En voi vieläkään uskoa, että eka reseptikirjani pitäisi ilmestyä huhtikuussa. Ihan Ulkona- on kuitenkin jo Adlibriksessä myynnissä, joten kai se sieltä tulee.
Viimeiset kuvaukset kirjaan tehtiin joulukuussa, aika hauskaa, kun kyseessä on kuitenkin kirja, jossa syödään ulkona. Sitä Suomessa pääosin (hiihtoeväitä lukuunottamatta) tehdään kuitenkin KESÄLLÄ.
Hyvin kuitenkin meni. Kirjaa on kuvattu koko syksy vaihtelevalla menestyksellä...
Viimeiset ruuat kuvattiin pääosin studiossa ja sade lakkasi juuri kun piti ottaa ulkokuvia +1 asteessa. Vähän tietysti palelsi lyhythihaisessa.
Kahvia meni kuvatessa todella paljon. Ja viiniä. Ja oluttakin.
Yksi lempiresepteistäni on avokado&meetwurstivoi. Nam.
Pikkasen oli kamaa.
Suolaiset myslipatukat syötiin heti kuvauksen jälkeen.
Tässä kuvataan ylhäältä.
Täytetty leipä miehen ulkona pitää. Tai voi sen studiossakin syödä.
Viinien jäähdytysvinkkiäkin tulossa.
Reissucrucherit kuvassa.
Ja melkein syötynä.
Nyt vaan vikat korjaukset teksteihin ja ensi viikolla voikin väläytellä täällä taittoa.
Keittokirjan tekeminen on kyllä ihanaa ja kamalaa - tuskaa ja euforiaa. Hyvin erilaista kuin olutkirjan tai muun tietokirjan tekeminen.
Keittokirjassa on vähemmän kirjoittamista, pohtimista ja tyhjän paperin tuskailua, mutta paljon syömistä. Niin paljon syömistä. Kun ensin kokeillaan reseptit kotona ja syödään ne. Sitten ehkä unohdetaan mitä laitettiin annokseen ja kokeillaan toisen kerran ja syödään taas. Merkitään ainesosat ylös epäselvällä käsialalla. Sitten kokataan kuvausta varten, yritetään ottaa selvää käsialasta, kuvataan ja tietysti kuvauksen jälkeen syödään. Ja lopuksi kirjoitetaan reseptit puhtaaksi tihrustaen kuvasta, mitä muutettiin kuvauksissa vielä viime tipassa.
Voiton puolella tosin ollaan. Kaikki mitä kirjaan tulee on nyt kokattu. Ja syöty.
niin ylpee susta- onnea ja isosti <3
VastaaPoistaOnnea kirjasta! Ja tuo kuvaamasi syömisen tuska on todellinen - kun teet ohjeen 4. kerran, ei todellakaan tee mieli enää maistaa. Joka paikka jämiä täynnä ja niitä löytyy vielä pakasteesta puolen vuoden päästä
VastaaPoista