuustotahnaa, couscoussalaattia ja tomaatti-paprikaseosta, joihin pikku-sämpylöitä voi dipata.
Mutta parasta ateriassa on se, että siinä on koko ravintolan ruokalistan läpileikkaus, ei vaan pieniä herkkuja, vaan myös lihaa eri muodoissa, moussakaa ja jälkkäriksi baklavaa!Jee. Annos maksaa 49 euroa, mutta koko perhe syö siitä (myös lapset rakastavat sitä, eritoten erikoista, mutta maukasta nuudeliriisi-sekoitusta). Sen verran usein tätä tilataan, että ravintolan jengi tunnistaa Mikan.
Ruokajuomaksi ehdottomasti olutta. Kylmänä.
Perjantai-iltana parasta.
Ps. Lisää ravintola Anista täältä. Joka on muuten ollut olemassa vuodesta 1982. Aika kiitettävää. Itse kävin siellä elämänkatsomustunnin ryhmän kanssa tutustumassa turkkilaiseen kulttuuriin vuonna 1989. Aika kauan sitten.....Muistaakohan Tytti tätä?
Tunnisteet:
Helsinki,
olut,
rakkaudet,
ravintolat
Paahdetut kastanjat!
Perjantai. Tämä viikko ei ole ollut ihan helpoin. Onneksi tänään kuvattiin koko päivä drinkkejä ihanan Liisan kanssa. Kaiken keskellä ehdin juosta kaupungille lahjahankinnoille. Ja kastanjoille.
Kastanjoita on aina joulun aikaan Kolmen Sepän patsaan juurella. Sama itävaltalainen jannu myy niitä joulusta jouluun. Ne on ihania, makean pähkinäisi herkkuja.
Kun olin pieni, mama toi kastanjoita aina Unkarista ja paahdoimme niitä kotona. Se on helppoa:
Tee viilto kastanjoiden kuoreen. Laita ne uunivuokaan tai pellille viiltopuoli ylöspäin. Paista niitä uunissa 200 asteessa noin 25 minuuttia. Kuori heti kun pystyt. Minä rakastan niitä tulikuumina, mutta ne voi syödä jäähdyttetyinä.
tiistai 13. joulukuuta 2011
Paras joululahja miehelle(josta hyödyt myös itse)!
Olen löytänyt parhaan joululahjan miehelle. Ja tästä joululahjasta hyötyy koko lähipiiri.
Ja tämä lahjahan on: Tattaraa....
Paul Mercurion Cooking with Beer - Olut ja ruoka-keittokirja.
Tiedän mitä kaikki ajattelee; Tylsää, makkaraa ja raskaita ruokia ja jotain lager-olutta, huoh!
Mutta ei, tämä kirja onkin toisenlainen ja siinä piilee sen nerokkuus. Ruuat ovat sellaisia, joista nauttii niin miehet kuin naisetkin. Raaka-aineet ovat oivia, annokset kekseliäitä, eivätkä liian tunkkaisen rasvaisia.
Kirjan kirjoittaja on Paul Mercurio, aussilainen tv-stara ja julkkis. Tämä entinen tanssija (!) on myös kovan luokan kotipanija (hahhah). Paulin olut ja ruokafilosofia on mieleeni; hän haluaa luoda ruokaa, joka kunnioittaa oluttyyppejä, mutta ei maistu vain oluelta, vaan olut on yksi raaka-aine muiden joukossa.
Kirjassa on sekä paljonkin valmistamista vaativia aineksia, tietysti bbq-teemaisia olutruokia että kevyitä olutsnakseja. Kiva. Ja jälkkäreitä. Yksi oma suosikkini on Birramisu. Jo fanista nimestäänkin johtuen.
Kirjan visuaalinen ilme on hyvä, ilmava ja tyyni. Kuvat ovat loistavia. Oluet joita käytetään ovat pääosin ausseja, koska kirjan kirjoittajakin on, mutta ei hätää, niitä korvaavia tuotteita löytyy esimerkiksi seuraavasti:
Venhäolut, saison- Hoegaarden
Saksalainen vehnäolut - Franziskaner
Belgialainen ale, trappist ale - Leffe
Stout - Guinness
Hoppy ale, pale ale - Brooklyn American Ale
Lager - no mä otan KOFFia.
