sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Sunnuntai ystävien kera ravintola Latvassa


Kenellekään ei tule varmaan yllätyksenä, että rakastan syödä pitkään ja hartaasti hyvässä seurassa viikonloppuisin. Kotonakokkaus on ihanaa, mutta varsinkin sunnuntai-brunssi on mieluista viettää paikassa, missä ei itse tarvitse tiskata.

Pieni perheemme nauttii myös muiden seurasta, joten mielelläni käyn brunsseilemassa ystävien kanssa. Yksi vakio-ruokaystävistäni on Oimutsimutsi- Elsa, joka rakastaa itseni tavoin herkullista ja rentoa ruokaa.  Saimme kutsun mennä testaamaan ravintola Latvan uusi sunnutaibrunssi ja riensimme heti paikalle.




Olin kuullut paljon hyvää ja kaunista Latvan Bloody Marysta ja koska RAKASTAN Bloody Maryja varsinkin brunssin yhteydessä, testasin heti yhden. Kannatti, se oli juuri niin hyvää kun on kehuttu. 







Alkuun pöytään tuli paljon kaikenlaista syötävää, leikkeleitä, ceasar-salaattia (lempisalde!), tulisia katkarapuja, ihanaa tartaria ja arranchino-riisipalloja.

Omat lapseni ovat sillä lailla ihmeellisiä, että vaikka heidät on kasvatettu syömään periaatteessa samalla lailla, heidän ruokamakunsa on täysin vastakkainen.

Esikoinen maistaa kaikkea, nauttii erikoisista mauista, rakastaa kasviksia ja erilaisia ruuan tekstuureita ja on kiinnostunut kaikesta mikä liittyy ruokaan. Hän nautti alkupaloista kovasti.

Poikani suhtautuu kaikkeen uuteen ruokaan hieman epäillen. Hänen lempiruokaansa on liha ja hiilihydraatit, kaikki muu on vähän epäilyttävää. Hän söi alkuun vain riisipalloja. Tosin arvasin tämän jo etukäteen.



Me saimme myös istua Elsan kanssa rauhassa juomassa olutta ja juttelemassa aikuisten juttuja. Skidit ottivat ravintolan haltuun.  En tiedä miten iloisia muut asiakkaat olivat, mutta eivät he onneksi kauheaa meteliä pitäneet. Kameralle oli tallentunut jonkin verran lasten seikkailuja....




Pääruokana oli reilusti lammasta, perunaa ja juureksia, joka maistui molemmille pojille. Hyvä että meille jäi yhtään. Tosin me olimme aika täynnä alkuruuista, joten ei se haitannut. 



Välijuustot maistuivat oluen kera.  Juokaa ihmiset olutta juustojen kanssa, se kannattaa.



Jälkkärivalikoimasta löytyi taas jokaiselle jotain. Olimme täynnä. (Vinkki, saman firman kivenheiton päässä sijaitsevan Ohranan Panimon stout on ihanaa suklaakakun kanssa.)


Viihdyimme pitkään pöydässä ja söimme kaiken mitä eteen tuotiin. Itse pidän tästä, että ei ole noutopöytää vaan ruuat tuodaan pöytään. Silloin ei tule otettua itse liikaa, ruuat ovat kauniita ja koko kokemus on jotenkin vaan ravintolamaisempi.

Ravintola Lavan ruokaa kiitän, sieltä löytyi kaikille jotain, oli niin hienostuneempia makuja kuin ronskimpaa safkaa ja ruoka oli myös riittävästi. Palvelu oli todella hyvää sekä huomaavaista ja uuden ravintola Latvan miljöö miellyttää silmää.

Munkkisaaren perhe siis suosittaa. Kiitos ravintola Latva brunssista. 

maanantai 19. helmikuuta 2018

Lämmin feta&tomaatti&mantelisalaatti


Talvella salaatit ovat olleet jo ajatuksena sellainen, että minulle tulee kylmä. Kunnes keksin lämpimät salaatit. Nyt syön salaatteja kesättalvet, ainoa ero on, että talvella salaatti tulee uunin kautta.

Tässä yksi lempisalaattini, lämmin feta&tomaatti&karpalo&mantelisalaatti.Nam.



Lämmin feta&tomaatti&karpalo&mantelisalaatti

Noin 15 minitomaattia, 1 dl kuivattuja karpaloita, 1 dl manteleita, 100 g fetaa, 2 rkl tomaattikastiketta, 1/2 pnt salaattia, öljyä, suolaa ja mustapippuria

Puolita tomaatit. Levitä uunipellille ne, karpalot, mantelit ja tomaattikastiketta. Paista uunissa noin 10 minuuttia noin 180 asteessa. Murustele feta kaiken päälle ja anna paistua vielä hetken. Pese ja revi salaatti, pyörittele sitä öljyssä, lado lautaselle ja lämmintä tomaattiseosta päälle. Viimeistele suolalla ja pippurilla.

