Uusi asia oli siis käydä syömässä Uunisaaressa talvella. Kävellä illalla, lyhtyjen ja valojen valaisemaa siltaa pitkin Kaivopuistosta, mennä lämpimään saliin istumaan ja nauttimaan näköalasta. Joimme alkuun kiireettömästi lasit kuohuvaa ja katsoimme mitä syömme.
Ravintola Uunisaari tarjoaa perjantaisin musiikkia ja valmiiksi valitun menun. Oi.Vielä ehtii!
Alkuun lempiyhdistelmääni ostereita, tällä kertaa punasipulisalsalla ja paahteista Koffin Porteria. Ihana, miten osterien suolaisuus ja oluen paahteisuus toimii yhdessä. Kannattaa kokeilla.
Pääruuaksi oli kukkoa viinissä, samettista juurespyrettä ja punaviiniä. Perinteinen, mutta hyvä yhdistelmä
Ruokien aikana ja välissä kuuntelimme musiikkia, josta lapsille jäi eritoten mieleen Edith Piafin Je ne regrette rien. (Tätä karjuttiin Kaivopuiston rannoilla sitten koko kotimatka.) Ravintolasali oli tilava, viihtysä ja tarpeeksi lämmin.Arvostan myös valmiiksi valittuja juomasuosituksia, jotka menun joka osassa onnistuivat täydellisesti.
Eksoottista oli myös nähdä, miten ravintolasalin ohi kirmattiin saunasta avantoon. Meilläkin tästä innostuttiin ja ehkä käymmekin seuraavalla kerralla myös saunassa. (Tosin minua pelottaa kylmä vesi).
Jälkiruuaksi suuren suuret Creme Brulét lakkahillon ja pullakeksin(hyvä idea) kanssa. Lapset söivät omistaan vain kuoret, joten me saimme sitten vähän enemmän. Jälkkäriviinit kylkeen.
Sitten olimmekin jo valmiit kotimatkalle.
Kivaa oli. Kiitos ravintola Ugn Uunisaari illallisen tarjoamisesta!
Jos ei ehdi paikalle perjantaina, voi mennä Uunisaareen syömään ja juomaan myös viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti