Mitä sinä teet yksin kotona?

Mitä sitä tekee kun on yksin kotona?

Pääsen(tai joudun) hyvin harvoin olemaan yksin.  Lapset on käytännössä koko ajan kotona, jos minulla ei ole jotain työmenoa niin olen heidän kanssaan. Sellaista aikaa, että olisin kotona yksin, on todella vähän. 

Mutta joskus tarjoutuu hetkiä, jolloin sitä on omassa kotonaan ihan yksin.

Mitä minä silloin teen? 

Makaan olohuoneen lattialla, katson Frendejä äänettömällä ja luukutan samalla musiikkia. Aika usein Curea tai Depeche Modea.

Syön meetwurstia ja irtokarkkeja suoraan paketista. 

Päätän käydä läpi kirjahyllyn ja unohdun lukemaan jotain kirjaa monta tuntia. 

Teen maanisesti töitä. 

Selaan tennareita nettikaupasta samalla kun katson kauhuleffaa  (rakastan tennarikauppojen selaamista netistä ja minulla pitää olla oheistekemistä kun katson kauhua, muuten pelkään liikaa).  

Syön litran jäätelöä yksin. Yleensä Ainon suklaajädeä.

Saan yhtäkkiä ruokakuvausispiraation, keksin uuden ruuan jääkaapin jämistä ja kuvaan ja syön sen.

Kokeilen motivaatiofarkkuja (toivottavasti tiedätte mitkä ovat motivaatiofarkut). 

Nyin päiväpeittoa. 

Huomaan, että jalat ovat kuivat ja rasvaan ne niin paksusti, etten voi liikkua kun ne tahraavat. 

Selaan kaikkia blogeja, joita ennen luin ja huomaan miten blogit ovat minulle jo mennyttä elämää paria poikkeusta lukuunottamatta. 

Kuuntelen täysiä Kaverin puolesta kyselen podcastia (joka sisältää matskua, mitä ei voi skidien edessä kuunnella) samalla kun katselen voisinko myydä jotain Facen kierrätysryhmissä. 

Makaan ja tuijotan jotain yhdentekevää leffaa.

Nautin kun on ihan hiljaista. 

Puhun itsekseni. 

Teen listoja tekemättömistä asioista, myös yksityiselämän puolella. Päätän tehdä enemmän kaikenlaista oman hyvinvointini eteen ( joogaa jne. Ei sit kuitenkaan tapahdu). 

Katselen säätiedotusta puhelimesta(tiedän, sairasta).

Juon litroittain kahvia.

Mietin mihin voisi matkustaa ja googlailen hotelleja. 

Vaihdan mielessäni väikkäriaihetta tuhat kertaa.

Teen listoja miten liikun enemmän. 

Olen onnellinen kun kukaan ei puhu minulle. 

Suunnittelen täysin epärealistista tulevaisuutta.

Nypin kasveja, harmaita hiuksia ja yksittäisiä säärikarvoja.

Syön kynsiä.

Kuuntelen repeatilla ysärirappia. Varsinkin unkarilaista.

Googlaan asuinpaikkojeni vanhoja kuvia (Töölö, Eira, Punavuori, Munkkisaari). 

Tätä kaikkea minä teen yksin kotona.  

Mitä sinä teet yksin kotona?

Ps. Uusi sohva. Rakastan. 

(Ehkä) Ahvenanmaan paras ravintola

Olin käymässä kutsuttuna Ahvenanmaalla ja pääsin myös käymään Michael Björklundin Smakbyn-ravintolaan. 

Täytyy sanoa, että olin vaikuttunut. Ajoimme keskelle ei mitään, jossa aukeni iso ravintola viinikellareineen ja tislaamoineen.

Töissä oli ihania nuoria kokkeja, jota suomea erittäin värikkäästi käyttävä Björklund kuvaili kokkilapsikseen.

Ravintolalla on myös oma tislaamo. Tämä kama on kuulemma ihan kuin viagraa, näin meille kerrottiin.

Paikasta löytyy oma viinikellarikin. Jos sinne vie hienon vanhan oven, saa kolmen ruokalajin illallisen. Mietin heti, mistä saisin revittyä oven itselleni.

Hyvin suuri osa ravintolan viehätystä on sen ihana isäntä, Michael Björklund. Hän on niin lahjakas kuin hauskakin. Björklund esitteli meille niin ravintolan, tislaamon kuin kellarinkin ja nauroimme ihan koko ajan.

Alkuruokana parsakeitto ja mustaa leipää. Juomana omenaviiniä. Itse tilasin paikan omaa puolimakeaa omenaviiniä, joka oli vielä parempaa kuin kuiva samanmoinen. Ja sopi ihan kaiken ruuan kanssa.

Tarjoilijamme oli stadilainen kundi, joten olo oli kuin kotona.

Alkuruuaksi lohta, parsaa ja majoneesi. Oi.

Pääruaksi naudan filettä, nyhtönautaa ja pekonia maustevoilla. Lisäksi kermaperunoita. Hyviä, yksinkertaisia makuja. Rakastin.

Jälkiruuaksi maitosuklaata, mansikoita (jotka ovat Ahvenanmaalla ihan uskomattoman makeita) ja jugurttisorbettia. Juomaksi talon omaa kirsikkalikööriä.

Kaikki maut olivat yksinkertaisia ja kaikki raaka-aineet ensiluokkaisia. Näin sen pitääkin olla. 

Kokonaisuutena täytyy sanoa, että oli eräs parhaista ravintolakokemuksista pitkään aikaan niin ruuan, palvelun kuin miljöön puolelta. Ihan tämän takia kannattaa mennä Ahvenanmaalle!

Kiitos Olli tästä.

Mietteitä syntymäpäivänä

Täytän tänään vuosia.

Syntymäpäivät ovat olleet aina minulle tärkeitä ja varsinkin nyt, kun vuosia on jo enemmän sitä katsoo taaksepäinkin aina kun vuosia tulee lisää. Pienenä sitä odotti että kasvaa isommaksi, mutta nyt ei tunnu yhtään että olisi niin aikuinen kun vuodet väittää. Päinvastoin. Kun sitä pienenä ajatteli, että pakka on kasassa kun täyttää 25 vuotta, nyt monta vuotta tuon lukeman jälkeen kortit ovat edelleen aika hajallaan. Ja hyvä niin.

Viime syntymäpäivän jälkeen on tapahtunut todella paljon, ja tuntuu ettei kaiken sen kokemiseen edes vuosi tahdo riittää.  

Olen ollut iloinen, olen ollut epätoivoinen, onnellinen, surullinen ja tuskastunut. Olen nauranut, itkenyt ja valvonut. Olen eronnut, aloittanut uuden työn, hypännyt tuntemattomaan, ottanut uusia vastuita, saanut kokea uusia mahdollisuuksia, käynyt terapiassa, ottanut vastuulleni perheen elättämisen, löytänyt uuden ihmissuhteen, tutustunut moneen uuteen ihmiseen ja vaihtanut mielipidettäni muutamasta, tehnyt mokia ja virheitä sekä oppinut niistä ja joutunut miettimään elämää pidemmälle. Olen saanut ohjata ja opettaa nuoria rakastamallani ravintola-ajalla, tehdä työtä oluen parissa, puhunut podcasteissa lempi-ihmisieni kanssa, reissanut työkseni hyvän ystävän kanssa, saanut kustannussopimuksen ja kiinnostavan uuden projektin, kirjoittanut ja kokannut työkseni. Olen oppinut miten kaikkiin ei voi luottaa ja miten oma apu on paras apu.  

Elämäni oudoimpia vuosia. 

Seuraavaan vuoteen toivon enemmän tasapainoa, varsinkin yksityiselämässä ja toisaalta minunkin täytyy miettiä mitä oikeasti haluan. Kun yleensä vain haluan kaiken. Aina se ei tunnu onnistuvan, mutta saa nähdä. 

Jaan tässä lopuksi Arja Tiaisen runon, jonka löysin kamuni Sallan Facebook-sivulta. Tämä sopii myös tähän päivään (onhan tänään myös suven ja runon päivä syntymäpäivän lisäksi): 

"Minulla on parveke, jolla seistä,
takki johon voin kääriytyä, lapsi jota halata,
miehiä eri tahoilla, kaikenlaisia.
Minä elän elämää josta unelmoin nuorena.
Unelmat täytyy toteuttaa, tuskat kestää, viinat juoda, vuokrat maksaa, köyhiä puolustaa, vaaleissa äänestää.
Minä pidän miehistä, jotka kantavat taakkansa, perheensä, työnsä, tuskansa, vaivansa; eivätkä heittäydy heikoiksi.
Minä pidän naisista, jotka käsittävät asiat ilman, että heitä on opettamalla opetettu, elävät eivätkä tuherra päiviään miesten selän takana.
En ole täällä toistamassa vanhoja kuvioita.
En ole täällä mikään lohtu tai satama.
Pistän asioita alulle, vaikutan, liikun, vaihdan ilmettä.
Minä olen köyhän makeinen, kirpeä, sinä muistat aina, ei nekku, eikä marenki.
Minusta ei saa enempää kuin osaa ottaa, osaa tahtoa."

Ps. Maailman ihanin mekko IvanaHelsinki.  

4 raaka-aineen lihatomaattikastike

Sain testiin HK:n uusia raakamakkaroita ja ajattelin tehdä niistä ruokaa vähän eri tavalla. Käytin raakamakkaroita kuin jauhelihaa, pusertamalla maukkaan sisuksen ulos. Oioi, suosittelen.

Helppo tomaattimakkarakastike

4 raakamakkaraa, 1 prk (noin 2 dl) tomaattimurskaa, suola ja mustapippuri

Puserra raakamakkaramassa pois suolesta ja paista pannulla kuin jauheliha. Lisää tomaattimurska, hauduta, maista ja mausta suolalla sekä runsaalla mustapippurilla. Tarjoa pastan/riisin/kasvisten kera tai dippaile leipää soosiin, niin meidän skidit tätä rakastavat.

Nam.

Unkarilainen marjapiirakka keskikesään ja jussifiiliksiä

Juhannus lähestyy ja tämä jussi on monestakin syystä erilainen kuin monta aikaisempaa.

Perusasiat ovat samat, vietämme perheen kanssa jussia Misun landella Hartolassa niin kuin aina ennenkin. Olen siellä nimittäin hengannut todella monta juhannusta ihan kahdeksantoistavuotiaasta alkaen. Muu jengi on vaihtunut, mutta me Misun kanssa olemme olleet siellä. Myöhemmin vakiojengiin on liittynyt myös Sanna, joten voisi sanoa että kolmistaan muodostamme juhannusperinteemme ytimen. Ja mikä sen parempaa.

Muut ovatkin sitten vaihtuneet vuosien varrella, poikaystäviä, avopuolisoita sekä aviomiehiä on tullut ja mennyt, kavereita ollut mukana ja tietysti minun lapseni ovat juhlineet juhannusta Misun landella koko elämänsä. Ainoita kertoja kun emme ole olleet Hartolassa onkin ollut kun esikoinen syntyi juhannuslapsena.

Nuorempana jussina pääosassa oli olut ja tanssilava, nykyään taas ruoka ja yhdessäolo. Aikoinaan Misun mutsi kyysäsi isoa porukkaamme Sysmän tanssilavalle, jossa tapasimme myös veljeni ja hänen ystävänsä. Nykyään taas tapaamme omaa sukuani juhannuspäivälounaalla, joka on vuorovuosina Misulla ja veljeni vaimon suvun luona Vääksyssä. Näin ne juhannusperinteet muuttuu.

Tänä vuonna meitä on uusia puolisoita parikin kappaletta, pieniä tulokkaitakin on mukana ja uusi eläinkin. Saa nähdä miten juhannus tänä vuonna muotoutuu. Kivaa tulee olemaan, siitä olen varma.

Tämä unkarilainen marjapiirakka syntyy mistä marjoista vaan, joten se on helppo tehdä ympäri kesän. Piirakka on hyvä monella tapaa; sitä on helppo syödä käsin, lapset rakastavat sitä ja se on vaivaton tehdä.

Unkarilainen marjapiiras

150 g huoneenlämpöistä voita, 1 dl sokeria, 1/2 sitruunanmehu(tai omenamehu), 2 kanamunaa, 1 tl vaniljasokeria, 1 tl leivinjauhetta, 3 dl jauhoja, 1 rkl rahkaa.

Lisäksi: 1 rkl jauhoja, noin 2 dl marjoja maun mukaan.

Sekoita voi ja sokeri. Lisää sitruunan mehu. Lisää sitten munat vatkaten, samoin maito/rahka. Lopuksi sekoita jauhoihin vaniljasokeri ja leivinjauhe ja lisää jauhoseos taikinaan sekoittaen.  Laita taikina vuokaan leivinpaperin päälle.  Sekoita kulhossa marjat jauhoihin ja sirottele ne sitten taikinan päälle. Paista 180 asteessa noin 20-30 minuuttia. Tarjoa pelkästään tai jäätelön kanssa. 

Hyvää Juhannusta!

Miten liittyvät yhteen mies nimeltä Teemu, Temptation Island, liima, rakkauskirjeet ja olut?

Vaikka aina sanotaan, että ensivaikutelma ei petä, kyllä se joskus niin tekee. Tapasin olutblogisti Lahtisen Teemun aikaa sitten, hän piti minua hieman ärsyttävänä ja minä häntä. Väärässä olimme.

Olutskenessä on paljon hauskoja ja mielenkiintoisia ihmisiä, se on yksi niistä syistä, miksi olut kiinnostaa minua. Koska olutihmiset ovat kiinnostavia. Olutta juodaan laajasti ja tuntuu että sen parissa puuhaa ihmiset, jotka ovat kiehtovia ja särmikkäitä omalla tavallaan. Näiden ihmisten kanssa viihtyy ja kaikki tekeminen tuntuu kivalta. Mutta juuri koska olutihmiset ovat särmikkäitä, joskus joku oluttyyppi ei heti tunnukaan omalta ihmiseltä. Silti kannattaa antaa hänelle toinen mahdollisuus (Tiedän, että minäkin olen välillä tosi ärsyttävä. Mutta minullekin kannattaa antaa toinen mahdollisuus).

Teemun kanssa olemme ensimmäisen kohtaamisemme jälkeen molemmat muuttaneet mielipidettämme toisistamme. Huomasin että monista eroista huolimatta omaamme aika samanlaisen ajatusmaailman ja huumorintajunkin. Onkin hyvä, että välillä huomaa itse olleensa väärässä jonkun ihmisen kanssa, aina ei huomaa ensikohtaamisella toisen luonnetta oikein. Näin kävi tässä. Opin taas jotain - ei kannata ana luottaa omaan ensivaikutelmaan.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten löytää uusia ihmisiä tekemään kaikkea kivaa kun vaan ei annan aina oman mielipiteen sokaista itseään. En olisi tätä ensikohtaamisella uskonut, mutta nyt teemme Teemun kanssa töitä yhdessä; kirjoitamme samaan julkaisuun, juomme olutta ja olemme päätyneet puhumaan radiossa yhdessä jo moneen kertaan. Hän on ollut pariin otteeseen Kippiksessä (mm.kännijakso Riku Rantalan kanssa)  ja nyt minä suoritin vastavierailun Teemun juontamaan Lahtikko-radioon. Tässä jaksossa vieraana oli myös Temptation Islandista tuttu Bile-Dani, ja voi veljet paljon sain kuulla juoruja ohjelmasta. Samalla maistoimme oluita ja söimme irtareita, puhuimme parisuhteista ja lempinimistä. Ja tietysti oluesta. Kandee kuunnella.

Koska ajatuksemme ja äänemme menevät oluen suhteenTeemun kanssa hyvin yhteen, puhumme yhdessä myös tästä eteenpäin. Podcast nimeltä Jano on nähnyt päivänvalon. (Rakastan muuten tehdä podcasteja, ne ovat kuin juttelua kavereiden kanssa, mutta se vaan äänittyy johonkin. Ne ovat osa vapaa-aikaani, hengailua kavereiden kanssa).

Tässä Teemun juontamassa Jano-podarissa on mukana lisäkseni myös Pien Olutkaupan Erkki (toinen ihana olutihminen, lukekaa vaikka tästä). Ruodimme juomamaailman ilmiöitä ja kaikkea muutakin elämää. Ensimmäisessä jaksossa puhuttiin ainakin oluesta, liimasta, pikkuhousuista, piimästä, viskistä, limuista, Lahdesta, Erkin iästä ja rakkauskirjeistä. Samalla esittelimme itsemme juomien avulla ja söimme niiden kanssa tomaatteja ja herneitä. Kuuntele siis Jano-podari, meillä oli hauskaa sitä tehdessä, toivottavasi nautit siitä yhtä paljon.

Punajuuritahnaa kolmella tavalla

En pidä punajuuresta. En ollenkaan. Mutta yritän kovasti ja kokkailen punajuuresta aina välillä.

Nyt olen löytänyt tavan missä minäkin rakastan punajuurta. Punajuuri&vaniljatahna. Ja tätä voi käyttää ihan missä vain.

Punajuuri&vaniljatahna

4 punajuurta kuorittuna ja lohkottuna, 2 dl sokeria, 1,5 dl vettä, 1 kanelitanko, 1 vaniljatanko, noin 1/2 dl öljyä, suola ja kuivattu timjami.

Laita punajuuret, sokeri, vesi, kanelitanko ja vaniljatanko kasariin ja keitä niin kauan että neste on haihtunut melkein kokonaan pois. Jäähdytä, lisää öljy ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta suolalla ja timjamilla.

Tahnaa voi käyttää ihan suoraan leivän päälle. Kiva on laittaa vähän siemeniä tai saksanpähkinärouhetta ja timjamia mausteeksi. Nam. Tähän sopisi myös hyvin vuohenjuusto päälle.

Tahnasta tulee myös oiva pesto, kun laitat sekaan siemeniä, hieman lisää öljyä ja sekoitat tasaiseksi sauvasekoittimella. Sitten vaan pastan sekaan ja jos haluaa rapsakkuutta suutuntumaan, niin lisää siemeniä päälle. Ja tähän sopisi myös vaikka sinihomejuustomurut!

Tahna säilyy kyllä viikkoja jääkaapissa jos ei Elsa(tai sinä itse) käy syömässä sitä lusikalla purkista.

NAM.

Joskus on vain niin kaunista

Kuvaan paljon ruokaa ja juomaa. Joskus kuvattavat kohteet ovat niin kauniita, että itsekin sitä jää vaan tuijottamaan ja ihailemaan niitä.

Näin kävi, kun kuvasin Suomen Baarimestarien ja Kannattajien Kerhon baarimestareiden sm-karsintajuomia. Etukäteen oli kilpailijoille kerrottu, että drinkin esillelaittoon tulee juoman hyvän maun lisäksi kiinnittää erityistä huomiota ja näin olikin tehty.

En kestä miten kauniita juomia saatiin aikaan. Katsokaa vaikka. Kyllä baarimestarit ovat taitavia.

Ps. Kuvauksen jälkeen maistoin myös joka juoman. Oi että miten hyviä! Menkää ihmiset baariin ja juokaa drinkkejä, ne ovat taideteoksia lasissa.