Lisäkkeeksi, iltapalaksi, leivän päälle. Menee miten vain.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Skidien kanssa syömässä - Hoplopster

Kävimme vierailemassa Hoplopin ja ravintola Rosterin yhteistyö-popupissa nimeltään Hoplopster. 
Tämä on lapsille suunnattu ravintolakonsepti, jossa kaikki on suunniteltu hauskasti lasten ehdoilla, kuitenkin niin, että ollaan huippuravintolassa, laadukkaiden makujen ja palvelun äärellä. Hoplop ja Roster haluavat tarjota perheille hauskuutta ja rentoa yhdessäoloa vaivattomasti ja herkullisesti. Ja onnistuihan se.

Olimme täällä viime vuonnakin, joten perinteet löytyy.




Lapsille oli suunniteltu kolme erilaista holitonta cocktailia, oma suosikki oli edessä oleva Apinan Aivot.  Jami niitä meille tarjoili.




Menu oli todella hyvä, monipuolinen, mutta tarpeeksi simppeli, niin että lapsillekin maistui.  Kaikki me löysimme sieltä suosikkimme.


Skidiä oli mukana eri-ikäistä, ihan kaikki ei syöneet menuta :) 



Popcornpaneerattu kana oli niin törkeän hyvää, että päätettiin kokeilla myös kotona.


Kamera varastettiin välillä, joten taidekuviakin löytyi ruokailun jälkeen. 


Tämä lohi on aivan törkeän hyvää. 


Meillä oli mukana yksisarvinen....


Hoplopsterin henkeen kuului, että lapset tarjoilivat ruokaa lapsille.  Ja meillekin. Ihania olivat.


Pääruuaksi lehtipihvi. Klassikko.  Ja tietysti äideille vähän viiniä.



 Jälkkäriksi oli jätskibuffa, joka myös toimii aina.


Superylläriksi saimme skidien tekemiä keksejä, jotka oli aika ylenpalttisesti koristeltu. Maistuivat kyllä.


Tältä se meininki näytti periaatteessa... Aika hurjaa oli, mutta kivaa myös.

Kiitos Hoplopsterille lounaasta! 

perjantai 9. helmikuuta 2018

Mitä leffassakäyminen minulle merkitsee - Kluuvikadun Maxim





Rakastan leffassakäyntiä.  Olen aina rakastanut. Onneksi kotikaupungissani Helsingissä siihen on aina ollut paljon vaihtoehtoja. Itse rakastan eniten vanhoja leffateattereita, nissä on jotenkin erilainen tunnelma. 

Kluuvikadun Maxim-leffateatteri on paikka, missä olen nuorena suudellut pimeässä ekan kerran erästä poikaystävääni elokuvan pyöriessä. Muistan sen aina. Edelleen pidän leffassakäymistä hyvänä ekatreffi-paikkana; saa tietää aika paljon toisen mausta, on puheenaihetta leffan jälkeen ja siinä on tiettyä intimiyttä istua toisen vieressä pimeässä. Jos haluaa, voi kokeilla myös haukotusvenytys-temppua (tietäjät tietää), että pääsee lähemmäs.

Nyt vanha suosikkileffateatterini Kluuvikadun Maxim on avautunut uudestaan täysin remontoituna, uudessa loistossaan, mutta vanhoja perinteitä ja arkkitehtuuria kunnioittaen.Tämä leffateatterihan on Suomen vanhin, jo vuodesta 1909 ja kaikilla helsinkiläisillä on siitä muistoja. Minä pääsin etukäteen kurkkimaan uudistusta ja ottamaan vähän valokuvia. 











Muistan kun nuorena haaveilimme Suomessa ranskalaisesta tavasta katsoa leffoja teatterissa, sillä siellä sai juoda kaljaa ja syödä. Nyt voi Kluuvikadun Maximissakin. Siellä leffapenkit ova nojatuoleja ja jokaisen tuolin vieressä on pieni pöytä, mihin voi ostaa ja viedä sekä pientä syötävää että juomia.  Ruuat tulevat naapurista Fazer Cafesta, joka on toiminut elokuvateatterin vieressä jo vuodesta 1891. 



Ihanaa on kun erilaisten pikkusyötävien kanssa on mahdollista nauttia lasi viiniä tai olutta ihan siellä leffassa. Myös kupillisen kahvia voi halutessaan saada avecin kera ja lisäksi valikoimasta löytyy erikoisoluita ja samppanjaakin. Tarjoilut voi tilata valmiiksi etukäteen verkosta tai paikan päältä teatterin aulabaareista. Jee!














Ihan perusleffateateri Maxim ei ole, vaan ohjelmistossa tulee olemaan paljon eurooppalaisia laatuelokuvia sekä tuoreita Golden Globe -palkittuja elokuvia sekä Oscar-leffojakin.  Lisäksi Maximissa tulee olemaan torstaisin klubi-ilta, jonka ensimmäisenä elokuvana on
klassikko Blues Brothers vuodelta 1980(lempileffoja!). Elokuvien lisäksi Maximissa esitetään kultturikeskiviikkoisin valikoima Event Cinema -näytöksiä kuten balettia sekä teatteria  ja taidedokumentteja. 

Minä, Elsa ja Isyyspakkaus-blogin Tommi rakastamme kaikki leffassakäyntiä. Kuuntele Elsan ja Anikon Kuplasta, mitä muuta me rakastamme kotikaupungissamme Helsingissä. Klikkaa suoraan tästä! 

Osallistu myös Kluuvikadun Maximin leffalippujen arvontaan Radio Helsingin Facessa 12.2. asti.