sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Superhyvä lasagne. Vahingossa


Parhaimmat reseptit syntyvät yleensä vahingossa.

Tämä on sellainen.

Tomatti&metsäsieni-lasagne







Kastike:

Öljyä, 1 sipuli pienittynä, 1 prk Arlan Herkkutatti-Timjami créme fraiche (jota sain Arlalta pari purkkia), pari tomaattia pienittynä, 3 dl tomaattikastiketta, 1-2 dl vettä, suolaa ja pippuria, 1 tl Provencen yrttiseosta, kaksi kourallista metsäsieniä (tuliaisina Kuopiosta. Paras tuliainen) pieniksi rusennettuna, parmesania, lasagnelevyjä.

Kuullota sipuli, lisää tomaattikastike ja créme fraiche, tmaatit, tomaattikastike ja vesi (huutelin jämät tomaattikastikepurkista). Anna kiehua hetken, lisää sienet ja lisää vettä, jos sienet vievät kaiken nesteen.

Öljyä uunivuoan pohja, sitten hieman kastiketta pohjalle, lasagnelevyt, kastiketta, levyt jne. kunnes kastike loppuu. Päälle parmesania ja uuniin 180 asteseen noin puoleksi tunniksi. Kurkista uuniin välillä ja lisää vettä jos näyttää olevan kuivumassa.

Tuloksena törkeän hyvää ja maukasta sieni-lasagnea. Lämmitettynä se oli vielä parempaa. Oi.
Ps. Itselleni tein "lasagnelevyt" juustohöylällä siivutetusta kesäkurpitsasta osaan vuokaan, ( GI-ruokavalion takia), toimi hyvin!

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Riittämättömyydestä ja kirjan kirjoituksesta


Viime aikoina riittämättömyys on ollut kaverini aika monta kertaa.  On niin paljon kaikkea. Kivaa kaikkea. Mutta liikaa. On tätä kirjaa, on ihania skidejä, on kivaa duunia, on minun Mikani ja uusi harraste-pikkupanimo.

Tämä aiheuttaa sen, että päivät ovat täynnä. Ja tuntuu että aina on jostain poissa. Jos tekee kirjaa, ei ole skidien kanssa, jos tekee töitä, menettää kirja-aikaa, jos on lasten kanssa, niin Mika tekisi juuri olutta ja jos tekee olutta, niin mites se kirja.  Ja vaikka kuinka miettii, että skidit ovat hyvässä huomassa nagymaman (isoäidin) tai Mikan tai veljeni hoivassa, on rinnassa se selittämätön äidin syyllisyys, ettei vietä heidän kanssaan juuri nyt tarpeeksi aikaa.

Ja toisaalta; olutkirjan kirjoittaminen on ollut monen vuoden haave, sen haluaa tehdä kunnolla. Joten siihen täytyy käyttää aikaa, paljon aikaa. Kirjan kirjoittaminen, ainakin minun tämän kokemukseni mukaan, on hommaa jossa kirjoitusflow tulee vasta kun pystyy keskittymään kunnolla, ilman että nousee viiden minuutin välein tekemään jotain muuta ("Mama, Atti kiusaa! Mama, tylsää! Mama, missä Batmanin kypärä on? Mama, mennään ulos!")

Lisäksi teen kokopäivätyötä. Se on raskasta välillä, mutta melkein aina kivaa. Rakastan työtäni ja haluan tehdä sen kunnolla, joten siihen menee sitä aikaa myös.  Esiinnyn paljon työkseni ja ihmisten innostaminen sekä tiedon jakaminen, se antaa paljon energiaa, mutta myös vie sitä. Kun esiintyessäsi annat itsestäsi kaikkesi, niin sen jälkeen veto on poissa. Ei jaksa muuta. Yksi parhaista viime ajan kokemuksistani olikin, kun kolmen luennon jälkeen pääsin skidien kanssa suoraan ystäväni luo, missä odotti valmis illallinen ja leikkikumppani lapsille. Sai vaan istua ja jutella. Sinä iltana jaksoinkin kirjoittaa kirjaa, mikä muuten viikolla on hyvin vaikeaa.




