perjantai 14. huhtikuuta 2017

#ihanulkona ruokakirja valmis ja ARVONTA!

Nonniin. Ensimmäinen keittokirjani Ihan Ulkona on nähnyt päivävalon. Jännittää.

Ihan Ulkona-kirjan idea on koota yhteen reseptejä mitä voi syödä ulkona. Ja ei, ulkonasyöminen ei tarkoita ravintolassa syömistä vaan puistoissa, tapahtumissa ja kaupungissa hengailua eväiden kanssa. Koska olen itse kaupungista kotoisin, eikä meillä ole mökkiä Suomessa, olen pienestä lähtien retkeillyt kaupungissa, järjestänyt juhlia puistossa ja hengannut kavereiden kanssa juoman sekä ruuan kanssa ulkona. Nämä kokemukset on nyt tiivistetty kirjaksi.

Vaikka olen tehnyt reseptiikkaa työkseni jo kymmenisen vuotta ja julkaissut kaksi olutkirjaa, joissa molemmissa oli paljon ruoka-asiaa( Yks Olut- kirjassa perussäännöt oluen ja ruuan yhdistämisestä ja reseptejä, Niin Monta Olutta-kirjassa taas paljon olut ja ruokatastingeista sekä seurusteluruokareseptejä), tämä on ensimmäinen ruokaan keskittyvä kirjani. Tosin kun juomapuolen tyttöjä olen, niin paljon tässäkin kirjassa on drinkki-, smoothie-, booli-, ja sen sellaisia reseptejä.

Tätä kirjaa oli ihan erilainen tehdä kuin aikaisempia. Olutkirjat perustuivat pitkälti tiedolle, tämä on taas oma näkemyksieni aiheesta. Joten jos et pidä kirjasta, minua voi syyttää. Jos taas haluat kehua, niin WSOYn Kaisa ja aivan parhaan taiton tehnyt Emmi ansaitsevat kyllä paljon kehuja. Kommelluksiahan tässäkin oli aika paljon, ja ruokakuviakin on otettu niin grillaamisesta takapihalla kun vaikka mistä, puutarhassa hengattu ja kaupunkia koluttu.

Parasta on ollut tehdä kirjaa kavereiden kanssa. Jokainen ihminen joka on kirjassa, on minulle tuttu. Ihan Ulkona-sivuilla syövät ja juovat niin Mika, kaverini, skidini, osa perheestäni, kuin lasten kaverit. Kiitos kaikille.



















Lopuksi tietysti arvonta.

Eli jätä sähköpsotisi tämän bloggauksen alle 17.4. mennessä, niin 18.4. arvon yhdelle upouuden Ihan Pihalla-kirjan! Onnea matkaan.

torstai 13. huhtikuuta 2017

Pääsiäismenu ja oluet


Kokosinpa pääsiäissuosikkini näppärästi tähän alle. Siitä löytyy niin safkat kuin bissesuosikit.



Unkarilaiset täytetyt kanamunat, Helmen lohipastrami, lampaankare olutkastikkeella ja olutmämmipannacotta. 
Kaikissa mukana myös olutsuositukset. 

Unkarilainen rahkapiirakka, jota syömme aina pääsiäisenä. Juomasuositus siihen makea, luostarityylinen vaalea belgiolut tai hedelmäinen, makea kriek. Samat suositukset pätee myös pashalle.

Kylmänä tarjoiltava, unkarilainen täytetty possun ulkofile, suomalainen lohiriisipiiras ja juustotangot. Nämä ovat meillä aina pääsiäisen alkuruokapöydässä.  Alkupalapöytään kannattaa minusta valita usein juomaksi vaalea pilsner tai lager-olut, koska usein pääsiäisen alkupalat sisältävät kanamunaa, joka on omiaan juuri vaalean pilsnerin kanssa.  Myös suolaiset piiraat ja muut suolaiset leivonnaiset sopivat vaalean lagerin makuun. Toinen vaihtoehto on vaalea vehnäolut, joka käy alkupöydän aromeihin. Kepeä saisonkin käy.

