keskiviikko 28. marraskuuta 2018

32 kysymystä minusta



Tässä kun kipeänä makaan(en tiedä enää monetta päivää) enkä jaksa mitään tehdä, niin googlailin kaikenlaista netistä. 

Törmäsin Doritin blogiin, jossa oli listattu 32 kysymystä hänestä ja ajattelin tässä tylsyydessäni tehdä saman. Eli voilá, 32 asiaa minusta.



Avioliittoja

Yksi eroon päättynyt. Aikaisemmin ajattelin, etten varmaan mene koskaan naimisiin enkä vaihda sukunimeä, mutta lastensaannin jälkeen naimisiinmeno jotenkin tuntui oikealta. Nimeä en silti vaihtanut. Erosta huolimatta pidin naimisissaolosta, enkä edes tiedä miksi. Ehkä voisin mennä vielä toisenkin kerran naimisiin. 

Lapsia

Kaksi ihanaa sisarusta, tyttö ja poika. Olen itse kolmilapsisesta perheestä ja olisin ihan hirveästi halunnut kolmannen lapsen. Minulle oli myös tärkeää, että lapset ovat syntyneet lähellä toisiaan, koska itselläni toinen veljistäni on vain vuoden nuorempi. Lapsillani on kaksi vuotta ikäeroa ja he ovat erottamattomat. Nyt olemme siinä vaiheessa, että he hitaasti irtautuvat minusta ja se on minulle yllättävän vaikeaa ruuhkavuosien jälkeen. Molemmat ovat koululaisia ja kaverit ovat yhä tärkeämpiä ja ongelmat isompia. Toisaalta, voimme tehdä enemmän kaikenlaista kivaa, kun ei tarvitse koko ajan laittaa voileipiä ja pyyhkiä pyllyä.


Lemmikkejä

En ole ikinä oikeastaan ollut lemmikki-ihminen, mutta elämä on tuonut yhden poikaystävän kanssa eteeni Konsta-labradorin, jota rakastin. Nyt meillä on kaksi vallatonta hoitokoiraa, Paavo ja Elmo. Hoitokoira onkin mielestäni paras tapa meille, ne ovat meillä usein, mutta pääsemme silti liikkumaan vapaasti, kun ei tarvitse koko ajan miettiä koiria. Paavo ja Elmo ovat ihania, he ovat tuoneet elämäämme paljon uutta. 
 
Leikkauksia

Minua on leikattu paljon, on polvea, kyynärpäätä ja molemmat lapset ovat myös syntyneet keisarinleikkauksella. Tikkejä minuun on ommeltu reippaasti yli sata, olen hyvin onnettomuusaltis.

Tatuointeja

Minulla on kolmessa paikassa tatuointeja, käsivarsissa ja alaselässä(jep). Ensimmäinen tatuointini tehtiin juuri alaselkään ja siellä on unkarilainen tyynyn kirjontamotiivi 1800-luvulta. Älkää edes kysykö. Niin ysäriä. Muut tatuointini ovat uudempia, ja jokaisessa on eri tarina. Uusi tatuointi on tulossa joulukuussa, vähän jännittää.


Lävistyksiä

Korvien yläosassa on kaksi ja kokeilin ihan hetken myös kulmakarvalävistystä. Otin sen pois kolmen tunnin kuluttua.

Muuttoja

Kahdeksan. Synnyin Eiraan, mutta asuin elämäni merkittävät nuoruusvuodet Töölössä. Sen jälkeen olen asunut lähinnä Kampissa ja Punavuoressa.  Nyt Munkkisaaressa. Rakastan kaupungissa asumista, en pystyisi asumaan muualla kuin Helsingissä. Olen neljännen polven helsinkiläinen ja asfaltti virtaa suonissani. Kaupunki on parhaimmillaan aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin se huokuu jotain erikoista, mitä en pysty sanoin kuvailemaan. Toivon eniten sitä, etten joudu muuttamaan pitkään aikaan.

Ampunut aseella

En ikinä. En pidä aseista tai ampumisesta. 

Ottanut lopputilin

Muutamankin kertaa. Vanhasta työpaikasta lähteminen on aina vaikeaa, mutta joskus se on pakko.
 
Ollut saaressa

Minä asun periaatteessa saaressa.Tosin täytetyssä sellaisessa. Meri on elementtinä minulle tärkeä, joten Helsingin saaret ovat minulle hyvin rakkaita. Kesäisin juoksen lenkkini rannassa, että näkisin meren koko ajan. Unelmani (joka ei kyllä koskaan tule toteutumaan), on se, että joskus pääsen asumaan Suomenlinnassa.

Oma "saaremme" on nyt muutosten vallassa ja alla olevaa näkymää ei enää sellaisenaan ole. 


Autosi

Ajoin ajokortin vasta 28-vuotiaana. Kummallakaan vanhemmillani ei ole ajokorttia, joten meillä ei ikinä ollut autoa, enkä kokenut tarvitsevani sitä, ennen kuin menin Keravalle töihin. Huomasin sittemmin, että pidän autolla ajamisesta, kunhan saan olla autossa yksin ja kuunnella musiikkia kovaa. Autossa kuuntelen yleisimmin muuten vähän hävettävää ysäriä ja laulan mukana.

Ensimmäinen autoni, oranssi Peugeot 216 on minulle edelleen rakkain, se on silloisten työkavereideni Nikon, Antin ja Mikaelin valitsema (kyseessä oli työsuhdeauto joka piti valita ennen kuin sain kortin).

Ollut lentokoneessa

Suurin ympäristösyntini on lentokoneella matkustaminen. Rakastan matkustamista, ja käytän kaikki rahani siihen. Teimme näin jo lapsuudessani, asuimme vuokralla ja lensimme Unkariin koko perhe kerran tai kaksi vuodessa. Joka vuosi. En ole lentänyt ikinä niin paljon kuin tänä vuonna, johtuen useasta työmatkasta ja kumppanista, joka asuu Oulussa. Tunnen runsaasti huonoa omaatuntoa lentämisestä ja pyrin toimimaan muuten ympäristöystävällisesti tämän takia.


Onko joku itkenyt vuoksesi

Varmasti on. Toivon kuitenkin, että enemmän on itketty vuokseni ilosta kuin surusta. Itse itken hyvin helposti sekä ilosta että surusta. Minulle tulee myös kyyneleet silmiin oikein vihaisena, ja se käsitetään usein itkuksi, vaikka on raivoa.

Ollut rakastunut

Olen. Olen ollut monasti rakastunut, hyvin eri lailla. Minusta eri ihmistä rakastaa aina vähän eri lailla. Rakastuminen on ihanaa ja samalla hyvin kuluttavaa.  Rakastaminen on minusta vaikeampaa kuin rakastuminen, rakastuminen on hyvin vaistonvaraista ja koukuttavaa, silloin välillä tekee huonojakin päätöksiä. Uskon että rakastaminen taas on pitkälti tahdonvaraista, varsinkin pitkissä parisuhteissa täytyy tahtoa rakastaa toista.


Ollut ambulanssissa

Kerran. Putosin takaraivo edellä kivilattialle. Aivotärähdys.

Luistellut

Rakastan luistelua, mutta teinivuosien jälkeen en luistellun yli kymmeneen vuoteen. Nyt lasten takia se on jokatalvinen ilo.

Surffannut

Olen surffannut monta vuotta ja monessa paikassa. Nyt en ole tehnyt sitä melkein kymmeneen vuoteen ja uudenvuodenlupaukseni on se, ensi vuonna surffataan. En tiedä missä, mutta jossain.


Ollut risteilyllä

Meidän perheemme ei risteillyt Ruotsiin, me lensimme aina Unkariin. Olen ensimmäisen kerran ollut risteilyllä 14-vuotiaana Tytin ja hänen äitinsä kanssa Tukholmassa, kävimme H&M:llä  ja ostin hameen jota yhä pidän.

En pidä risteilyistä. Tulen helposti merisairaaksi ja kärsin isojen laivojen keinunnasta. En myöskään pidä risteilyjen kännäilystä ja viinanroudaamistavasta. Toki olen ollut monta kertaa ristelemässä, mutta enemmän työsyistä. Olen ollut myös Tallinnan-risteilyllä houstaamassa ulkomaalaisia opiskelijoita, osakunnan ristelyillä sekä (tietysti) abi-risteilyllä. Olen viuhahtanut alasti Megavisaristeilyllä(se oli se osakuntaristeily). Viimeisin risteily oli Suomen Paras Olut -risteily, jossa tanssin koko yön. Oli hauskaa.

Ajanut moottoripyörää

En ole, mutta olen ollut kyllä kyydissä. Moottoripyörät eivät ole minun juttuni.

Ratsastanut hevosella

Aloitin ratsastuksen ala-asteella ja olen ratsastanut suuren osan elämästäni. Nyt kun ei ole autoa, niin harrastus on vähän katkolla, mutta hoidan Koffin heppoja kaksi kertaa viikossa, jolloin saan vähän edes heppakuumettani lääkittyä. Ratsastaminen on ihanaa, koska siinä unohtuu kaikki muut huolet. Hevoseen pitää keskittyä ja se on niin kokonaisvaltaista, että unohtaa kaiken muun. Pyrin ratsastamaan Unkarissa, siellä pääsee kunnolla laukkailemaan maastossa. Parasta.



Lähes kuollut

En tietääkseni.

Ollut sairaalassa

Olen ollut sairaalassa usein, mutta en onneksi pitkiä aikoja. Ainutlaatuisin sairaalakokemukseni oli, kun olin sotilassairaala Tilkassa nielurisojen poistamista varten ja minulla oli täysin oma huone, koska suurin osa potilaista oli silloin miehiä. Sairaalaan ei oleensä silloin otettu siviilejä, mutta muualla oli niin kova ruuhka, että kanssani tehtiin poikkeus. Sotilaspojat kävivät juttelemassa ja toivat jäätelöä.

Suosikkihedelmä

Omena. Se maistuu sellaisenaan, makeissa ja suolaisissa ruuissa. Mehuna ja drinkeissä. Omena on monikäyttöisin hedelmä jonka tiedän.


Aamu vai ilta

Aamu. Ehdottomasti. Olen aamuihminen, herään yleensä kuuden pintaan. Jokainen aamu tuntuu (kliseisesti) uudelta mahdollisuudelta. Olen varma, että lasten vauva-aika oli osaltaan siksi aika helppoa, koska pystyin aamulla heräämään vaivatta. Tarvitsen vain kuusi tuntia unta, sekin voi olla että auttoi. Aamulla pitää olla kahvia, aamiaista en yleensä syö.


Lempiväri

Keltainen.

Viimeisin puhelu

Pojaltani. "Mama, saanko mennä Mikaelille?"

Viimeisin viesti

Kumppanilta. "Soitan kun lähden panimolta, nyt pullotus"

Nähnyt jonkun kuolevan

En ole. Olen nähnyt lukion rehtorini arkussa. Se oli aika pelottavaa. Pelkään läheisten menehtymistä välillä hyvin paljon, yleensä yökolmelta.

Kahvi vai tee

Kahvi. Ja tee. Juon kahvia aamulla ja teetä illalla. Päätin muutama vuosi sitten etten enää juo kuin hyvää kahvia. Tämä on pitänyt. (Älkää hyvät ihmiset mikrottako kahvia, se on kauheaa!)


Paras piirakka

Unkarilainen omenapiirakka. Oman maman tekemänä. Ja unkarilainen luumupiirakka. Samoin oman maman tekemänä.

Kissa vai koira

Koira.Tosin olen nykyään vähän kissaystävällisempi, kun olen vuosia henganut ystäväni Misun kissojen kanssa.

Paras vuodenaika

Kesä. Mitä lämpimämpi, sen parempi. Paras kesä on Helsingissä ja Balaton-järven rannalla landella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti