torstai 31. joulukuuta 2020

Outo ja erilainen 2020

Tämä vuosi on ollut täysin outo ja erilainen vuosi. Eikä vain koronan takia vaan muutenkin. Tasapainoilua suuntaan ja toiseen, elämän muuttumista, tylsyyden sietämistä, yhdestä periaatteesta luopumista, uusien asioiden opettelua ja sopeutumista. Pysyvää oli onneksi crazyhungarianperhe, lapset, kamut, Munkkisaari, suurin osa töistä ja oma mielentila.

Koska teen joka vuosi blogiin vuosikatselmuksen, ei tämäkään vuosi voi olla poikkeus. Eli koho- ja syväkohtia tänä vuonna:


Sain käsikirjoittaa olutnäyttelyn yhdessä Hotelli- ja ravintolamuseon tutukijoiden kanssa. Jotain ihan uutta ja ihanaa. Tästä syntyi Oispa kaljaa -näyttely, jolla on myös omat, aika aktiiviset Facebook-sivutkin. Ja oma kalja!

2020 lähti hyvänä olutfestarivuotena ja Korjaamolla CoolHeadin Winter Wonderlandissa pidimme olutbingoa Elsan kanssa ja juhlimme oluiden sekä Marian kera. Tämä olikin sitten viimeinen olutfestari pitkään aikaan.

Opetan Laurean ammattikorkeakoulussa elämysalan opiskelijoita ja meillä on maailman paras opetusravintola Teemun ja Jarmon johtamana. Sinne teimme tänä vuonna sekä oman oluen ja limun. Olen näistä hyvin ylpeä, vaikkakin eivät ne minun aikaansaannostani ole, vaan meidän kaikkien. Lisäksi sain tehdä kaksi kurssia täysin virtuaalisesti, toisen ollessa ruuan ja juoman historia. Tätä varten sain opiskella kannibalismista, ruokatabuista, viikinkeistä ja Rooman valtakunnasta. En tiedä opiskelijoista, mutta itse nautin paljon kurssista.

Olutliiton hallituksen kanssa ehdimme kerran kokoustaa livenä ennen koronaa. Kävimme Turussa, joimme jääkylmää sahtia junassa aamuyhdeksältä, vierailimme Kakolan panimolla ja pidimme hauskaa.Suurin osa muista kokouksista onkin sitten ollut virtuaalisia.....

Matkustin kansainväliseen museokonferenssiin Pohjois-Italiaan juuri kun korona siellä puhkesi. Ihmettelin Milanon lentokentällä kun kaikilta mitattiin kuume ja kun pääsimme Bolgonaan, koko konferenssi peruutettiin. Pääsimme viettämään päivän keväisessä Bolognassa ennen lähtöä kotiin. Onneksi. Ihana kaupunki ja ihana lämpö.

Teimme toista kertaa Naistenpäivän oluen Pink Boots Societyn merkeissä, joka on kansainvälinen naisten oluturaa ja -koulutusta tukeva järjestö. Yhteistyöpanimomme oli Tornion Panimo (kiitos), jossa panimme karpalolla maustettua Nakku-lageria. Kuten kuvasta näkyy, hauskaa oli. Ensi vuonna tämä on tulossa taas, nyt panimossa joka on hieman lähempänä Munkkisaarta.

Ehdimme juuri ennen kaiken pysähtymistä juhlia Suomen Baarimestareiden kanssa vuosijuhlissa. Baari-ihmiset ovat lempityyppejä, siksi toimin Suomen Baarimestareissa.

Juonsin Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kilpailun yhdessä kokki Risto Mikkolan kanssa Gastromessuilla. Viimeinen päivä juonnettiin tyhjille katsomoille, koska messut suljettiin koronan takia. Se ei menoa haitannut, meillä oli hauskaa.

Sitten se tuli. Lockdown. Ensin loppui vessapaperi ja jauhot kaupoista. Sitten koulut kiinni, ravintolat, museot, kirjastot, uimahallit kiinni, kaikki kotona, tyhjä ja hiljainen Helsinki. Piti keksiä tekemistä koululaisille, valvoa koulua ja tehdä ruokaa koko ajan. Pahinta oli yksinolo, perheen ikävä, taloudellinen epävarmuus ja tylsyyden sietäminen. Mielenkiintoisinta oli tajuta, että elää historiallisia aikoja. Olen asunut Helsingin keskustan tuntumassa koko ikäni, enkä ikinä ole nähnyt täysin tyhjää Aleksanterinkatua keskellä päivää. Nyt olen.

Tein valtavan digiloikan (kuin muutkin). Opetin, kokoustin,"tapasin" kamuja etäkahveillä ja -kaljoilla ja pidin tastingeja etänä. Kiitos Zoom, Teams, Google HangOuts, Facetime, Messenger ja WhatsUp. Enemmän livekohtaamisia ensi vuonna, kiitos <3.

Lockdown olisi ollut paljon pahempi ilman hoitokoiriani ja niiden emäntää Nellaa. Muistan aina puistoviinimme, pitkät kävelyt, illalliset, joita kaikkia olemme tehneet jo ennen koronaa, mutta nyt oli tosi tärkeää, että toinen aikuinen, jota sai tavata melkein joka päivä. Ja tietysti koirat, joiden ansioista sain lapset ulos joka päivä. Muuten tuo Kaivopuiston edestakaisin sahaaminen olisi ollut aika tylsää.

Keväällä tuli myös täysin uusia tapoja tavata läheisiä. Äitiäni ja veljieni perhettä tapasin Zoomin välityksellä joka perjantai, pidimme Tallinna-Helsinkiyhteydellä useita etäaamiaisia Tatun ja Marian kanssa ja Annukan kanssa kehitimme parvekekaljat ja kävelykahvit. Hyviä tapoja kaikki.

Olutreissu- yhteisömme kasvoi keväällä, vaikka matkustaminen oli kielletty. Marian kanssa pidimme viikoittain myös oman ja muiden mielialan parantamiseksi etätastingeja, joka viikko eri teemalla kevään ajan. Oli siellä olut ja suklaa- , olut ja pubiherkut- , olut ja pulla- ja olut ja karkki -tastingeja. Tämä vaikutti omaan mielialaan todella positiivisesti. Nämä muuten löytyvät täältä!

Koska ei päässyt muuten mihinkään, juoksin enemmän kuin pariin vuoteen ja löysin taas pitkänmatkan juoksun ilon. Yritän pitää tätä yllä ja ensi vuonna onkin kesälle jo buukattu juoksutapahtuma, koska tavoitteellinen juokseminen on parasta. Rakastan omia huudeja, Munkkisaari on paras paikka, joten sen ympäristössä on edelleen parasta juosta. 

Munkkisaaressa yksi lempikohteeni on nosturit. En kyllästy niihin ikinä.

Aloitin opiskelemaan radio- ja tv-toimittajaksi ja työssäoppimiseksi sain uuden ohjelman Radio Helsingiin. Maanantaikappaletta on nyt tehty toukokuusta ja näillä näkymin se jatkuu myös ensi kevään. Jee! Rakastan tehdä tätä, radio on oma mediani, rakastan ääntä kaikessa sen olomuodossaan, sekä puheena että musiikissa.

Kevät oli tuskastuttavaa mutta myös ihanaa. Kaikessa sen tylsyydessä huomasin itsessäni uusia puolia ja nautin myös siitä että kaikki oli pysähtynyt. Oli aikaa kävellä, juoda kahvia ulkona, lukea, tehdä kaikkea ja olla. Rauhoituin.

Keskellä tyhjyyttä pääsin vierailemaan toukokuussa Marian luona ja se tuntui ulkomaanlomalta. Suunnittelimme kesän kiertämistä ympäri Suomea uuden Olutreissu- kirjan tiimoilta, grillasimme, nautimme auringosta ja joimme kahvia ja olutta. Palasin täysin virkistyneenä.

Välillä tuskastuin enkä saanut unta. Kaikki tuntui kamalalta ja tyhjältä. Ja ettei korona lopu ikinä. Edelleen tuntuu välillä tältä. Olen ihmisnarkomaani, saan voimaa ihmisistä, minulla ei ole oman tilan tuntua, joten se ettei nyt kannata koskettaa tosia, tuntuu kamalalta.

Ihan uusi mahdollisuus tehdä radiota tuli lockdownina suljetun Majava-baarin kautta. Idearikkaat baarin omistajat pistivät tyhjään ravintolaan pystyyn radio-aseman, Radio Majavan, jonne pääsin juontamaan Kaupunkikaljat -ohjelmaa keväällä. 

Nyt loppukesästä lähtien teen sitä yhdessä Punavuoren samattikurkun, Kaireniuksen Topin kanssa ja on minulla samalla kanavalla toinenkin ohjelma, Retkiradio yhdessä retkinikkari Joppe Rannan kanssa. Molemmat juontajakollegat ovat hauskoja, innovatiivisia, sanavalmiita ja tarpeeksi erilaisia, joten ohjelmanteko on heidän kanssaan kiinnostavaa. Olemme saaneet myös erittäin kiinnostavia vieraita, joten ohjelmien teko on sitä kauttakin todella inspiroivaa. 

Olen ikuisesti kiitollinen Mikoille ja Juhalle tästä, on ollut tosi hauskaa tehdä radiota, jossa vain taivas on rajana (paitsi että Ultra Brata ei saa soittaa...).

Olen lukenut ja kirjoittanut paljon tänä vuonna. Siihenkin on voinut keskittyä enemmän. Unelma olisi saada ensi vuonna kirjoittaa vielä, vielä enemmän ja saada väitöskirjaa eteenpäin....

Reissuradiota teimme kiertäessämme kuudessa viikossa koko Suomen Marian kanssa uuden kirjan tiimoilta. Kaikki jaksot ovat paikallisten pienpanimoiden ja muiden pienyrittäjien kanssa tehtyjä, kuuntele vaikka!


Kesä tuli ja kaikki keventyi. Ravintolat ja muu elämä avautui, aurinko paistoi, tuntui että elämä tuli takaisin. Vietimme juhannusta hyvässä seurassa, olimme ulkona ja tunsin taas olevani elossa.

Elsan kanssa olen viettänyt paljon aikaa koko vuonna. On onni että on ystäviä, joiden kanssa voi myös näinä aikoina juoda viiniä ja että he opettavat sinulle miten tehdään karjalanpiirakoita. Elsa myös tietää paljon kaikesta, ja on ehdoton lempisomevaikuttajani.

 
Tämä vuonna kävimme Marian kanssa kahdesti Oulussa. Kesällä ja loppuvuodesta.  Kesällä oli kivaa, mutta niin oli marraskuussakin, kun vierailimme Oulussa juuri ennen kuin ravintolamääräykset kiristyivät, maistoimme oluita, lauloimme karaokea jallun, lonkeron, kolmostuopin ja hyvän seuran kera. Lisäksi katsoin marathonina suosikkisajani Kaikki Synnit toisen kauden pizzan, karkkien, sipsien, lempikoirieni kanssa ja koin oikean talven.
 
 
Täytimme vuosia Tytin kanssa. Meillä on kolme päivää ikäeroa (minä olen niin paljon nuorempi) ja olemme tunteneet toisemme kuusivuotiaista. Tänä vuonna juhlimme Alexanderplatz- ravintolassa jossa väitän olevan Helsingin parhaan tartarin.
 

Unkarilaisen perheemme kanssa olemme joka kesä viettäneet lomamme Balaton-järven mökillämme. Tänä vuonna sen korvasi iso keltainen maalaistalo Parkanossa. Yhtä hauskaa meillä oli sielläkin niin ratsastamassa, uimassa, grillaamassa kuin trampoliinilla. Minä tutustuin myös Ikaalisten uimarantaan. Sekin oli kiva.

Lasten kanssa olin paljon. On hämmästyttävää, miten fiksuja he ovat välillä. Ja miten raivostuttavia, keskenään erilaisia ja koko ajan muuttuvia. 

Kävimme Unkarissa kun säädökset olivat löyhimmillään, ja Unkarissa oli juuri niin ihanaa kun siellä on joka vuosi. Minun on pakko saada puhua unkaria tietyin välein, muuten kuihdun.

Olutfestareita oli paljon vähemmän kuin muuten. Mutta Lahden Suuret Oluet, Pienet Panimot- tapahtuma järjestettiin ja pääsin töihinkin. Tiskillä oli hauskaa (ainahan on kun kivojen kanssa tekee) ja Kanavan Jukka oli hankkinut meille töitten jälkeisen sikaritkin, jotka polteltiin kesäillalla hyvän oluen kera. Parasta.

Viimeinen reissumme oli Marian kanssa Helsinkiin, ja tällä "reissulla" syntyi sipsisalaattivideo. Olin hieman "väsynyt" (edellinen ilta oli ihana ja piiiitkä) ja se kyllä näkyy videolta...

Olin mukana jo toista vuotta Olutliiton ominaisuudessa järjestämässä Suomen Paras Olut -kilpailua. Yli 300 olutta, yli 40 tuomaria ja yli 50 talkoolaista. Olihan se. Ihana ja raskas kolme päivää. Ensi vuonna uudelleen.

Pääsin ensimmäistä kertaa tekemään sahtia Sahtikaisan oppiin hyvässä seurassa. Niin hyvässä että viihdyimme seuraavaan päivään. Jääkylmä sahti, samalla juomalla maustettu risotto, seura ja pehmeä järvivesi oli parasta.

Uusia ravintoloita perustettiin keskellä outoa vuotta myös Helsinkiin. Uusia lempiravintoloitani on samoilla kulmilla oleva SameSame, jossa olen käynyt parhaassa seurassa jo parikin kertaa.

Panimo- ja oluttyypit ovat baarityyppien lisäksi edelleen parhaita. Kuten Olarin Tatu, jota tässä halailen Tapiolan paikallisilla olutfestareilla.

Syksn rajoitusten kiristyessä fiilis oli tämä. Väsynyt ja lohduton. Ajattelin jo että korona meni ohi. Ei.

Ilonpilkahduksia syksyyn toi Henryn kanssa Laureassa opettamamme villiyrttikurssi. Olen pyörittänyt nyt kaksi vuotta Ruokaa Luonnosta -nimistä villiyrttien kaupallistamishanketta elintarvike- ja elämystaloudessa. Metsän villiyrtit ovat kaupunkilaistytölle täysin uusi aluevaltaus ja olen nauttinut tästä todella paljon. Tunnistan jopa kasveja metsässä, mikä ei todellakaan ole vahvuuteni. Erikoiskiitos innostani kuuluu myös Toivasen Jounille, joka on saanut minut intoilemaan näistä villiyrteistä! 

Osana tätä olen myös perehtynyt Topin kanssa muurahaismetsälle menemiseen. Oma pelkokertoimeni...

Tänä vuonna ilmestyi todella paljon hyvinä kirjoja. Tässä niistä yksi. Listaan Maanantaikappaleessa vuoden top10 parhaat tietokirja, kuuntele!

Yksi lempikuvistani itsestäni. Anna-lehti kirjoitti naisista ja oluesta, ja laususkelen siellä minäkin mielipiteitäni.


Marian lisäksi Olureissuillamme matkusti matkakoira Peppi. Telttailimme Kolilla, kävimme Kainuun "meren" rannoilla, Valamon luostarissa ja Jyväskylän metsissä. Peppi on verraton matkakoira.

Laurealla saimme kollegani Henryn kanssa tuottaa ihan uudenlaista opetusmateriaalia kursseille koronan takia, se on ollut todella hauskaa. Kiersimme koko päivän Etelä-Pohjanmaalla kuvaamassa videoita opiskelijoille, olimme virtuaalisella panimokierroksella Fat Lizardin panimolla ja kävin tallentamassa viinitekoa Noita Wineryssä. Näihin kaikkiin opiskelijat tutustuivat sitten virtuaalisesti.Olen kokemuksellisen opetuksen kannalla kun puhutaan elämysalasta, niin opit parhaiten.

Kahvia kului entiseen tapaan. Hyvä kahvi on tehokkuuteni perusta. Ja se, etten ole perfektionisti, tiedän miten paljon mihinkin hommaan pitää laittaa panostusta. Etua on myös siitä että nukun vaan kuusi tuntia päivässä. Olen nopealiikeinen, kärsimätön ja pidän siitä että asiat tehdään hyvin ja nopeasti.

 

Vuoden kaunein Olutposti-kansi syntyi lahjakkaan taittaja-Oskarin kanssa yhteistyössä kuten kaikki Olutpostin kannet. Olen ylpeä Olutpostista ja sitä tekevistä ihmisistä jotka tekevät tätä isolla sydämellä.

Onneksi ravintolaan on päässyt syksylläkin. Tässä Fat Lizardin Taproomin avajaisissa Mariaanan kanssa. Kotibileetkin oli samalla suunnalla.

Kävimme myös Hiisi Taproomissa tutustumassa. Suositan. Erinomaista ruokaa ja huru palvelu (tietäjät tietää).

Join olutta monien tyyppien kanssa sekä podcasteissa, radiossa, videolla että muutenkin. Oluenjuominen on osa työtäni, vaikka ei se aina työltä tunnu. Kuten tässä missä maistelemme olutta Pienen Erkin kanssa

Oluiden maistelu ja niistä kirjoittaminen on ristiriitaista puuhaa, koska se on kyllä riistänyt minulta myös hieman oluen nautintoa. Jos koko päivän maistaa erilaisia oluita, illaksi ei todellakaan enää tee mieli olutta vaan teetä. 

Mutta edelleen olut on juomista rakkauteni, se on kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti todella mielenkiintoinen, maineeltaan edelleen hieman kyseenalainen juoma, jota tehdään ympäri maailmaa. Olut on keskiössä aina kun puhutaan alkoholijuomien haitoista, onhan se Suomessakin ylivoimaisesti suurin alkoholituoteryhmä, mutta useihn unohdetaan oluen yhteisölliset ulottuvuudet, sen sopivuus ruuan kanssa ja kulttuurinen perimä joka vaikuttaa moneen historialliseen tapahtumaankin. Nämä ulottuvuudet ovat se, miksi minä teen oluen edunvalvontaa.

Vuoteen kuuluu tietysti myös perhe. Minulle perhe on laaja käsite ja siihen kuuluu niin omat lapseni , kuin äitini, veljieni perheet kuin lähimmät ystäväni. Tänä vuonna vietimme joulua perheeni kanssa Parkanossa, samassa talossa kuin kesällä. Oli juuri niin hauskaa kuin kuva näyttää. 

Olen nauttinut kaikesta huolimatta vuodesta. Tässäkin jäi paljon mainitsematta, hyvää ja surullistakin.

Ensi vuosi innostaa ja pelottaa. Elämä tulee taas muuttumaan hiukan jossain vaiheessa, sen tiedän jo. Saa nähdä miten.

maanantai 28. joulukuuta 2020

Viikon resepti: Talviruokaa Unkarin tapaan

 

Unkarissa joulun jälkeen syödään aina hyvä ja tuhti talviruoka, lihakaalipata eli töltött káposzta, johon tulee paljon paprikaa, tulista makkaraa, lihaa ja hapankaalia. Tämä ruoka on täyttävä mutta kuitenkin hapan, joten se on ihanaa vaihtelua joulun jälkeen.

 


Unkarilainen lihakaalipata eli töltött káposzta

  • 500 g sika-nautajauhelihaa
  • 1 kanamuna
  • 500 g hapankaalia
  • 1 pieni sipuli silputtuna
  • 2 dl keitettyä riisiä
  • 10 cm pötkö chorizoa viipaleina
  • 3 rkl makeaa paprikajauhetta
  • kuivattua meiramia
  • suolaa
  • mustapippuria
  • öljyä paistamiseen
  • noin 3 dl vettä tai vaaleaa, hennosti humaloitua lager-olutta

Sekoita liha, kanamuna, riisi, 1 rkl paprikajauhetta, meirami, suola ja pippuri massaksi. Tee massasta pieniä lihapullia. Freesaa sipuli öljyssä kattilassa. Lisää chorizoviipaleet ja kuullota. Lisää sitten 2 rkl paprikajauhetta ja anna kuullottua vielä hetken.

Laita pataan pari ruokalusikallista öljysipuliseoksesta, sitten kerroksen hapankaalia, päälle lihapullia, taas kerros hapankaalia, sitten pari ruokalusikallista öljysipuliseosta, ja sitten lihapullat, sitten kerros hapankaalia, ja sitten loput öljysipuliseoksesta. Kaada vettä tai olutta juuri sen verran että kaikki lihapullat peittyvät.

Anna ensin kiehahtaa liedellä, ja sitten kypsyä kansi kiinni pienellä lämmöllä noin tunnin verran.

Tarjoa kuumana rapeakuorisen leivän kanssa, jos pidät tulisesta ruuasta, niin lisää päälle vähän chiliä. Joissain osissa Unkaria padan päälle laitetaan vielä nokare creme fraichea. Juomaksi kevyt punaviini, vaalea lager-olut, APA, tai sessio IPA.

VINKKI: Kasvisversion saat savumarinoidulla tofulla ja munakoisolla.

tiistai 22. joulukuuta 2020

Joulukalenterin luukut 14-24 ja hyvät joulun toivotukset!

Jouluaattona on hyvä julkaista kaikki loput kalenteripäivitykset. Oikein hyvää joulua!

 

Joulukalenterin 14. luukku:

Baposteluun joulumaustetut edameme-pavut ja cashewpähkinät.


Joulumaustetut napostelupavut- ja pähkinät

  • 1 pss edamame-papuja (pakaste)
  • 2 dl cashew-pähkinöitä
  • Öljyä paistamiseen
  • Kanelia
  • Bbq-maustetta
  • Savupaprikaa
  • Suolaa

Kuumenna öljy wokkipannussa. Lisää pavut suoraan pakkasesta ja paasa niitä että ne hieman saavat paahtopintaa. Lisää cashewt. Paahda että niihin tulee hieman palanutta pintaa. Sekoita mausteet yhteen ja lisää pannulle. Paahda hetken.

Tarjoa kuumana heti kylmän ipa- tai lager - oluen kanssa.


Joulukalenterin 15. luukku:

Joulukalenteriluukku tarjoaa joulun leffavinkit. Ensin omani ja sitten kavereiden suositukset.

1. Die Hard 2 (koska Bruce, kotiin jouluksi-teema ja muutenkin kova raina)

2. Die Hard 1 (samat kun edellisessä, mutta ei ihan niin hyvä kuin kakkonen)

3. Jim Carreyn ysäri- Grinch. (Parhaita joulupilaamisläppiä, hienoja virnistyksiä ja kampauksia).

Kavereiden suositukset:

Bad santa, Disneyn jouluparaati, Yksin kotona, Ernest saves Christmas, Lumiukko, Holiday, Love Actually, National Lampoon's Christmas Vacation, Elf, Gremlins, Painajainen ennen joulua, Rare exports, Batmanin paluu, A Christmas Carol, Mean Girls, Prinssille morsian, Very Murray Christmas, Tappava ase, Joulubileet,  Jouluyö murhayö, It's a Wonderful Life, Vaihtokaupat,  Lady in the Lake.

 



 

Joulukalenterin 16. luukku:

Tässä minä askartelenpaskartelen oluttölkistä  kynäkotelon vaikka joululahjaksi ja Elsa nauraa. Jouluista menoa Mellunmäessä.Katso vaikka!



Joulukalenterin 17. luukku:

Maailman paras leipä joulupöytään BarLaurean keittiömestarin Jarmn reseptillä. Tähän voi käyttää oluenteosta jäänyttä mäskiä. Käytä omasta kotioluesta jäänyttä tai hae lähimmältä panimolta.
 

 
Jarmon mallasmäskileipä
 
  • 1 l piimää
  • 75 g hiivaa
  • 1 ½ dl tummaa siirappia
  • 1 ½ dl fariinisokeria
  • 30 g 1 rkl suolaa
  • 4 dl (220 g) ruisjauhoja
  • 9 dl (580 g) vehnäjauhoja
  • 6 dl olutmäskiä (tai kaljamaltaita)
VOITELUUN:
  • ½ dl kahvia
  • ½ dl tummaa siirappia
Liuota kädenlämpöiseen piimään hiiva. Lisää mäski. Lisää siirappi, fariinisokeri ja suola. Sekoita hyvin. Lisää lopuksi ruis- ja vehnäjauhot. Alusta taikinaksi. Ripota pinnalle vähän jauhoja. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi, n. 1,5 t.
 
Voitele huolella ja korppujauhota 3 pitkänomaista leipävuokaa (tilavuus n. 1,3 l). Voit käyttää halutessasi myös 1,5 litran vetoista, alumiinista kertakäyttövuokaa. Jaa taikina vuokiin.
 
Kypsennä uunin alimmalla ritilätasolla 170 asteessa ensin 1 t 20 min. Valele leipien pinta lämpimällä kahvi-siirappiseoksella. Peitä leivät kevyesti alumiinifoliolla. Laita leivät takaisin uuniin ja kypsennä vielä 40 min. Ota uunista ja anna jäähtyä hetken aikaa.
 
Kumoa leivät vuoista. Laita ritilälle jäähtymään liinalla peitettynä. Leivän maku on parhaimmillaan 1 - 2 päivän kuluttua valmistuksesta.

 

Joulukalenterin 18. luukku:

Joulukalenterini luukku tarjoaa Olutreissu herkullisen olut ja suklaa -tastingin. Osta oluet ja suklaat vaikka lahjaksi tai pidä lähimmille oma olut ja suklaa -tasting.


 

Tässä neljä takuuvarmaa yhdistelmää:

Valkoinen suklaa ja hedelmäinen vehnäolut (vaikka @panimohonkavuori Valo @suomenparasolut ). Valkoisen suklaan makeus ja belgityylisen vehnäoluen sitrusmaisuus tasapainottavat toisiaan.

Maitosuklaa ja IPA (vaikka @fatlizardbeer Track Day Session IPA). IPA:n hienostunut katkeruus vastaa maitosuklaan runsaisiin makuihin.

Toffeesuklaa ja gose (vaikka @kanavanpanimo Paljas Saari Gose). Suklaan sokerinen makeus saa hauskaa särmää suolaisesta oluesta.

Tumma suklaa ja imperial stout (vaikka @sinebrychoff1819 Koff Porter). Tumman suklainen olut ja tumma suklaa ovat yhdistelmäklassikko


Joulukalenterin 19. luukku:

Joulukalenterissa lahjalauantai, yhteistyössä Ivana Helsinki ja Pien Bottleshop.

1. Maailman ihanin Suzanne - mekko Ivana Helsingiltä, mekko johon Joulupukkikin ihastui. 

2. Karttakeskus Stadin kartsat ja mestat - slangikielen kartta ja siihen sopiva Morgondagens Bryggerin 3,6% Fotfolket session IPA 

3. Joonas Konstigin jännä Vaaran Vuodet WSOYlta ja väreihin sopiva Alefarm Brewing Dayglown IPA. 

4. Ihana Vaja Finland Sirkusmuki (jonka itse sain joululahjaksi Elsalta) ja siihen sopiva Garagebeer Co:n Red Dot Top Right Imperial Barcelona Weisse 

4. Maailman paras laukku, johon mahtuu koko omaisuuteni ja paljon muuta Ivana Helsingltä.

 

Joulukalenterin 20. luukku:

Tämän päivän kalenteriluukku tarjoaa oman joululempijälkkärini, unkarilaisen herkun, joka maistuu hieman marsipaanille, vaikka tässä ei ole marsipaanin pääraaka-aineita käytettykään. Resepti on kulkenut Unkarin puolen suvussani ja on sikäläinen pula-ajan resepti, jota on tehty, kun mantelia, joka marsipaaniin yleensä kuuluu, ei ole ollut saatavilla. 

Kannattaa kokeilla! 


 

Unkarilainen ”vale”marsipaaniherkku eli hamis marcipán

  • 0,5 kg tomusokeria

  • 1 rkl mannaryynejä
  • 100 g (eli vajaa puolet paketista) pieneksi murskattuja Marie –keksejä
  • 3 rkl maitoa
  • 2 rkl rommia tai 2 rkl pastry stouttia tai barley wineä tai muuta hennosti humaloitua yli 10% olutta
  • 50 g pehmeää voita
  • 2 tl tummaa kaakaojauhetta (vaikka Van Houten)

Sekoita ainekset (paitsi kaakaojauhe) nyppien, jaa taikina kahteen osaan, sekoita toiseen myös kaakaojauhe ja muovaa lopuksi niistä molemmista pallo.

Kauli molemmat erikseen ohueksi levyksi kahden kostean keittiöpyyhkeen välissä. Nosta varovasti vaaleampi levy tummemman päälle ja kääri kostean liinan avulla ”kääretortuksi”. Laita kylmään ainakin päiväksi.

Tarjoa jälkiruokaherkuksi ohuina viipaleina espresson, barley winen, lambicin tai marjaisen hapanoluen kanssa.

 

Joulukalenterin 21. luukku:

uuri ja juuri ehdin tehdä päivän joulukalenterin. Tämäkin on unkarilainen jälkkäriherkku eli beigli, jossa uuden vuoden onneksi unikonsiemeniä ja saksanpähkinöitä. Nimi beigli tulee saksasta ja tarkoittaa käännettyä, luultavasti koska leivonnainen käännetään rullaksi. Meillä unkarilainen äitini on tehnyt tätä joka joulu.

Unkarilainen unikko/saksanpähkinäkääretorttu eli beigli

Taikina:

  • 1 kg jauhoja
  • 350 g pehmeää voita
  • 600 g sokeria
  • 1 pkt tuorehiivaa
  • 2 dl kädenlämpöistä maitoa
  • 2 kpl kanamunia
 Unikonsiementäyte:
  • 400 g jauhettuja unikonsiemeniä
  • 250 g sokeria
  • 2,5 dl vettä
  • 50 g rusinoita
  • 1 rkl sitruunankuorta
  • 2 omenaa raastettuna

Saksanpähkinätäyte:

  • 400 g jauhettuja saksanpähkinöitä
  • 250 g sokeria
  • 2,5 dl vettä
  • 40 g rusinoita
  • 1 rkl sitruunankuorta
  • 1 omena raastettuna
  • 40 g korppujauhoja
  • 1 raastettu omena

Nypi jauhot voin ja 80 gramman sokerin kanssa. Liuota hiiva maitoon ja lisää pikkuhiljaa taikinaan. Sekoita joukkoon kanamuna. Muotoile taikinasta pallo ja anna levätä viileässä ainakin pari tuntia, mielellään yön yli.

Keitä vedestä ja sokerista siirappi ja kaada saksanpähkinöiden ja unikonsiemenien päälle erikseen. Sekoita unikonsiemensokerivesiseokseen rusinat, raastetut omenat ja sitruunankuori. Sekoita saksanpähkinäsokerivesiseokseen rusinat, raastetut omenat, sitruunankuori ja korppujauho.  Jäähdytä täytteet.

Muotoile taikinasta 6 palloa ja kauli ne ohueksi. Lisää unikonsiementäyte kolmen taikinan päälle ja saksanpähkinätäyte 3 taikinan päälle ohuelti reunoja myöten. Rullaa varovasti kääretortuksi ja laita vierekkäin leivinpaperille uunipellille. Voitele kaikki toisella kanamunalla ja laita viileään ainakin tunniksi. Pistele haarukalla reikiä leivonnaisiin.

Paista 180 –asteessa noin 35-40 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin ruskea.

Nauti espresson, tokaij-viinin, imperial stoutin, barley winen tai kirsikkaisen hapanoluen kera.

Joulukalenterin 22. luukku:

Lahjavinkkejä:
 
1. Jukolan cheddar ja lempi-IPA. Juustoa saa K-ryhmän kaupoista ainakin. Juusto ja olut on aina paras lahja. 
 

2. Lahjakortti ravintolaan tai museoon ( ravintolalahjakortit stadiin www.raisinghel.fi, panimo- ja ravintolalahjakortit www.tastingfinland.fi ja museoon www.hotellijaravintolamuseo.fi
 
3. Olutposti-lehden tilaus ensi vuodeksi kamulle, vain 28 euroa/4 lehteä, tilaa: https://olutposti.fi/tilaa-olutposti/
 

 Extrana joulun juomasuositukset: https://olutposti.fi/joulukalenterin-22-luukku-toimituksen…/ ja 4 kohdan kiteytys jouluoluista uusimman Viinilehden sivuilta, jossa myös 23 olutsuositusta pimeään aikaan.

Joulukalenterin 22. luukku:

Jos glögi juomana kyllästyttää, päivän kalenteriluukusta löytyy apu siihen! 
 
 
Tässä glögihuurrettu pähkinä&hedelmäherkku
 
  • 2 dl glögiä
  • 2 dl sokeria
  • 2 dl pähkinöitä
  • 2 dl kuivattuja hedelmiä, rusinoita tai karpaloita
 
Laita kaikki ainesosat kattilaan, kiehuta ja keitä sitten keskilämmöllä noin 10-15 minuuttia, sekoita koko ajan ettei pala pohjaan. Levitä leivinpaperille ohueksi kerrokseksi ja laita viileään pariksi tunniksi. Leikkaa pieniksi viipaleiksi ja nauti hyvän kahvin, raikkaan hapanoluen., tuhdin imperial stoutin tai kevyen punaviinin kera.
 
Joulukalenteri viimeinen luukku toivottaa hyvää joulua!