Pyhätunturipääsiäisen paahtopaistimarinadi.
Jos pääruokana on punaista lihaa, niin olut voi olla tumma, vaikka stout tai paahteinen portteri. Itse suosin aika mausteisia porttereita (joita voi lurauttaa myös marinadiin). Toinen vaihtoehto punaiselle lihalle on täyteläinen tumma belgiolut ja barley wine. Jos teet marinadin lampaalle, niin olueksi imperial stout.

Suklaamunien ja suklaajälkkäreiden kaveriksi käy hyvin muuten tuhti imperial stout tai hedelmäinen, makeahko kriek.

Perinteiset pääsiäisoluet ovat taas omiaan liharuokien kanssa tai digestiiviksi juustopalan kanssa.

Hyvää Pääsiäistä!

Ps. Kuvan kukka on lähinnä toiveajattelua, ulkona kun juuri sataa lunta.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kevättä vihermehussa

Aina välillä sitä taas muistaa juoda niitä vihermehuja.



Tässäpä tämänhetkinen suosikki:

2 porkkanaa
1 palsternakka
2 vartta selleriä
1 mandariini ilman kuoria
1 sitruuna kuorineen
3 cm inkivääriä

Ja sitten vaan mehupuristimessa mehuksi.

Ps. Lisää vinkkejä täältä.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Ruisleipähaaste: IPA ja meetwurstiavokadoleivät

Tuopillinen, tuo bloggariaktiivi, aloitti kansallisruokamme ruisleivän haasteena olutbloggaajien parissa. (Hieno kirjoitus, kannattaa lukea, ihan jo leipäjuuren ansiosta.) Minäkin kannan korteni kekoon JaskanKaljat-haastamana.(Sekin kannattaa tsekata, hyvää naposteluvinkkiä). Leipä&olut-yhdistelmäni on helppo mutta hyvä eikä yhtään suomalainen. Tiedän, että olisi ehkä pitänyt olla, kun kansallisruoka ja Suomi100, mutta eipäs mennä virran mukana. 

Leipä ja oluthan on niin läheistä sukua kun olla voivat olla. Molemmat ovat yleensä käymisteitse valmistettuja elintarvikkeita ja molemmissa yhtä pääosaa näyttelee vilja. Se kumpi aiheutti sen, että ihmiset jäivät paikalleen harjoittamaan maanviljelystä (ja mistä koko nyky-yhteiskunnan kehitys lähti) on kiistanalaista. Perinteinen käsitys on se, että ihmiset asettuivat aloilleen, koska haluttiin viljellä vehnää leiväksi mutta monet arkeologit ovat sitä mieltä, että ihmiset halusivatkin viljellä ohraa olueksi. Mielenkiintoista on myös, että ne ominaisuudet, jotka vehnässä tekevät sen hyväksi leivontaan, tekevät sen huonoksi oluentekoon ja ohrassa päinvastoin.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa sekä leivällä että oluella on perustavaa laatua oleva merkitys ihmisten jokapäiväisessä aterioinnissa ja näin edelleen molemmat ovat tärkeä osa suomalaisuutta. (Pakko nyt sen verran politikoida, että oletteko muuten huomanneet, miten vähän Suomi100 ja sen Syödään Yhdessä-kampanjat nostavat oluita? Siellä puhutaan viineistä ja suositellaan niitä suomalaisten perinneruokien kanssa, vaikka maa on täynnä hyviä oluita. Juuri viimeksi huomasin tämän mämmin juomasuosituksista, ei olutta ollut ollenkaan, mutta madeiraa kyllä.... Häh?)

Nyt on resepti niille joka tykkää IPA-oluesta. Tämä helpoo ruisiltapala on nimittäin ihan parasta juuri jenkkityylisen perus-IPAn kera. Jos haluaa Suomi-teemaa noudattaa, niin noukkii jenkkityylisen IPAn suomalaiselta panimolta.