Välillä taas kun on hetken yksin (niin kuin nyt), niin iskee kirjoitusahdistus. Ja tekemättömien töiden syyllisyys. Siivotakin pitäisi. Jolloin keskittyminen on hyvin haastavaa, ellei mahdotonta.

Viime viikonloppuna, minulla oli koko päivä aikaa kirjoittaa. Mutta en pystynyt edes aloittamaan, tuijotin tyhjää ruutua epäuskoisen ahdistuneena. Onneksi toinen ystäväni kiskoi minut ulos kahvittelemaan soman poikansa kera. Ja ihme tapahtui; tulin takaisin, ahdistus oli hävinnyt, ja kirjoitin koko illan. Ja seuraavan päivän. Välillä näin tapahtuu.

Tässä, juuri nyt, yritän torjua samaa ahdistusta ja asennoitua kirjoittamiseen. Ja tekemättömiin töihin. Että kyllä tämä tästä. Maalis-huhtikuu on minun ruuhkavuoteni, nyt täytyy painaa. Ja priorisoida. Kirja täytyy kirjoittaa NYT. Olutta ehtii tehdä myöhemminkin, lapset viihtyvät kyllä; he rakastavat isäänsä, nagymamaa ja veljeäni. Töistäkin pitää yrittää tehdä vaan ne kiireisimmät.





Tai sitten paras ratkaisu tässä tilanteessa olisi varmaan multiploutua.

Nyt aion juoda kahvin loppuun. Ja sitten kirjoittaa!

Kivaa viikonloppua!

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Kuuma kahvila Punavuoressa!


Herrasjumala, kun on ihana kahvila Pursimiehenkadulla. Kahvila Kuuma. 




Hyvä kahvi. Johan&Nyströmiltä.




Kiva sisutus. Lamput=hienot.




Törkeen hyvä tyrniraaka-kakku. Ja muitakin. 



Kiva.



Kahvilan oma koira. Oih.




Kuuma on vähän piilossa, mutta etsimisen arvoinen!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Ensimmäinen raakakakkujuttu


Jos ei pysty itse, kannattaa lainata ideat niiltä jotka osaa. Minä en (vielä) osaa näitä raaka-kakkujuttuja. Siksi tämä on Catan Instagramista lainattu resepti. Kiitos Cata! (vähän muokkasin. Tietty)






Raakabrownie

1 pss luomukookoshiutaleita, noin 10 kpl kuivattua  pehmeää taatelia, 1/2 pss hasselpähkinärouhetta, 3/4 dl kookosöljyä, 2-3 rkl raakakaakaojauhetta, kokonaisia pecanpähkinöitä, isoja luomukookoshiutaleita, 1/2 mango palasina.

Liota taateleita hetken. Blendaa kookoshiutaleet, taatelit(purista ensin aika kuivaksi), pähkinärouhe, kookosöljy ja raakakaakaojauhe seokseksi sauvasekoittimella (laita pyyhe kulhon päälle, kamaa lentelee muuten ympäri keittiötä).

Levitä uunivuokaan leivinpaperin päälle tasaiseksi. Paina päälle kokonaiset pähkinät ja kookoshiutaleet. Anna jähmettyä pakastimessa pari tuntia. Leikkaa mangoista palasia ja syö tämän kanssa. Jos jää, pidä jääkaapissa.

Minä söin illan aikana koko satsin. Mutta tämähän on terveellistä, eikö?



Parasta Gastrossa!


Gastro eli Horeca-ammattilaisten messutapahtuma oli taas viime viikon lopulla.  Lempitapahtumiani. Siellä näkee tuttuja, pääsee maistamaan sekä katsomaan uutuuksia ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Niin tänäkin vuonna.

Oli Street Helsinki Talks- katuruokaseminaaria, ihanaa kookos-mango-ananasjuomaa, luomua, raaka-ruokaa ja vaikka mitä.

Parasta on silti. Omat työkaverit.




Itse olin vaan aputyttönä, kivat kollegat hoitivat järjestelyt ja suurimman duunin.

Taputukset heille! Kahden vuoden päästä taas.


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Banaanileipä yhdestä banaanista


Usein jää yksi pieni banaani ruskistumaan vatiin. Sitten tulee mieleen, että pitäisikö banaanirukasta tehdä banaanileipä?

Mutta, voih, kaikki googletetut reseptit ovat kolmea banaania varten. Ja minulla on vain yksi banaani. :(.

Mutta ei hätää, muokkasin reseptin sopimaan myös vain yhdelle, tai kahdelle tai kolmelle banaanille. :).



Banaanileipä

2 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl ruisjauhoja, 1,5 tl leivinjauhetta, 1,5 dl palmusokeria (tai ruokosokeria), 1 tl kanelia, hyppysellinen neilikkaa ja kardemummaa, 1-3 ylikypsää manaania (jos sinulla on vähemmän banaaneja, korvaa ne omenaraasteella, yhtä monta omenaa kuin banaaneja puuttuu) , 2 kanamunaa, 1 dl kookosöljyä (tai auringokukkaöljyä), loraus luonnonjugurttia tai omenamehua.

Voitele ja korppujauhoita pitkämallinen vuoka. Sekoita kuivat aineet keskenään, myös sokeri. (Raasta omenat ja purista raaste käsin kuivaksi, juo menu). Soseuta banaani(t) ja sekoita omenaraasteen kanssa. Sekoita mukaan kananmunat, kuiva-aineseos ja öljy. Lopuksi lisää loraus jugurttia tai mehua. Älä vaahdota. Kaada taikina vuokaan ja paista 180 asteessa noin tunniksi. Kokeile välillä leipää sukkapuikolla, leipä on valmis kun puikkoon ei enään tartu taikinaa.




Manteli&vanilja-tuorejuusto

100 g maustamatonta tuorejuustoa, 2 rkl mantelirouhetta, 1-2 tl vaniljasokeria.

Sekoita vaniljasokeri ja tuorejuusto yhteen. Annan tekeytyä hetken jääkaapissa. Sirottele mantelirouhetta päälle ja tarjoa viikonloppuaamiaisella.




Aika hyvää viikonlopuksi. Luksusta laten kanssa.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Kööpenhaminan lempikatuni maaliskuussa


Kävelin eilen duunisyistä Kööpenhaminan Vestebrossa sijaitsevan Istedgaden päästä päähän. Ei haitannut, katu on lempikatuni koko Kööpenhaminassa.



Lämpötila oli 15 astetta. Aurinko paistaa. Kukat kukkivat ulkona.



Kadun päässä on Endhave Plads. Kaikki istuivat jo ulkona kahvilla.


o

Pyörät oli jo laitettu kesäkuntoon.




Leipomotuotteita ostettiin mukaan. Auringossa syötäviksi. 



Kukkia, kukkia vaan...



Istedgaden yksi parhaista. Vintagekauppa Funky Junky. Kaikkea kamaa 1950-90-luvulta.




Lempikahvilani Det Gule Hus on myös tällä kadulla.



Eikä unohdeta melkein kadun päässä, poikkikadulla Viktoriagadella olevaa Mikkeller-olutbaaria. Parhaat oluet Köpiksessä.

Ja sitten täytyikin jo lähteä takaisin kotiin...

Ps. Katso miltä sama katu näyttää helmikuussa. (klik)

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Takaisin ruotuun


Tässä nyt on ollut kaikkea. Duunis, kirjaa ja muuta. Dieettiurani onkin vähän kärsinyt. Ja lipsunut.

