En tiedä onko muilla joulu-leffa-neurooseja, mutta meillä on. Nuorempi veljeni, jolla on tapana määrittää yhden kerran tapahtuvat asiat jo perinteeksi, oli teininä sitä mieltä, että joka joulun piti katsoa EHDOTTOMASTI seuraavat leffat.
Grinch - Jim Carrey versiona. Ilkeä, vihreä (Jim-)peikko varastaa joulun. Sitten kuitenkin kaikki loppuu hyvin.
Yksin kotona /Home Alone, osa 1 - pieni poika unohdetaan kotiin lomalle lähtissä. Rosvot yrittävät ryöstää taloa, ja poika neuvokkuudellaan pelastaa tilaneen. Leffassa on myös kohta, joka sai pienemmän veljeni silmät vähän kosteaksi. Siitä me sitten kiusattiin häntä. Hyi meitä.
Ja sitten joululeffojen kuninkaat:
Die Hard, osat 1-2 - Bruce Willis pelastaa joulun ja pistää terroristit pakettiin. Joululaulut soi ja luodit vinkuu. Renny Harlinin ohjaamassa kakkos-osassa vilahtaa myös Finladia-pullo ja Sibeliuksen Finlandia taustalla.
Nykyään ei ihan joulu ole katsottu kahta ensimmäistä, mutta Die Hardit on pakko katsoa edelleen. Joka joulu.
Ja sitten tietysti omat suosikkini:
Frendien kaikki joulujaksot - Yhdessä hengausta ja hassua.
Love Actually - Eroamisia, ihastumisia ja joulua engilantilaiseen tyyliin. Ihan Colin Firth.
Toivottavasti myös Ylpeys ja Ennakkoluulo tulee taas telkkarista....
Vuoden kaunein kuusi oli muuten tänä vuonna Pakilassa. Kaunis.
Kyllä joulu on kiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti