Olutta New Yorkissa

(Varoitus. Teksti sisältää kolsolti olutfiilistelyä.)

En ole minkään maan oluista niin vaikuttunut kuin Amerikan. Siellä nyt jylläävä oluttyyppitrendi, hedelmäiset alet, pale alet ja IPAt ovat kuin luotuja suuhuni ja ruokapöytääni.

Ale on jenkeissä erilaista kuin vanhalla mantereella. Jotenkin he ovat onnistuneet kehittämään aleista hedelmäisempiä, raikkaampia ja maukkaampia. Jenkkiläiset humalalajikkeet, kuten Cascade ja Amarillo taas tuovat samoihin oluisiin ruusun ja sitruksen aromia ja jopa valkoviinimäistä raikkautta. Ihania, sanon minä.

Toinen asia, minkä huomasin noin yleisesti, on ennakkoluuloton mausteiden ja muiden raaka-aineiden käyttö oluissa. Hyvin suuressa osassa tuotteita on jotain pöytämaustetta, hedelmää, leivontamaustettu, hedelmämehua tai jopa nuudelia. Mielenkiintoista.

Löysin monta, monta uutta olutta matkalla. Kunniaa en kuitenkaan voi ottaa New Yorkin olutlöydöistä, vaan kaiken etukäteistyön ja tiedon on hankkinut tuore aviomieheni. Mika on aina perinpohjainen ja tarkka tietoa etsiessään, ja New Yorkin monenkirjavassa olutskenessä se on vain positiivinen asia.  Taustainfona meillä on jenkkioluista erinomaisesti kertova "1001 beer before you die". Suosittelen kirjaa lämpimästi. Mikan ja kirjan ansiosta maistoimme monenlaista olutta, yhteistä niille oli erinomainen maku ja sopivuus ruokajuomaksi. Plussaa on myös hyvät etiketit ja hauskat nimet. Mä rakastan hauskoja nimiä.

Ajattelin nyt jakaa omat oluiden huippuhetket tässä New Yorkin asvalttiviidakossa.

Ensimmäinen säväyttäjä oli jo saapumisiltana juotu Saison Dupont, joka oli samea, maukkaan raikas olut. Erinomainen roquefort-juustohampurilaisen kanssa. Todella.

Sitten seuraavana päivänä matkattiin Brooklyniin, jossa käytiin jo aikaisemmin (monasti) mainitsemassani  Brooklynin panimossa.

Brooklyn Brewery

#1 Brewers Row

79 North 11th Street

NY 11211

http://www.brooklynbrewery.com/

Tämä panimo on siitä ihana, että siellä on aina jotain uutta ja ihanaa juotavaa. Ja nyt niitä oli monia! Jee. Mikan suosikiksi valikoitui Blast-niminen tupla IPA. Siis TUPLA-IPA. Aika paljon humalaa.

Paikan panimomestari Garrett Oliver on juuri toimittanut kirjan nimeltä The Oxford Companion to Beer (joka makaa juuri pöydälläni) ja sitä juhlistaakseen tekaisi oluen nimeltä Companion, jota he kutsuvat Wheat Wine-tyypiksi. Kyseessä oli olut, joka oli vehnäolut, mutta vahva, 9% ja siten muistutti barley winejä.  Joo, vahva. Ja hyvä. Maistoimme myös ranskalaista saisontyyppiä muistuttavaa Radius-olutta. Ja pilsneriä. Ja oktoberfestiä.

Aiettä.

Sieltä pienen selviäminshoppailun kautta Mug´s Alehouseen.

125 Bedford Ave
(between 11th St & 10th St)
Brooklyn, NY 11211

Hauska paikka. Perinteinen olutpubi huimine valikoimineen. Mukeja kaikkialla. Ja kantiksilla kuulemma kaikilla omat mukit. Minä metsästin kurpitsaolutta, koska se jäi Brooklynin panimolla juomatta. Ja löytyihän sitä; Dogfish Head Pumpkin Ale. Hyvä. Mausteinen. Väkevä. Joten Mika joi sen loppuun kun minä vaihdoin Brooklynin Hefe Wiessbieriin, joka on todella, todella hedelmäinen vehnäolut.

Illalla juotiin vaaleata, hedelmäistä, kevyen makuista Morimoto Soba Alea, joka sisälsi normaalien olut-raaka-aineiden lisäksi paahdettua sobaa....Ja mitähän se soba on? Tattarijauhosta tehty, ohut nuudeli. Aika hauska että sitä on oluessa.

Yksi uusista tuttavuuksistani, josta tuli myös yksi olutlempilapsistani, on Blue Moon -niminen panimo,
http://www.bluemoonbrewingcompany.com/

Tämä panimo oli hyvä. Kaikki mitä maistoin, oli erinomaista. Loppupäivinä metsästinkin panimon tuotteita. Maistoin Pumpkin Alea (taas kurpitsaa, mukana myös vehnää, neilikkaa, oll spiceä ja muskottipähkinää), Belgian Wheattia ja parasta eli Summer Honey Wheattia, pehmeän raikasta vehnäolutta, jossa hunaja pyöristi kukkamaisesti maun ja appelsiininkuori raikasti sitruksellaan aromia.

Hienot nettisivut, muuten.

Pakkaukseltaan sympaattinen, ja maultaan täydellinen lager-olut oli Session Lager Oregonista.(http://www.fullsailbrewing.com/session.cfm)

Pullea pieni pullo ja täydellisen, kuivan raikas sisältö. Lauantai-brunssille, valkosipulikatkarapujen kanssa paras.

Brunssilla tuli maistettua myös monta muuta olutta. Kiinnostavaa oli, että vaikka brunssipaikkamme oli välimerellinen ravintola, paikan olutvalikoima on monipuolinen ja hyvä. Näin ei olisi Suomessa.

Kiinnostava panimo oli myös Magic Hat (http://www.magichat.net/)  jonka  nro 9 "Not Quite Pale Ale"- oli juuri sellaista kuin pale alen tulee olla. Hedelmäistä, maukasta, humalan puraisulla höystettynä. Ja fani nimi. Tykkään.

MUTTA: Ehdottomasta paras brunssilla oli kuitenkin kaukaa Japanista tulevan Kiuchi panimon
Hitachino Nest White Ale. Jättää varmaan mammutin hiilijalanjäljen mutta jättäköön. Oli nimittäin niin hyvää. Olut onkin sekä Japanin että USAn jengin suosiossa, voittanut palkintojakin. Olut on belgialaisen vehnäoluen tyyppinen, maustettu korianterilla, appelsiininkuorella- ja mehulla ja muskottipähkinällä. Mutta se ei kuitenkaan ole tyypillinen vehnäolut. Jos pitäisi kuvailla, mille se maistuu, niin kristallinraikas on ainoa sana joka erinomaisen lisäksi tulee mieleeni. Lisäksi etikettitaide on japanilaiseen tyyliin yksityiskohtaisen kaunis.
Katsokaa vaikka:

Kotiin ostettiin Whole Foodista saman merkin Weizeniä ,joka on taas saksalaistyyppinen vehnäolut. Sekin erinomainen, paksumpi, vaniljaisempi, mutta raikas.

Jos on olutharrastaja, ja haluaa kokeilla jenkkituotteita myös hotellihuoneessa tai jopa uhmata reipasotteisia laukunheittäjiä lentokentillä, Whole Foodin myymälät (http://www.wholefood.com/) ovat oiva paikka metsästää ja ostaa pieniä, mielenkiintoisia oluita. Saa sieltä myös luomu-ruokaa, delitavaraa, ja kaikkea muuta. Itse ostan joka kerta puoli kauppaa mukaan. Hitachin Weizen lisäksi kaupasta tarttui mukaan Sixpoint Craft Ales-panimon (http://www.sixpoint.com/)  Autumnation-niminen Pumpkin Ale (tiedän, olen vähän kilahtanut näihin). Tämä olut on käytetty kurpitsan, inkiväärin ja valkopippurin kanssa. Humalointi on tehty tuoreesta, juuri poimitusta humalasta! (tämä oli se syy, miksi se mukaan tarttui). Mika tykkäsi, hän kun on tota humalaisempaa sorttia. Minäkin, JOS joku tarjoaa juustoa seurana. Juuston kanssa muuten humalainen aromi pehmenee ihanasti.  Panimo itse on Brooklynistä ja omaa jenkkiläisen tavan brändätä oluet erittäin hyvin. Vai mitä sanotte esim. lagerista nimeltään Bengali Tiger tai alesta nimeltään Righteous Ale?

Olin odottanut saavani maistaa Samuel Smithin maustettuja oluita, joista jo ravintola Lupolossa olen saanut kirsikkaoluen kautta hyvän fiiliksien, mutta niin kävi, etten muistanut koko Samuelia kun oli niin paljon muuta. Yhden panimon oluen maistoin Mikan lasista, Imperial Stoutin. Hyvää oli, mutta sanon vaan että suomalainen Sinebrychoffin Portteri on parempaa.

Viimeisenä päivänä kävimme vielä kuuluisassa Heartland-ravintolapanimossa( http://www.heartlandbrewery.com/) . Oi.

Summertime Apricot Ale. Ihan paras lounasolut. Kevyt, virkistävä ja ihan tuoreen aprikoosin fiilis oluessa.  Mika joi Indiana pale Alea ja Redrooster Alea, hyviä nekin. Ravintola on hyvin tyypillisen näköinen pubipaikka, ruokalista sen mukaan.

Vielä lentokentällä annoin periksi Pumpkin Ale-manialleni ja join Shipyardin Pumpkin Alen. Tuli ihan joulu mieleen.

Yleisesti New Yorkin olutskenessä korostuu paikallisuus ja pienuus. Trendipaikoissa myydään paljon olutta, mutta erilaisuutta haetaan pienillä merkeillä ja oluttyypeillä. Mielenkiintoista on että ravintoloissa konseptista riippumatta on hyvät olutlistat, joilla on oluttyypit monipuolisesti edustettuina. Monella oluella ruokakäyttö on myös mainittu etiketissä ja ruuan kanssa nauttimista korostetaan myös panimoissa ja pubeissa.

Cheers, New York! 

www.mugsalehouse.com