Nyt on aika palata takaisin ruotuun.  Tätä taas noudattaen.






Rahkat ja marjat kehiin. Kesäkunto 2014.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Meitsi telkkarissa maanantai-aamulla!


Noniin.

Jos kiinnostaa olutjuttuni ja miltä meillä näyttää kotona, katso huomenna maanantainan 17.3. MTV 3:n Huomenta Suomea klo 7.40 ja taas 8.40.

Siellä minä puhun oluesta,teen Pyhän Patrikin kunniaksi Guinness brownieta ja kilistelen oluella.

Vähän jännittää. En itsekkään muista, mitä kaikkea puhuin.




Olohuoneessa hengataan ainakin. Ja partsilla. Ja keittiössä. Hui.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Olutta ja suklaata pyhimyksen kunniaksi


Aina on hyvä syy syödä suklaata ja juoda olutta. Tänä viikonloppuna se on irlantilainen Pyhän Patrikin päivä 17.3. , jota juhlitaan koko tämä viikonloppu.




Tässä parasta mitä oluesta ja suklaasta saa:

Guinness&suklaabrownie

200 g tummaa suklaata, 200 g voita, 4 kanamunaa, 3 dl ruokosokeria, 1 tl vaniljasokeria, loraus Guinness-olutta (portterikin käy, tai muut todella paahteinen olut), 2 rkl perunajauhoja.

Laita leivinpaperia irtopohjavuokaan niin että leivinpaperi tulee reilusti yli. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Vaahdota sokerit ja kananmunat, lisää voi norona koko ajan sekoittaen, sitten loraus olutta ja perunajauhot siivilöiden. Kaada vuokaan. paista uunin kesiosassa 175 asteessa noin 15-25 minuuttia, kunnes kakku on keskeltä ihan vähän tutiseva (joutuu vähän kyttään). Malta jäähdyttää kunnolla. Kuorruta sulaneella suklaalla kun jäähtynyt. Ja viileää Guinnessiä viereen.  


Kaikki tykkää, niin jäbät kuin kissatkin. 




Ps. Pyhään Patrikiin liittyy paljon legendoja. Minusta paras on miten väitetään että hän hääti käärmeet Irlannista.  Lisää löytyy vaikka millä mitalla (klik).


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Katuruokaa siellä, katuruokaa täällä!

Ihanaa, että rento, sormilla syötävä katuruoka on tullut muotiin.

Minä löysin sitä ihan kaikkialta, tsekkaa Aromi-lehden blogistani! (klik)




Ps. Omat katuruokasuosikit löytyy vanhasta jutustani, katso! (klik)


sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Perjantai-illan lempikahvila


Perjantai-iltana, tarhan ja balettitunnin välissä, päivän kohokohta skideille on kahvila. Aina sama paikka. Helsingin Hietalahden Kauppahallin Robert´s Coffee.

"Mama, ehditäänhän kahvilaan?" (kerran ei ehditty. Katastrofi). 




Parasta. Työviikon jälkeen joku tekee mamalle kahvin valmiiksi.




Skidit saa valita mieleisenä leivonnaiset. Molemmat ottavat munkit. Atti syö sokerin päältä ja hillot sisältä. Myös Andin munkista välillä.




Kahvilassa on hyvät kahvi-, tee-, namivalikoimat. Ja pullaa.




Palvelu on todella hyvää. Siellä on yleensä aina sama nuori, silmälasipäinen mieshenkilö (jos tunnistat itsesi, niin paljon terkkuja!), joka on kohtelias, ei häiriinny skidien mielentilavaihteluista ja kysymyksistä, ja tekee erinomaista kahvia ja teetä.  Jos ei ole kiire, hän tuo tilaukset pöytään, joka on ihana lisä ruuhkavuosi-mamalle.  Kiitos. 




Miljöö on kaunis. Sitäpaitsi, VINKVINK, perjantai-alkuilta on hyvä tehdä ostoksia, jengiä ei ole liikaa. 




Eikä kahvilaa haittaa, jos sokerihumalaiset skidit vähän innostuu. 





Kiitos Hietalahti! Tästä on hyvä ruodata skidit belettitunnille.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Oma kirja syksyn kirjakatalogissa!


Siellä se on. WSOYn katalogissa. Katsokaa vaikka!  Hui.



Minä ja olut. Ja ruoka. Tämä on helppo puoli.

Kirjoittaminen kaikesta tästä on jännää, haastavaa ja välillä tukkaa raastavaa. Mutta kyllä se tästä, koska kirja tulee syksyllä! Jee.

(kuva Sami Repo).

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Tämä viikko


on tätä.



Pitäisi olla luova sekä duunissa että kirjan parissa. Just.

Näinhän tässä käy:



Vielä naurattaa.

Kivaa viikkoa!

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Uusi vanha suosikkijuomani


Olen aina ollut kahvijuojan statukseni vieressä myös teen juoja. Pienestä pitäen. Meillä on juotu paljon teetä. Oikeaa, hyvää mustaa teetä oma mamani toi työmatkoilta Venäjältä kun olin pieni. Hedelmäteetä juotiin aina kun oltiin kipeitä. Ja unkarilaisen isoisän kanssa juotiin hopeateetä, eli teetä ,maidolla.

Ennen skidien syntymää join teetä paljon. Sitten se vain jäi. Kahvia taas join liikaakin, huomaamattani veden korvikkeena.

Mutta nyt, tee ja minä olemme kokeneet renesanssin. Uuden ruokavalioni (klik) ansiosta olin kofeiinittomalla kuukaudella. Ja mikä ilo, opin juomaan teetä uudelleen. Paljon. Uusi teepannunikin auttoi tätä. Nyt tee ja minä ollaan BFF.




Lempiteemerkikseni on valikoitunut LOV Organic-teemerkki, jota saa söpöissä boxeissa. Ei saa ikinä aliarvoida söpön pakkauksen viehätysvoimaa. Näitä söpiksiä saa Hietalahden hallista tai ihan online. Oma suosikkini on tuo sininen, jossa sisällä valkoista teetä, kookosta ja mustikkaa. Toimii mihin vuorokaudenaikaan vain.

Toista suosikkimerkkiäni Harvey and Sons Fine Teas, raahaan New Yorkista. Ihanan tuoksuvaa teetä ja taas, kivat peltipakkaukset. Sorrun aina peltipakkauksiin, ajattelen miten monikäyttöisiä ne ovat, mutta lopuksi ne lojuvat kauniina hyllyllä. Tyhjinä.  Mutta ei se mitään, niiden tehtävä onkin olla vaan kauniita!

Vaikka minulla on jo noita useita, himoitsen aina vaan uusia makuja. Ensi perjantaina olen antanutitselleni luvan ostaa Hietalahden Hallista taas uuden LOV-maun....Jee!

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Ihan vaan tomaattikastike


Olen syksystä ihmetellyt tätä Mutti-kohua. Itse en kauheasti katso, kiireessä nappaan jonkun tomaattimurskan, välillä se on Mutti, välillä joku kaupan merkin luomu-murska, välillä joku muu.

Aina tulee hyvää. Kas näin.



1 prk tomaattimurskaa, 1,5 rkl hunajaa tai palmusokeria, öljyä, siplui, pari valkosipulinkynttä., 1 rkl paprikatahnaa, 1 rkl aurinkokuivatuista tomaateista tehtyä tahnaa, (Ohje löytyy Yrttibostonista, (klik),  meillä tuota tahnaa on todella usein valmiina kaapissa), suolaa, mustapippuria, Provencen yrttiseosta.  Kuullotetaan raastettu sipuli ja valkosipuli. Lisätään muut aineet. Keitetään kasaan hyvin.

Pastalle, pizzalle, kasviksille. Mille vaan.