Porter - Sinebrychoff Porter
Dark ale - Leffe Brune
Dark lager - Budvar Dark Lager
Tietysti muitakin vaihtoehtoja on, mutta noi tiedän hyviksi ja hyvin kaupasta ja Alkosta saatavaksi.
Itse kun teen oluen ja ruuan piirissä töitä melkein joka päivä, olen sitä mieltä, että olut ja eri oluttyypit ovat huomattavasti monikäyttöisempiä ruuanlaitossa ja juomasuosituksena kuin Suomessa yleisesti ajatellaan. Olutta voi todella hyvin yhdistellä keveiden ruokien, salaattin, kasvisruokien, aasialaisen ruuan, jopa italialaisten tapasten kanssa. Kunhan valitaan oikea olut. Eihän viinistäkään puhuttaessa, puhuta vain keskitäyteläisestä punaviinistä vaan viinien monipuoliswesta ja ihanasta kirjoista.
Paul Mercurio ja minä omaamme saman ruokafilosofian oluen ja ruuan yhdistämisessä.Hyvä Paul.
Jos haluat olla tositositosi ihana jouluna, niin hankit miehelle tämän kirjan ja kokoelman oluita, joita hän voi hyödyntää ruuanvalmistuksessa ja juomasuosituksena. Minä hankkisin ainakin vehnäolutta, porteria, jotain alea, lageria ja stouttia.
Pidätte sitten ensi vuonna joka kuukausi oman olut ja ruoka-illan, jolloin hän kokkaa, yhdessä maistelette ja yhdessä arvioitte. Ruokaa, juomaa ja siitä puhumista, mikä voisi olla parempaa?
Ps. Itse sain tämän kirjan lahjaksi myös. Mikalta. Sydän.
Ps. 2 Kirjaa saa ihan Akateemisesta kirjakaupasta, hinta joku vajaa 30 euroa. Tai sitten Amazonista.
Ja tämä lahjahan on: Tattaraa....
Paul Mercurion Cooking with Beer - Olut ja ruoka-keittokirja.
Tiedän mitä kaikki ajattelee; Tylsää, makkaraa ja raskaita ruokia ja jotain lager-olutta, huoh!
Mutta ei, tämä kirja onkin toisenlainen ja siinä piilee sen nerokkuus. Ruuat ovat sellaisia, joista nauttii niin miehet kuin naisetkin. Raaka-aineet ovat oivia, annokset kekseliäitä, eivätkä liian tunkkaisen rasvaisia.
Kirjan kirjoittaja on Paul Mercurio, aussilainen tv-stara ja julkkis. Tämä entinen tanssija (!) on myös kovan luokan kotipanija (hahhah). Paulin olut ja ruokafilosofia on mieleeni; hän haluaa luoda ruokaa, joka kunnioittaa oluttyyppejä, mutta ei maistu vain oluelta, vaan olut on yksi raaka-aine muiden joukossa.
Kirjassa on sekä paljonkin valmistamista vaativia aineksia, tietysti bbq-teemaisia olutruokia että kevyitä olutsnakseja. Kiva. Ja jälkkäreitä. Yksi oma suosikkini on Birramisu. Jo fanista nimestäänkin johtuen.
Kirjan visuaalinen ilme on hyvä, ilmava ja tyyni. Kuvat ovat loistavia. Oluet joita käytetään ovat pääosin ausseja, koska kirjan kirjoittajakin on, mutta ei hätää, niitä korvaavia tuotteita löytyy esimerkiksi seuraavasti:
Venhäolut, saison- Hoegaarden
Saksalainen vehnäolut - Franziskaner
Belgialainen ale, trappist ale - Leffe
Stout - Guinness
Hoppy ale, pale ale - Brooklyn American Ale
Lager - no mä otan KOFFia.
Porter - Sinebrychoff Porter
Dark ale - Leffe Brune
Dark lager - Budvar Dark Lager
Tietysti muitakin vaihtoehtoja on, mutta noi tiedän hyviksi ja hyvin kaupasta ja Alkosta saatavaksi.
kuva Cooking with Beer-kirjasta |
Itse kun teen oluen ja ruuan piirissä töitä melkein joka päivä, olen sitä mieltä, että olut ja eri oluttyypit ovat huomattavasti monikäyttöisempiä ruuanlaitossa ja juomasuosituksena kuin Suomessa yleisesti ajatellaan. Olutta voi todella hyvin yhdistellä keveiden ruokien, salaattin, kasvisruokien, aasialaisen ruuan, jopa italialaisten tapasten kanssa. Kunhan valitaan oikea olut. Eihän viinistäkään puhuttaessa, puhuta vain keskitäyteläisestä punaviinistä vaan viinien monipuoliswesta ja ihanasta kirjoista.
Paul Mercurio ja minä omaamme saman ruokafilosofian oluen ja ruuan yhdistämisessä.Hyvä Paul.
Jos haluat olla tositositosi ihana jouluna, niin hankit miehelle tämän kirjan ja kokoelman oluita, joita hän voi hyödyntää ruuanvalmistuksessa ja juomasuosituksena. Minä hankkisin ainakin vehnäolutta, porteria, jotain alea, lageria ja stouttia.
Pidätte sitten ensi vuonna joka kuukausi oman olut ja ruoka-illan, jolloin hän kokkaa, yhdessä maistelette ja yhdessä arvioitte. Ruokaa, juomaa ja siitä puhumista, mikä voisi olla parempaa?
Ps. Itse sain tämän kirjan lahjaksi myös. Mikalta. Sydän.
Ps. 2 Kirjaa saa ihan Akateemisesta kirjakaupasta, hinta joku vajaa 30 euroa. Tai sitten Amazonista.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Happy weekend ja jouluinen riisisuklaa!
Kiva viikonloppu. Myyjäiset We got Beeffissä.
Pieniä kojuja, itse tehtyjä koruna. Kivoja. Miten ihmisillä riittää hienomotoriikka, en tajua....
Kahvilla ja silittämässä porontaljaa Finnish Design Shopissa.
- Andi, meillä on samanlainen porontalja kotona.
- Mama, täällä on parempi silittää!
Ihana näyteikkuna.
Melkein paistoi aurinko.
Ja viikonloppuna tehtiin riisisuklaata, joulumoodilla.
200 g maitosuklaata (voi käyttää tummaakin), noin 3-4 dl riisimuroja, 1/2 tl kanelia.
Sulata suklaa. Sekoita joukkoon varovasti kaneli. Sekoita joukkoon riisimurot. Jaa pikkuvuokiin. Anna jähmettyä ainakin tunnin kylmässä.
Nyt vielä lasi glögiä.
Tunnisteet:
munkkisaari,
oma elämä,
suklaa
lauantai 10. joulukuuta 2011
Meillä on puolikas poro, osa 1. Porolihapullapasta ja sienikastike
Mika osti meille puolikkaan poron. Se "asuu" suurimmaksi osaksi isolla-Atilla.
Tytti tuli käymään. Sen kunniaksi poro sai paikan pöydässä. Poronlihapullat, sienikastike ja pastaa.
Porolihapullat
400 g poron jauhelihaa, 150 g sikanautajauhelihaa, 5 cm pätkä chorizoa, pari pientä viipaletta paahtoleipää, 1 kananmuna, suolaa ja pippuria
Paahda leivät, niin että muuttuvat kuiviksi, niin että pystyt murentamaan ne pieneksi. Lisää siihen kananmuna, sekoita ja annan leivän hetken turvota. Sekoita muut ainekset joukkoon ja tee siitä pieniä pullia. Paista noin 175 asteessa noin puoli tuntia, kunnes kypsiä.
Sienikastike
1 ptk (100g) luomusiitakkeita tai muita sieniä pienittyinä, 1 sipuli pilkottuna, 3 cm chorizoa todella pieneksi pienittynä, 2 dl kermaa (jos haluat paaaaljon kastiketta, tuplaa kerman määrä).
Kuullota sipuli, sienet ja chorizo öljyn ja voin sekoituksessa. Lisää kerma ja hauduta mieleiseksi.
Ja sitten vielä paketti pastaa ja rucolaa.
Mika teki kaiken.
SYÖMÄÄN Tytti, Tilda, Niilo, Andi, Atti ja minä!
Tytti tuli käymään. Sen kunniaksi poro sai paikan pöydässä. Poronlihapullat, sienikastike ja pastaa.
Porolihapullat
400 g poron jauhelihaa, 150 g sikanautajauhelihaa, 5 cm pätkä chorizoa, pari pientä viipaletta paahtoleipää, 1 kananmuna, suolaa ja pippuria
Paahda leivät, niin että muuttuvat kuiviksi, niin että pystyt murentamaan ne pieneksi. Lisää siihen kananmuna, sekoita ja annan leivän hetken turvota. Sekoita muut ainekset joukkoon ja tee siitä pieniä pullia. Paista noin 175 asteessa noin puoli tuntia, kunnes kypsiä.
