Haaveet toteutuu - retki Hailuotoon

Meillä kaikilla on haaveita, joista ei edes tiedä mistä ne ovat lähtöisin. Minulla on teinistä lähtien ollut haaveena päästä Hailuotoon.

En oikeastaan edes tiedä miksi. Ehkä koska rakastan merta, kalliota ja saaria, ehkä nimen kiehtovuuden takia, ehkä siksi että olen joskus lukenut siitä, ehkä siksi että pidän sitä jotenkin kesyttämättömänä paikkana.

Viime viikonloppuna pääsin Hailuotoon. Ja se oli juuri sellainen kuin olin kuvitellut. Karu, merellinen, tuulinen ja ihana.

Hailuodossa on myös panimo, jonka takia siellä matkaseurueeni kanssa olinkin. Hailuodon Panimo on vanhassa rakennuksessa saaren keskellä. Kesällä sinne on tulossa baari ja kauppa 1800-luvun aittaan. En kestä.

Hailuoto on  jo 2000 vuotta sitten kohonnut merestä ja 1800-luvulle asti ollut itse asiassa kolme erillistä saarta. Kiehtovaa on, että maan kohoaminen jatkuu edelleen ja ennen pitkää saari on kiinni mantereessa eli häviää. Asutusta paikassa on ollut jo tuhat vuotta, kalastajia lähinnä. Nyt siellä asuu noin 1000 ihmistä.

Paistettuja ahvenia ja perunaa miinus viidessä asteessa ulkona. Hyvää mutta niin kylmä!

Hailuodon nimi on kiehtonut minua paljon ja tässä on hyvä kirjoittaa siitäkin. Vanha tarina kertoo Hailuodon saaneen nimensä haaksirikkoisten pyytäjien riemunkiljahduksesta heidän nähdessään maata: ”Hai! Luoto”.Tämä ei kuitenkaan ole totta, vaan nimi on ollut alun perin Haililuoto, josta se jo varhain lyhentyi muotoon Hailuoto. Sana haili, joka seudun murteessa oli jo unohtumassa, merkitsee ’tuoretta silakkaa’. Nimi on samalla yhdistettävä Karjalassa esiintyviin vastaavanlaisiin Hai-, Haili-alkuisiin paikannimiin. Se tekee myös perämeren Hailuodosta karjalaisen nimen. 

Kuitenkin 1800-luvullakin Hailuotoa kutsuttiin asiakirjoissa ja muutenkin sen ”virallisella” nimellä Karlö, vaikka Hailuotokin vilahtelee välillä 1500-luvulta lähtien. Nimeä Karlö on selitetty ”Karjalansaareksi”, mutta yhtä todennäköistä on että se johtuu ruotsin sanoista karl ’mies’ ja ö ’saari’, luultavimmin siksi että se on ollut ennen asuttamistaan pyyntimiesten, ”hailinpyytäjien”, valtakuntaa. Ruotsinkielinen nimi osoittaa, että myös pohjoisin ruotsalaisheimo, helsingit, liikkuivat pyyntimatkoillaan Perämerellä. Pääosin Hailuodon asuttivat lounaissuomalaiset 1200-luvulta lähtien. Heille, kainulaisille, Perämeri oli ”Kainuun meri”. Sana kainu merkitsi ’alavaa maata, niittyä’.

Hailuodosta löytyy pari ravintolaa ja aivan ihana kahvia ihan sataman vierestä. Söpö!

Hailuoto on kokonaisuudessaan niin kokemuksen arvoinen. Menkää, menkää!