On Brewdog, on Bier-Bier, William K, Punavuoren Ahven ja tietysti vakaasti jo kauan paikallaan seissyt Black Door.
Kävin uusimman tulokkaan, Tommy Knocker Craft Beer Barin avajaisissa viime viikolla.
Hyvännäköinen, piskuinen mesta, jossa on varmaan nelisenkymmentä asiakaspaikkaa. Pidän tästä uudesta, jekkien kautta Kööpenhaminan Mikkeller-baarin välityksellä Suomeenkin kantautuneesta tavasta laittaa oluthanat baarin sijaan takaseinään kiinni. Koko baari muuttuu jotenkin ilmavammaksi. Kiva on myös, miten selvästi hanat lukeat eri kokovaihtoehtoineen taululla. Aina tulee plussaa, jos saa ostaa pieniä kokoja hanaoluista Silloin voi maistella useampaakin.
Itse paikassa kyseessä on pienen jenkkiläisen panimon mukaan nimetystä ja brändätystä olutbaarista. (entisen Stagen paikalla). Vähän hassu konsepti, mutta on niitä huonompiakin.
Baarin nimikkopanimo, Tommy Knocker on pieni panimo Idaho Springsissä Coloradossa lähellä Denveriä. Tuopillinen-blogi ehti jutella paikalla Tommy Knockerin panimomestarin kanssa. (klik)
Sisustus on huolella tehty jenkkimäisen "craftiksi", vähän portland&brooklyn-tyyliin. Puree minuun. Kuvan taulu oli kuulemma yhdistetty kymmenistä eri kuvista.
Pullovalikoima oli semilaaja, ja minun makuuni. Isoja suomlaisia lagereita ei ollut, mutta kevyempää linjaa edustivat mm. Kona Brewingin oluet.
Sisustuksellisia yksityiskohtia piisasi. Hyvä niin.
Erityiskiitokset isoista pulloista, joista muuten New Yorkissa ja kai jenkeissä yleensäkin voi ostaa kotiin olutta. Suomessahan tätä ei saa tehdä. Nyyh. Mutta Tommy Knockerissa voi ostaa pullon pöytään kavereille.
Henkilökunta oli iloista ja ystävällistä. Työasuina toimivat flanellipaidat olivat hauskat, ja ne voivat olla myös tarpeen hiljaisina tunteina, Paikka kun on pieni ja ovista varmaan vähän vetää.
Hanaoluista maistoin kolmea, kaikki Tommy Knockerilta. Ensin Maple Nut Brown Ale, joka oli maultaan tosiaan pähkinäinen, mieto ja vähän makea. Hyvä. Sitten Pick Axe IPA, joka oli aika perus jenkki-IPA. Todella hyvä oli Imperial Nut Brown Ale, vahvan täyteläinen, kauniin pähkinäiset aromit ja kokonaisuutena erinomainen.
Pullossa maistoin vielä panimon Legendin, tammitynnyrikypsytetyn imperial brownin (hahaa, hauskoja nämä oluttyyppihybridit, lisää näitä!). Todella täyteläinen, tumma mutta pehmeä olut. Ja jei, siinä on käytetty UNKARILAISTA tammea.
Lopuksi maistoin vähän Mikan Donut Islandin, panimo Hiisin ja Tres Bonesin Broken Bones-farmhouse alea. Olin maistanut sitä jo pullossa, mutta kulläpä oli hyvää hanasta Raikasta, maukasta ja virkistävää. Terhin Keittiössä-blogikin maistui samaa olutta(klik). Ja piti!
Ompa kiva, että omilta hoodeilta löytyy niin paljon olutpaikkoja. Jee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti