tiistai 9. toukokuuta 2017

Vegaani-illallinen Ivana Helsingin tapaan


Sain ilon ja kunnian olla lempivaatemerkkini Ivana Helsingin Animal Rights-julkaisussa mukana omalla vegaanireseptilläni. Julkaisu on eläinten oikeuksia painottava, ajatuksia herättävä kokonaisuus, josta löytyy henkäyksenkauniiden valokuvien, painavan asian ja kiinnostavan vaatemalliston lisäksi myös viitisen hyvää vegaanireseptiä, yhtenä minun omani. Kiitos kunniasta!





Tässä olisi papuohratolla täytettyä uunimunakoisoa, paahdettuja tomaatteja&paprikoita cashewpähkinöillä ja rosépippurihummusta. Aika paljon tavaraa, mutta tästä tulee täyteen, niin kuin ruuasta pitää tullakin. Aika jees, vaikka itse sanonkin.

Lahjoitan teille tässä uunitomaatti&paprikareseptin sekä hummusreseptin, loput minun reseptistäni ja muiden ihanat ruuat saatte kun käytte hakemassa Ivana Helsingin liikkestä Animal Rights-julkaisun.



Paahdetut paprikat&tomaatit ja hummus

1 terttutomaatteja
Noin 4 pientä paprikaa
Oliiviöljyä
1 dl cashewpahkinöitä
Lämmitä uuni 200 asteeseen, sivele uunivuoka oliiviöljyllä ja laita tomaatit sekä aprikat vuokaan. Sirottele cashew-pähkinät päälle. Paista uunissa noin 20-30 minuuttia.  (Jos et ole vegaani, niin törkeän hyvää tulee kun murustelet fetaa noin 5 min ennen kuin otat uunista pois) 


Hummus
1 prk (noin 300 g) keitettyjä kikherneitä (voit ostaa valmiina kaupasta)
1 pieni valkosipulinkynsi raastettuna
2 rkl sitruunamehua
noin 1/2 dl oliiviöljyä
3 rkl seesamisiemenöljyä
2 tl valuvaa palmusokerisiirappia tai muuta siirappia
Suolaa ja mustapippuria

Päälle
2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
Rosépippuria

Murskaa keitetyt kikherneet kulhoon. Sekoita joukkoon sauvasekoittimella muut ainesosat, maista välillä ja mausta mieleiseksesi. Anna olla viileässä hetken. Paahda seesaminsiemenet kuumalla, kuivalla pannulla. Koristele rosépippurilla ja seesaminsiemenillä.


sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kevät Normandiassa






















En ollut ikinä ennen käynyt Normandiassa enkä oikein kuullut siitä mitään, paitsi että siellä on calvadosta, brietä ja hyviä siidereitä. Mutta siellä on niin paljon muuta.

Yksi kauneimmista näkemistäni maisemista on Normandiassa. Aaltolevia laaksoja, omenapuita täydessä kukassa, lehmiä ja hevosia laitumella, pieniä maalaistaloja, siideripanimoita ja herttaisia tislaamoja. Oi.

Ja kun matkaa läpi Normandian, siellä määränpäässä odottaa meri. Aaltoileva, suolantuoksuinen, ihana.

Moni sanoi matkan jälkeen, että Normandia täytyy nähdä nimenomaan keväällä ja tätä suosittelen minäkin. Ilma on silloin lämmin, tuuli mieto ja maisema parhammillaan.

Olin käymässä työmatkalla yhdellä tislaamolla ja sitten vietin kaksi päivää Granvillessä. 
Testasin siideriä kuivana, puolikuivana ja makeana sekö ostereiden kera. Join calvadosta, kokeilin sitä merenelävien ja suklaan kanssa. Nautin ilmasta, fiiliksestä ja tislaamon linnasta.  Söin pahaa englantilaistyylistä ruokaa (joka on kuulemma Normandiassa ruokatyyli, yök) ja tahmaisen herkullisia jälkiruokia. Ihailin lukemattomia lehmiä laitumilla. Kävin ysärityylin diskossa. Kilpailin kansainvälisessä calvados-drinkkikisassa omalla olutdrinkillä. Söin suolatoffeeta (paikallinen herkku, parasta) ja löysin kaupan jossa sitä myytiin tuubissa.  Nautin nousu- ja laskuvedestä. Sain eteeni maukasta briejuustoa, usein sinappikastikkeen ja endiivisalaatin kera. Verestin ranskankielentaitoani. Kävelin vanhassa, viehattävässä kaupungissa. Tein kaiken, mitä halusinkin.

Normandia. Suosittelen.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Oulussa bissellä ja burgerilla -Cafe Rooster

Oulun ravintolaskene ei ruuan suhteen ole niinkään tuttu, mutta olimme yötä kaupungissa skidien kera ja näin tutustuimme uuteen burgerimestaan, jota Maistilan panimon Joni meille suositti.

Cafe Rooster. Oli kyllä hyvä.











Cafe Rooster on paikka, johon voi mennä iltaysiltä (koska silloin olimme vasta perillä) myös skidien kanssa. Ruoka ja perusjuomat tilataan tiskiltä, erikoisempaa olutta saa alakerran pubista. Pubissa hyvä henksu ja kingi valikoima (silloin mm. Maistilan mustikkaberlinerweissea, jota tosin ei taida enää olla hanassa, mutta helsinkiläisestä Pien-olutkaupasta sai tätä pullossa  vielä hetki sitten) .

Olimme varanneet pöydän, että saamme varmasti ruokaa. Kiva pöytä, kiva palvelu ja törkeen hyvät burgerit. Siitä on Cafe Rooster tehty. Tykkäsimme.

maanantai 1. toukokuuta 2017

10 asiaa jota et tiennyt minusta ja arvonnan tulos!



Joku mut tähänkin haastoi. Eli kymmenen asiaa, jota kaikki ei tiedä minusta:

1 .  En osannut tehdä ruokaa ollenkaan, ennen kuin täytin kolmekymmentä. En siis ollenkaan. En osannut keittää edes perunoita tai nakkeja. Yleinen vitsi kaveripiirissäni on yhä tapaus, kun soitin kaverille kysyäkseni miten perunat keitetään ja kun hän sanoi että ne laitetaan kattilaan, laitoin perunat sinne ilman vettä.

2. Nakerran kynsinauhojani, se on tosi ärsyttävää, mutta en pysty lopettamaan. Tapa kulkee suvussa, enoni ja veljentyttäreni tekee samaa.

3. Minulla on kirja-unelma(taas). Keittokirja unkarilaisesta keittiöstä. Siis unkarilaista kotiruokaa, ei mitään turistihössötyksiä. Tämä unelma on tullut nyt viimeaikoina, ja mietin juuri miten sen toteuttaisin. .

4. Teininä olut oli minusta niin pahaa, että sekoitin siihen puolet kokista, että sain sen alas ( kohtuukäyttöä :) ).

5. Unelma-ammattini oli pitkään arkeologi. Olen suorittanut yliopistolla arkeologian pääaineopinnot, mutta vaihdoin alaa, koska suurin osa arkeologeista ei tee töitä arkeologina. Ironista kyllä, vaihdoin yhteiskuntahistoriaan, jossa alanäkymä ovat täysin samat.

6. En pidä kastikkeista. Pyydän aina kaikki ruuat niin, että saan kastikkeen erikseen. Myös hampurilaisessa pyydän kaikki kastikkeet erikseen, majoneesinkin. Mika tykkää, koska yleensä hän saa kastikkeeni.

7. Minusta oli yllättävää että äidinrakkauteen kuuluu niin paljon huolta ja pelkoja lapsista. Nykyään tähän kuuluu, etten kestä lukea tai katsoa mitään missä lapsilla menee huonosti. Jos vahingossa katson leffaa, jossa lasta kiusataan mitenkään tai lapsi on surullinen, näen siitä painajaisia viikon. Myös silloin kun asia ei ole ollenkaan vakava, vaikka leffassa lapsi itkee hetken. Tämä on tullut vasta omien lasten myötä, ja aika tylsää, koska monet hyvät kirjat ja leffat sisältävät hetkiä, jossa lapset ovat surullisia, enkä voi katsoa tai lukea niitä.

8. Minulla on aina kylmä kaulasta. Siksi omistan kaapillisen (kyllä) huiveja. Jaloista en palele laisinkaan. Voin olla -20 asteessa pelkissä farkuissa, mutta kesälläkin minulla on aina huivi mukana, jos tulee kaulasta kylmä. Huivi mukana on muuten aika käytännöllistä, sen voi aina levittää viltiksi, tai siihen voi kuivata/putsata lasten kädet.

9. Minulla on ollut silmälasit teinistä lähtien, mutta en suostunut käyttämään niitä kuin kotona, joten olin aika puolisokea. Pysäytin mm. kaikki bussit, koska en nähnyt mikä bussin numero oli, ennen kuin se pysähtyi. Sain piilolinssit lukiossa ja kun nelisen vuotta en enää pystynyt käyttämään niitä, leikkautin silmäni. Paras päätös ikinä.

10. Tykkään hassuista, semisalaisista yksityiskohdista, kuten tämäntyyppisistä listoista. Kaikki behindfhescenes-matsku on parasta. Rakastan Jennifer Anistonia, Geri Halliwellia ja Amy Schumeria ja on hauska "stalkata" heitä Instagramissa, ja muita julkkuja. Stalkkaaminen on nykyään niin helppoa, kun on tuo sosiaalinen media.

Ekstrana:

11. Yksi unelmistani on päästä esiintymään televisiossa. Vakkaristi. Oma juoma/ruoka/ravintola/muukiva-ohjelma olisi kyllä kiva. Että saa tarjota.

Ja sitten Ihan Ulkona-kirjan arvonnan tulos. Tattaraa, voittaja on tällä kertaa Nicolas Nordstöm. Onnea (otan yhteyttä)!

Kuva:Sami Repo

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Simanoloinen ja nopea sitruunalimonadi vapuksi


Et ehtinyt tehdä simaa vapuksi? Ei hätää, tämä hyvin simanoloinen sitruuna&hunajalimonadi valmistuu hetkessä ja on valmista heti kun se on viileää. Joten unohda simastressi, ja hoida vapun juotavat hetkessä kuntoon.




Sitruuna&hunajalimonadi

2 sitruunan mehu
2-4 rkl hyvää, juoksevaa hunajaa
1-1,5 l hiilihapollista kivennäisvettä tai vettä

Sekoita hunaja ja sitruunamehu ikään kuin "mehutiivisteeksi". Laita tiivistettä lasin tai pullon pohjalle ja täytä kivennäisvedellä. Jos olet piknikillä, niin voit ottaa mukaan erikseen kivennäisveden sekä tiivisteen ja sekoittaa paikan päällä. 

Tämäkin resepti on meikän uudessa Ihan Ulkona-reseptikirjasta, jonka voit voittaa omakseen TÄÄLLÄ. 

Ihanaa vappua kamut!

torstai 27. huhtikuuta 2017

Helppoa Vappuruokaa ja IHAN ULKONA-arvonta


Vappu tulee taas ja valmiita ollaan.

Oman Ihan Ulkona-kirjan sesongin voisi ajatella alkavan nyt, koska vapusta ihmiset syövät yhä enemmän ulkona. Valitsin kirjasta muutaman lempi-vappureseptin kuviin ja linkkeinä muita vappusuosikkeja menneisyydestä.


Nakkipiilot

Maailman helpoin resepti, voitaikinaa ja nakkeja.


Suolaiset nyhtökanamunkit


Parmankinkkutangot ja chilimayo


Minisaldet


Maapähkinäcrunchersit


Napostelutahnat

Kaikki nämä siis kirjasta. Kandee ostaa. Vinkvink.

Ettei tämä jäisi ihan kuviksi, koostin mennävuosilta suosikkimme vappusafkoista. Näissä koosteissa on samalla aina ihana katsoa, mitä kaikkea onkaan tehty vappuina. Yleensä hengattu Koffin puistossa, ennen lapsia, sitten vauvojen kera äitiyslomalla ja nyt kasvavien koululaisten kera. Huomasin juuri, että vappuna ollaan myös menty kihloihin. Hups.

Ihan Ulkona-kirjassakin oleva kinkkupiirakka. 

 Koffin puiston vappuruokia.

Aasialaismeksikohenkistä vappusafkaa.

Vappumenu vanhaan duuniin naposteluteemalla. 

Viimeisenä äitiyslomapäivänä juotiin Mimosaa 

Vappuna mentiin kihloihin, niistä muistuttaa myös kihjalaiskeksit.

Lopuksi kirja-arvonta. Laita alle lempivappusafka ja yhteystiedot, niin ensi maanantaina arvotaan jollekin Ihan Ulkona-kirja!