lauantai 7. toukokuuta 2016

Äitienpäivälahja


Parasta äitienpäivässä on sen syy tai meillä syyt; lapset. Nykyään kun kuulee monia surullisia lapsettomuustarinoita, tuntuu etuoikeutetulta olla jonkun äiti.

Itse sain lapset yli kolmikymppisenä, joten ennen sitä elin, juhlin, opiskelin, sekoilin, tein töitä, rakastuin, erosin, matkustelin, tein kaikkea mitä nyt ilman lapsia voi tehdä.

Sitten kohtasin Mikan, vauvakuume nosti päätään ja aika nopeassa tahdissa lapsia siunaantui kaksi. Opettelu äidiksi kesti. Synnytys on pitkälti usein glorifioitu, minusta se vain sattui hirveästi, vaikka muuten meni ihan hyvin. Itse ajattelin että synnytyksessä pääasia on syntynyt lapsi. Ajattelen edelleen niin. Äitiyttä en myöskään kokenut mitenkään heti luontaiseksi, vaan siihen opeteltiin. Onneksi oli paljon opastajia, eniten oma äiti. Ja kun katson, että olen ihan onnistunut ihmiseksi itsekin, oli helppoa monissa asioissa tehdä samoin kuin äitini. Onneksi myös Mika ja lapsia ystävät, sekä lapselliset, jotka olivat neuvojia tai vertaistukea, että sitten lapsettomat, joiden kanssa pystyi (Luojan kiitos) unohyamaan äidinroolin hetkeksi. Edelleen ajattelen, että pahinta äitiydessä on varmaan yksinäisyys, jos ei ole ketään jolta kysyä tai jolle avautua. Tämä tuntuu olevan surullisen yleistä nykyään.

Oman ajan menetys oli äitiydessä totaalista. Siksi olen joka vuosi toivonut äitienpäivälahjaksi OMAA AIKAA. Sitä että ainakin silloin saan mennä lukemaan toiseen huoneeseen niin pitkäksi aikaa kuin haluan, pitkälle lenkille, kahville kaverin kanssa tai päiväunille. Sillä oma aika on parempaa kuin mikä tahansa lahja.

Toinen mitä olen toivonut on perheaika. Yhdessäolo. Ettei olisi mitään ohjelmaa, vaan hengattaisiin yhdessä. Joka vuosi olemme lähteneet yhdessä kävelylle. Vain olemaan yhdessä. Se on joka kerta yhtä kivaa. (Omaa mamaa muistan aina edellisenä päivänä.) 

Tänäkin vuonna nämä toiveet toteutuvat.




Ruokapuolella emme ole kauhean perinteisiä. Olen aamukukkuja kuten skiditkin ja Mika on taas aamunukkuja. Joten meillä äitienpäivänäkin meillä minä herään, keitän ensimmäisen kahvini ja hengailen lasten kanssa. Ja syömme sitten Mikan valmistaman brunssin. Näin kaikilla on kivempaa. Minun ei tarvitse odotella sängyssä ja kaikki saavat herätä omaan tahtiinsa.

Hyvää äitienpäivää!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa äitienpäivää! Kuulostas yhtä ihanalta ja leppoisalta äitienpäivältä teidän suunnitelmat :) täällä toivoin samaa kuin sinä ja yhden vohvelikakun ;)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa ekaa äitienpäivää teille!

    VastaaPoista