Sienikastike
1 ptk (100g) luomusiitakkeita tai muita sieniä pienittyinä, 1 sipuli pilkottuna, 3 cm chorizoa todella pieneksi pienittynä, 2 dl kermaa (jos haluat paaaaljon kastiketta, tuplaa kerman määrä).
Kuullota sipuli, sienet ja chorizo öljyn ja voin sekoituksessa. Lisää kerma ja hauduta mieleiseksi.
Ja sitten vielä paketti pastaa ja rucolaa.
Mika teki kaiken.
SYÖMÄÄN Tytti, Tilda, Niilo, Andi, Atti ja minä!
perjantai 9. joulukuuta 2011
Motissa
Mikan kanssa kaksistaan. Töölössä. Ravintola Motissa. Kivaa
Kuva:www.ravintolamotti.fi |
Me syötiin paljon, melkein koko menu läpi.:
NELJÄ MOTIN MAKUA
Punajuuri-vuohenjuustopiirakkaa ja Kotitilan hunajaa
Rapujäätelöä, salaattia ja chilileipärouhetta
Humalassa haudutettua porsaankylkeä ja juuripersiljapyttipannua
Tyrni-crème brûlée, lakkaa ja kanelikeksiä
27 €
NÄÄ KAIKKI!
KUUSI MOTIN MAKUA
Puikula – mustatorvisienimakaronia ja valkoherukkaketsuppia
Grillattua tuoretta nahkiaista ja piparjuuri – perunasalaattia
Lämmintä nieriäleipää, savustettua munakokkelia ja suolattua retiisiä
Ankka- suppilovahverokaalikäärylettä ja hillottua kirsikkaa
Pororullaa, vaniljapinaattia ja kylmäsavuporsasta
Suklaakakkua, maitosuklaata ja karpaloa
40 €
JA NÄMÄ!
MOTTI KASVIMAALLA:
Lanttucappuccino
Puikula – mustatorvisienimakaroneja ja valkoherukkaketsuppia
Punajuuri-vuohenjuustopiirakkaa ja Kotitilan hunajaa
MOTTI MERELLÄ:
Rapujäätelöä, salaattia ja chilileipärouhetta
Lämmintä nieriäleipää, savustettua munakokkelia ja suolattua retiisiä
Grillattua tuoretta nahkiaista ja piparjuuri – perunasalaattia
Karelian kaviaaria ja tyrnimarjamallasleipää (päivän hintaan)
MOTTI METSÄSSÄ:
Ankka-suppilovahverokaalikäärylettä ja hillottua kirsikkaa
Hevosen riimipaistia, pikkelöityä kyssäkaalia ja vodka-smetanaa TÄTÄ KANS!
Humalassa haudutettua porsaankylkeä ja juuripersiljapyttipannua
Pororullaa, vaniljapinaattia ja kylmäsavuporsasta JA TÄTÄ!
Saaristolaisleivällä paneroitua kateenkorvaa ja muhennettuja uunijuureksia
REILUMPI MOTTI:
Motin revittyä lihaa (18 €)
MOTTI MAKEANA á 7 €:
Tyrni-crème brûlée, marinoitua lakkaa ja kanelikeksiä
Tarte Tatin, omenajäätelöä ja marenkia
Suklaakakkua, maitosuklaata ja karpaloa
Motin juustolautanen
Kuva: http://www.ravintolamotti.fi/ |
Maut oli hyviä, skandinaavisia, puhtaita ja maukkaita. Jokainen raaka-aine maistui itseltään ja sopi annokseen. Oma ihikseni oli punajuuri-vuohenjuustopiirakka, lämmin nieriäleipä, humalassa haudetuttu possu ja tyrnimarja brulé. Nam. Annokset olivat täyttäviä, mutta silti ei tullut liian täysi olo. Jee. Ruuan kanssa sopi kotimainen Karhu, joka tuli kunnon Iittalan tuopissa. Viinilista oli pitkä, olutlista aika perus, mutta ruokiin sopiva.
Sisustus oli vaaleaa, koivua ja valkoista. Kaikki kattauskamat oli Iittala-Hackmannilta. Kauniilta näyttivät. Ainoa ongelma oli, että sali olo tosi meluisa, koska kaikki sisustuspinnat olivat kovaa ainetta ja paikka on matala. Joten huudoksi meni, vähän.
Kaikin puolin suosittelen, koska rakastan maistelumenu-ideologiaa. Ja tässä se täydentyi todella kivasti. Palvelu oli nopeaa, asiantuntevaa ja ystävällistä. Ei kyllä voi kun kehua.
Kyllä menen toistekkin. Joo.
Ravintola Motti, Töölöntorinkatu 2
Tunnisteet:
Helsinki,
Mika,
oma elämä,
ravintolat
Kun oli terve....Oli glögiä ja puolukkapiirakka
Kipeänä. Taas. Tylsää.
Mutta nyt voi muistella viime viikonloppua, jolloin...
Ei ollut lunta.
Laitettiin joulukoristeet.
Juotiin glögiä.
Tehtiin glögistä puolukkapiirakkaa
3 dl piimää, 1,1/4 dl sokeria, 1/2 dl öljyä tai sulaa voita, 3 dl jauhoja, 1 dl kaurahiutaleita, 1 tl soodaa, 1 tl kanelia, 1 tl vaniljasokeria, 1 pss (200 g) pakastepuolukoita, 2 rkl glögiä, 1/2 dl palmusokeria.
Sekoita piimä, sokeri ja rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseos (siivilän läpi, jos jaksat, minä en löytänyt siivilää)ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina piirakkavuokaan. Sekoita jäiset marjat, puolet palmusokerista ja glögi ja levitä taikinan pinnalle. Sirottele loppu palmusokeri päälle. Paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 25-30 minuuttia.
"Tontutkin kurkkivat kai, huutavat Hui sekä Hai,
lapset ja aikuiset kilteilksi käy,
muuten ei jouluna lahjoja näy!"
Faijan tekemä laulu meille lapsille.
Mutta nyt voi muistella viime viikonloppua, jolloin...
Ei ollut lunta.
Laitettiin joulukoristeet.
Juotiin glögiä.
Tehtiin glögistä puolukkapiirakkaa
3 dl piimää, 1,1/4 dl sokeria, 1/2 dl öljyä tai sulaa voita, 3 dl jauhoja, 1 dl kaurahiutaleita, 1 tl soodaa, 1 tl kanelia, 1 tl vaniljasokeria, 1 pss (200 g) pakastepuolukoita, 2 rkl glögiä, 1/2 dl palmusokeria.
Sekoita piimä, sokeri ja rasva. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseos (siivilän läpi, jos jaksat, minä en löytänyt siivilää)ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina piirakkavuokaan. Sekoita jäiset marjat, puolet palmusokerista ja glögi ja levitä taikinan pinnalle. Sirottele loppu palmusokeri päälle. Paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 25-30 minuuttia.
"Tontutkin kurkkivat kai, huutavat Hui sekä Hai,
lapset ja aikuiset kilteilksi käy,
muuten ei jouluna lahjoja näy!"
Faijan tekemä laulu meille lapsille.
tiistai 6. joulukuuta 2011
Paloja Argentiinan olutskenestä
Onneksi Mika on valveutunut oluen kuluttaja. Kun lähdin Buenos Airesiin, sain oluen joka piti rahdata särkymättä takaisin Suomeen, koska Mikan piti saada sitä maistaa. Ja siksikin tuli metsästettyä pienpanimo-oluita kaupungista sieltä sun täältä.
Ihan helppoa se ei ollut. Argentinan olutmarkkinoita dominoi Quilmes-niminen olut, jolla on noin 75% markkinaosuus. Huh. Aika hyvää duunii. Olut on jo jonkilaisen kansallisen symbolin maineessa ja sen värit;sininen ja valkoinen, ovat myös Argentinan lipun värit. Ja mikäs siinä, ihan hyvää se oli. Vaalea, hedelmäinen, jopa hieman makea lager-olut.
Itse panimo on 1880-luvulta ja saksalaisen siirtolaisen Buenos Airesin liepeille perustama. Tämä selittää oluttyypin, valmistusprosessin ja oluen maun.
Vaikka pääosa Quilmesiä on vaaleaa lageria, panimo myy saman tuotemerkin alla myös muita oluttyyppejä, kuten esim. bockia,stouttia, red lageria ja pilsneriä. En kylläkään ehtinyt noita maistaa. Tutustu itse netissä., tuolta.
Pienpanimopuolella kuuluisin on Antaresin mikropanimo, tai kuten he sitä kutsuvat, "artesaanipanimo". Espanjani on todella huonoa, mutta käsittääkseni panimo on etelämmässä, joissain Patagonian seuduilla. Lisäksi nettisivujen mukaan (kai), panimolla on omia bodegoita(pubeja), esim. Buenos Airesissa.
Itse tutustuin parhaiten Antaresin Imperial Stouttiin.
Tämä olut on hyvin intensiivisen paahtunut ja tuhti. Alkoholia kasi ja puoli, huhhuh. Tervaisen maukas, hyvin portterimainen. Hyvää oli. Kannatti roudata. Ja Mika sai pisteen kirjaan, tämä kun löytyy siitä 1001 beer before you die-raamatusta.
Toinen Antares-panimon tuote, johon tutustuin oli hunajaolut. Olen ihan hunajafriikki, joten kaikki missä hunaja maistuu, on minusta yleensä hyvää. Ja niin oli tämäkin. Kuiva, suodattamaton, vaalea olut, joka oli kuitenkin säilyttänyt sen hunajamaisen katkeranmakean aromin häivähdyksenä. Mikan mielestä tosin olut oli överihunajamainen, mutta se onkin väärässä.
Antares-panimo tekee myös stouttia, porteria, barley wineä ja jopa kölschiä! Molemmat maistamani oluet olivat laadultaan hyviä ja maukkaita, joten jos jossain näkee Antares-panimon tuotteita, kannattaa maistaa, katso vaikka tuolta.
Näkyvin kansainvälinen olutmerkki on ehdottomasta Buenos Airesissa Stella Artois. Muutenkin kansainvälisiä merkkejä näkyi jonkin verran. Kuten myös kansainvälisiä ravintolakonsepteja, mm. irkkupubeja. Oho.
Kirjoitinkin jo tuolla olutkaupasta, joka sijaitsee Buenos Airesin Palermossa. Hieno paikka.
Oluen perässä ei ehkä Buenos Airesiin kannata matkustaa, mutta kyllä Argentiinassakin olutta osataan tehdä! Olé!
Tunnisteet:
matkustaminen,
Mika,
olut
Joulupullaperhe!
Joulupullaperhe ja Anniina vierailulla.
Joulupulla: Tee pullataikina, lisää 1 tl sahramia nesteeseeen ennen jauhoja.
Ps. Jännä yö: 6.12. aamulla unkarilaiseen (keskieurooppalaiseen) tapaan Pyhä Nikolaus tuo lahjoja kilttien lapsien kenkiin, jotka on jätetty ikkunalaudalle. Tuhmat saa risuja. Mitähän me saadaan?Jännittää....
lauantai 3. joulukuuta 2011
Viva la Mexico- fajitasvinkkeineen!
Fajitat on parhaita. Meillä Mika tekee ne. Yllätysyllätys...
Quacamole: 2 kypsää avokadoa, 1 tomaatti pienittynä, 1 valkosipulinkynsi pienittynä, sitruunamehua loraus, suolaa ja pippuria ja Tabascoa. Murskaa haarukalla pehmeät avokadot, sekoita kaikki aineet. Anna maustua hetken.
Salsa: Pari kypsää tomaattia pienittynä (ota siemenet pois), 1/2 paprika kuutioituna, 1 rkl palmusokeria, ripaus suolaa, loraus chipotle- kastiketta. Sekoita kaikki aineet. Voit keittää salsaa hieman kasaan.
Nauti kaikkea kaiken kanssa, mukana myös fajitas-lettuja kaupasta.
Viva la Mexico!
Työmatkalla kipeänä - lohdutussuklaaLÖYTÖ!
Olin työmatkalla.
Lumettomalla Tahkolla, pimeässä.
Hotellissa kipeänä. Breku yksin. Nyyh.
Valopilkku pimeässä: Pandan Suklaa Mix Snacks. Suklaalla päällystettyjä Taffelin suolaisia raksuja. Ihanparasta. Keveän makuisia, suolaisen ja makean yhdistelmä on tässä ihan parhaimmillaan. En ole suklaan tai raksujen paras ystävä, mutta tästä sanon että SYDÄN.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)