Kyseessä on siis hyvin helppo ja vieraat ällitsyttävä seurustelusafka tai vaikka leffan ääreen tehtävä herkku. Aineksiakaan ei ole paljon: ensiluokkaista ruisleipää, cheddaria, avokadoa ja meetwurstia. Alepasta saa kaikki raaka-aineet. 




Avokado&meetwurstitahna ruisjuustoleivällä
Neljälle

2 avokadoa ja noin 200 g meetwurstia, 4 palaa hyvää ruisleipää (meillä Kanniston ruislimppua), voita, 4 siivua hyvää cheddaria (tässä Jukolan Cheddar), suolaa ja mustapippuria. Jotain yrittiäkin voi laittaa jos on. IPA-olut (tässä Mathildedalin Teijo IPA)

Mussaa avokado kulhossa ja pieni meetwursti. Sekoita meetwursti ja avokado tahnaksi. Mausta suolalla ja maustepippurilla tarpeen mukaan.  Voitele leivät, laita juustosiivu päälle ja lopuksi avokadotahnaa. Kaada lasiin jenkki-IPAaa. Nauti.

Tämän leivän ja IPAn yhdistelmä on kyllä kiva. IPAn humalat leikkaa rasvaisuutta ja suola tuo esiin oluen hedelmäisyyttä. Kandee kokeilla.

Koska tämä on leipähaaste, jonka Tuopillinen aloitti, ja JaskanKaljat haastoi minut, minäpä haastan seuraavaksi Mushimaltin. Haha.

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Siideribaari stadissa!

Omille hoodeille, Punavuoreen on avautunut ihka oikea siideribaari, Sidreria. Jahuu.

Koska rakastan happamia makuja niin ruuassa kuin juomissakin, tervehdin tätä uutta baaria ilolla. Täällä nimittäin on juuri niitä kuivia, hapokkaita siidereitä, mitä rakastan. Ja niihin sopivia pikkuruokia myös. Sisustus on kiva, ja paikassa on pöytiintarjoilu. Arvostan.

Valikoima painottuu espanjalaisiin siidereihin ja suomalaisiin pientuottajiin. Joten jos siiderit kiinnostelee, tämä on hyvä paikka tutustua oikeisiin siidereihin.

Baaria pyörittää Stadin Panimo ja monet siiderit ovat heidän maahantuomiaan.


Lisää Sidreriasta täällä.

Käykää ihmeessä katsastamassa Sidreria Punavuoren Merimiehenkadulla.

Ps. Siideri nousee muutenkin. Tai niin minä sanon Hesarissa.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kahvivinkit, luottokamat ja vegaaninen kahvimaito-TESTI

Kenellekään joka tuntee minut tai seuraa minua vaikka Instagramissa, ei ole jäänyt epäselväksi, että RAKASTAN hyvää kahvia.

Tässäpä omat luottovinkkini hyvään kahviin ja lopussa MAIDOTTOMAN maidon testi.


Emme omista perussuomalaista kodinkonetta eli suodatinkahvikeitintä ollenkaan. Juomme kaiken kahvin mutteripannulla keitettynä ja mutteripannuja meillä on monta erilaista, eri kokoisille annoksille.  On yhden, kahden ja neljän hengen muttereita. Tämä mutteripannurakkaus johtuu ainakin minulla siitä että unkarilaisittain kotonakin juotiin kahvi vain mutteripannusta. Mamani vetelee neljästä viiteen espressoa edelleen päivässä. 

Juon kahvia sekä kotona, että otan mukaan duuniin. Kotona usein kahvi ehtii vähän jäähtyä, kun huseeraa kaikkea muuta, mutta ei se haittaa. Kylmä kahvihan kaunistaa?

Meillä ostetaan kahvi aina pavuina, jos mahdollista. Jauhamme itse kahvin, ei kylläkään joka päivä, koska makkari on ihan keittiön vieressä ja toinen meistä (arvatkaa kumpi) on aamu-uninen. Pidän kahvipapuja talvella, syksyllä ja keväällä viileässä lasitetulla parvekkeella, koska minusta pitkään huoneenlämmössä säilynyt kahvi härskiintyy. Kesällä kahvipavut ovat jääkaapissa. 

Kahvia olemme onneksi saaneet paljon(kaikki tietävät tämän perheen kahvirakkauden). Kahvissa arvostan luomua ja reilua kauppaa sekä tietysti makua. Tällä hetkellä kahvimyllyssä ovat pyörineet niin Pauligin uusi indonesialainen Presidentti Blend kuin myös Dallmayrin Via Verde Espresso. Perussuosikkeja ovat myös Segafredon Espresso ja Pauligin Espresso. Jos on juhlaa, niin ostan lähipaahtimomme Kaffaroasteryn kahvipapuja.

Kahvimyllymme on hieno sähköinen vekotin Kaffaroasteryltä ja joka pennin väärti. Hätätilanteita varten meillä on myös unkarilaisen isoisäni hopeinen kahvimylly, joka on käynyt Intiassa asti isoisän retkillä. Tällä myllyllä on jauhettu PAAAALJON kahvia ja edelleen se toimii moitteettomasti. 



Kahvikuppikokoelmamme on suuri ja moninainen koska kahvi juodaan niin espressona, cappuchinona kuin lattenakin. Kaikkiin kahvikuppeihin liittyy joku tarina, harvemmin niitä tulee muuten vaan ostettua, vaan ne saadaan lahjoina tai hankitaan ulkomailta. 

Tässä niitä joka päivä käytettyjä kahvikuppejamme; Keltapilkkuisen kupin olen saanut eräältä kokkipoikaystävältäni, siitä on kiva juoda espressoa. Englantilaishenkinen sininen kuppi tulee Misun äidin jäämistöstä, erinomainen cappuchinoon. Takana oleva litran(!!) jättikuppi on unkarilaista pilkkukeramiikkaa Tihanysta, Balatonin alueelta, mama osti sen minulle. Ihana kärpässienikuppi on hyvä lattekuppi ja Harrilta Ranskanmatkalta. Edessä oleva punainen espressokuppi taas Roomanmatkalta. Näistä on kiva juoda, kun tulee samalla fiilistä tilanteesta, matkalta tai ihmisestä, joka sen on antanut. 

Lisäksi on myös lempikuppini, joka näkyy blogissa sekä Instassa monesti ja löytyy mm. tuolta. Tämän kupin lunastin kuvauslainasta Proloque-shopista, kun tein uusinta kirjaani Ihan Ulkona. Hassua kyllä, kuppi ei päätynyt kirjaan, mutta kylläkin jokapäiväiseen käyttöön.



Vedin vajaa vuoden ajan Radio Helsingissä Santsikuppi-nimistä radio-ohjelmaa, jossa kahvi oli suuressa roolissa. Ohjelma oli minulle rakas ja sitä kautta tutustuin myös uusiin kivoihin ihmisiin, kuten Oimutsimutsi-blogin Elsaan ja Secret Wardroben Anna-Mariaan. Kahvi (ohjelma) toi meidän yhteen! Sain myös Elsalta kokeiluun Ipanaiselta Klean Kanteenin kahvitermoksen, joka ei vuoda ja pitää kahvin lämpimänä. Ja se todella tekee nuo molemmat. Termarin voi laittaa nahkalaukkuunkin huoleti ja kahvi on kuumaa kauan. Rakastan.


Koska kiikutan kahvia ympäriinsä, toinen rakas take-awaymuki on Ecoffeen värikkäät mukit. Ne eivät myöskään vuoda, ja ovat kevyitä kantaa. Eniten rakastan sitä, että kupit ovat todella kauniita ja ekologisia. Kaverini Pekka ja Nora tuovat näitä maahan, ja manguin heti yhden kupin, kun näin nämä ensi kerran. Olen myös ostanut näitä lahjaksi Ruohonjuuresta niin perheelle kuin tarhan opeillekin, koska minusta ei kenelläkään voi olla liikaa kauniita kahvimukeja (hihi).


Kahvi on siis minulle tärkeää. Nimenomaan hyvä kahvi. Tein jo monta vuotta sitten päätöksen, että en juo kuin hyvää kahvia. Suodatinkahvia juon, jos ei muuta ole, ja sekin voi olla hyvää, kun on hyvin keitetty. Mutta rakkauteni on kuitenkin latte, jota juon aamulla yhden ja iltapäivällä yhden. Jos väsyttää ihan kauheasti, niin saatan vetää vielä espresson päälle.  Rakkauttani kahviin kuvaa myös se, että kun olen ollut viikon mehukuureilla, niin eniten minulla on ikävä kahvia.

Kahvimaito on myös tärkeää. Kun meillä juodaan maitoa, se on Arlan Täysmaito, se on parasta lattemaitoa. Haluaisin kovasti vähentää varsinaisen lehmänmaidon kulutusta (meillä sitä juodaan vain kahvin kanssa lattena, kukaan ei perheessä juo sitä janojuomana, vaan meillä lapsetkin suosivat vettä).  Olen testannut nyt kaikki maidottomat kahvimaidot (paitsi soijamaidot, jotka ovat ekologisesti mielestäni epäilyttäviä), osan olen saanut testiin, osan ostanut. Olen tullut ihan yleisesti siihen lopputulokseen, että maidottomista maidoista ei kannatakaan etsiä sitä eniten maidonmakuista tuotetta, vaan sitä mikä on vain hyvää kahvin kanssa.  Testissä on ollut erilaisia manteli-, riisi-, kookos- ja kauramaitoja.

Riisimaidoista en pitänyt ollenkaan kahvin kanssa, kookosmaitokaan ei toiminut (tämä oli hassu havainto, koska rakastan kookosta ja luulin, että kahvin ja kookoksen yhdistelmä toimisi minulla). Parhaimmaksi valikoituivat kaura- ja mantelimaidot ja niistä nimenomaan kahvin kanssa kehitetyt yhdistelmät. Hyvää oli Oatlyn IKaffe, joka maistuu kuumana hieman kauralta hyvällä tavalla kahvin kera sekä Blue Diamondin Almond Barista Blend, johon tuli kuumana hieman paahtuneen mantelin makua, joka sopi kahvin kanssa.  Tässä siis omat suosikkini.

Kävin keskustelua asiasta myös Facebookin vegaaniryhmässä ja yleisesti tuntui että parhaimmat olivat tuo Oatly ja sitten Lidlin kauramaito(mikä ei itselle toiminut). Mielipiteet jakaantuvat tässä maidoton kahvimaito-asiassa aina paljon, ja siksi kannattaa testailla itsekin.Aika paljon riippuu minusta siitäkin, pitääkö vaikka mantelin tai kauranmausta noin yleensä. Minusta kuitenkin nuo "maidot" jotka on keitetty kahvin kanssa maistumaan, ovat huomattavasti parempia kuin perus kaura- ja mantelimaidot (perusmantelimaito oli aivan liian makeaa ja peruskauramaito taas ihan lirua). Joten kannattaa aloittaa testailu nimenomaan kahvin kanssa kehitetyistä maidottomista "maidoista".

Kahvi on tärkeä asia. Minulle ainakin. Se on paras juoma maailmassa, (Okei, olutkin on hyvää, mutta kahvia voi juoda KOSKA VAIN.),  joten sen valmistukseen ja juomiseen kelpaa vain paras.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Olut ja juustohommia, hyviä hommia!


Perjantai. Lempi-ilta. Kun koko viikonloppu on edessä, ei tarvitse tehdä mitään (en yleensä ota mitään menoja perjantai-illalle). Meidän perheellä on aina pizza-ilta perjantaisin. Joku kiva olut siihen pizzan viereen, sohvalle, leffa pyörimään ja perhe viereen.

Jälkiruuaksi pala juustoa ja toinen, jälkkäriksi säästetty hapan tai täyteläinen olutherkku.



Olen niitä ihmisiä joiden on pakko syödä juodessaan. Jos juon mitä tahansa alkoholia ilman ruokaa tai naksuja, minulle tulee hetken päästä aivan hillitön nälkä. Vaikka olisin ihan täynnä. Ei kiva. Ja muutenkin, minusta vaan kaikki alkoholi maistuu paremmalta ruuan kanssa.

Mitä enemmän maistelen oluiden kanssa erilaisia juustoja, sitä enemmän rakastun niiden yhdistelmään. Muutenkin, juusto on helppoa syötävää, sitä saa suhteellisen pienellä hinnalla tosi hyvälaatuista kamaa ja juustoa on helppo säilyttää (paitsi jos se katoaa jääkaapista, niin kuin meillä) . Ja olut maistuu juuston kanssa niin hyvältä!

Kokeile vaikka kuvassa hetken näkyvää hyvää, kypsää goudaa ihanan happaman vadelmalla maustetun berliner weisse-oluen(jotkut ehkä arvaa, minkä merkkistä) kera. Ei kuulkaa ehtinyt kauan laudalla levätä ennen kuin katosi parempiin suihin.

Muistutukseksi oluen ja juuston yhdistelmästä otin tähän pienen pätkän Niin Monta Olutta-kirjasta. Enpä muistanutkaan näin kirjoittaneeni, mutta huomasin, että tässä olen listannut hyviä perusvinkkejä oluen ja juuston yhdistämiseen.



Kun maistelet oluita ja juustoja, valitse oluet vähän vahvemmasta päästä, koska juustojen rasvaisuus vaatii oluelta runsaan maun ja alkoholipitoisuuden. Toinen vaihtoehto on ottaa alkoholiprossiltaan mieto, mutta maultaan hapan olut. Muutenkin miedolle juustolle valitaan mieto, vähän katkeroa sisältävä olut, voimakasmakuisen juuston seuraksi voi ottaa vahvemman oluen.

Aloittelijan hyvä perussetti on:
-          Sinihomejuusto – porter tai IPA-olut
-          Kova kypsytetty juusto kuten vanha gouda – vaalea luostarityylinen ale-olut
-          Brie – Saison-olut tai lambic
-          Vuohenjuusto – vaalea hapan vehnäolut

Muita hyviä settejä on: 

Kovajuustopruuvi

Gouda – Saison
Gryere – brown ale
Cheddar- barley wine
Vahva emmental – Tumma lager
Mieto gouda/emmental –  mieto, hedelmäinen ale

Suomalaisten juustojen pruuvi
Savujuusto -  tumma belgiale
Leipäjuusto – sahti 
Kotijuusto -  kotimainen lager

Valkoisten juustojen pruuvi
Fetajuusto -  vaalea, hedelmäinen golden ale
Halloumi – makean hedelmäinen hapanolut
Vuohenjuusto –  vaalea vehnäolut


Juustotarjottimelle voi valita 5–6 erityyppistä herkkua ja varsinaiseen juustopöytään jopa kymmenen. Muista ottaa juustot huoneenlämpöön vähintään tuntia ennen tarjoilua: Varaa joka juustolle oma veitsi. Jos varaat juustojen viereen hedelmiä tai hilloja, ne muuttavat juuston makua paljon, joten ehkä kannattaa mieluumin varata esille leipää ja erilaisia keksejä.

Paras tapa maistaa oluita ja juustoja on se, että pyytää kaverit kylään, jokainen tuo juuston ja pari olutta. Kasataan kaikki oluet pöytään ja juustot esille. Sitten vaan maistellaan. Se on kyllä kivaa. Muistan itsekin, miten maistoimme Mikan ja Nellan kanssa kerran 17 eri juustoa ja parikymmentä olutta. Oi. Oli meillä hauskaa.... 

Hyvää viikonloppua!