Olen jo vuosia opettanut Haaga-Heliassa viinin ja ruuan yhdistäminen -nimistä kurssia (kurssin olut-osuuden), johon kuuluu aina viimeisellä kerralla tehtävä noin kymmenen ruokalajin illallinen juomineen. Opiskelijat sen valmistavat ja tarjoilevat meille sekä tekevät juomasuositukset ruuille.
Tänä vuonna teemana oli keväinen Helsinki. Annokset oli nimetty kaupunginosien mukaan ja mietitty niin että teemme ikään kuin kierroksen Helsingissä.
Alkuun joimme Kauppatori-teemaisesti kuohuvaa ja ostereita. Sitten silakkaa mustaherukalla, ikään kuin Suomenlinnan lautalla oltaisiin. Lasissa sancerrea, jossa mustaherukanlehden aromeja. Oi.
Seurasaari-annos esitteli kauristartaria graavatulla keltuaisella, retiisillä ja ihanalla kuusenkerkkämajoneesilla. Todella hyvä annos, kun lisäsi vähän suolaa. Seuraksi tarjottiin saksalaista pinot noiria, joka oli ehkä hieman kevyt, mutta maittava viini.
Keskuspuistossa käytiin korvasienikeiton kera. Hauska keksintö oli laittaa keittoon syötäviä kukkia, koska muuten usein nämä kermaiset sienikeitot jäävät ulkonäöltään hieman valjuksi. Tässä piti olla seuraksi muscatia, mutta Alkon mokan (hyihyi) takia osa joi rieslingiä. Hyvin sopi molemmat, kuulin.
Vanhankaupunginlahtea edusti paistettu siika, parsa ja erinomaisen etikkainen hollandaise-kastike.
Nam. Lasissa taas rieslingiä, eikä haittaa, lempirypälelajikkeeni.
Esplanadilla viihdyttiin Helsinki Distillery Gin Tonic-sorbetin kanssa jonka maku oli ihana. Vähän se oli ehtinyt tosi sulaa, mutta ei se menoa haitannut, kun lusikoi nopeasti.
Kalliota edusti hieman ehkä irtonaisesti paistettu kateenkorva, joka oli juuri niin hyvää kuin pitikin, pinnaltaan rapsakkaa ja sisältään pehmeää. Voimakkaan vihreä hernepyre oli hauska lisä, koska muuten ruoka olisi jäänyt tosi ruskeaksi. Kastiketta olisi voinut olla hieman enemmän, mutta sitä tuotiikin sitten lisää. Onneksi. Viininä chandonnayta, mielenkiintoinen valinta, joka oli hauska. Punaviiniä olisin odottanut, hyvin saivat opiskelijat yllätettyä.
Mukava yksityiskohta oli, että viimeinen pääruoka oli kasvisruoka, eikä kateenkorva. Pidin kovasti tästä yllätyksestä, varsinkin kun itse annos oli menun parhaimpia. Siirtolapuutarha-teemaisesti lautasella oli paahdettuja kasviksia, lehtikaalisipsejä, vuohenjuustocremeä ja pinjansiemeniä. Juomana minun opiskelijoille esittelemäni Rodenbachin Grand Cru, joka on eräs lempiolueni. Erinomaisesti se sopikin annoksen kera.
Välijuustoina oli Juustoportin Brandy&Pähkinäjuustoa(jota rakastan) ja saman juustolan vuohenjuustogryer. Tässä ehkä mentiin hieman metsään viinivalinnassa, juomana oli pinot gritä. Tämä annos oli nimetty Kansallismuseon mukaan, mutta yhteys oli vähän löyhä.
Jälkiruoka oli kaunis ja suloinen. Siinä oli raparperisorbettia, paahdettua valkosuklaata, hapanta kermaa, haudutettua raparperia ja mansikoita. Tämä Talvipuutarha-niminen annos tarjoiltiin moscato d´astia, joka sopi nini hyvin.
Kokonaisuutena täytyy sanoa, että en ole huolissani ollenkaan ravintola-alasta kun seuraan koulujen opiskelijoiden tietotaitoa ja innostuneisuutta. Tämäkin kurssi on yllättänyt joka vuosi, katso vaikka edelliset illalliset: 2017, 2014, 2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti