Rooma, oi Rooma!

Olin 4 päivää Roomassa. Oi. Mitä voi sanoa. Se on todella ikuinen kaupunki. Samassa kaupungissa kaikki.

Ihana tori Piazza Navonen vieressä, Via della Pacella.

Tälläisellä pikkukadulla voisi kyllä asua. Ja näitä oli ympäriinsä. Varsinkin Piazza Navonan ympärilla, Fontana di Trevin maisemissa ja Via Panispernan sivukaduilla.

Appelsiinipuita Via Settemberillä. Koko kadun täydeltä.

Ne leivokset. Apua. Nam. Tässä kahvila Via Panispernalta.

Italialaiset parvekkeet. Italiassa muuten talojen raput kiertävät sisäpihan ympäri. Niin kuin Bubapestissä.

Kattopuutarhat olivat upeita. Kaikkialla.

Ympäri kaupunkia näistä juoma-altaista tuli juomakelpoista vettä. Pystyi virkistäytymään ja pesemään käsia. Aika luksusta.  

Colosseum. Vaikuttava. Vanhimmat osat vuodelta 72. Ja se on vieläkin pystyssä.

Italialainen olut. Kevyttä ja hyvää. Ja kylmää.

Vatikaani. Ja sen taide.

Ruoka ja juoma esiintyy ympäri kaupunkia. Esimerkiksi Piazza San Silvestrolla.

Uskonto on läsnä aina. Kauniisti.

Ja puistot. Varsinkin Galleria Borgesen puisto. Rauhaisa ja viileä.

Ja ne ravintolat. Joka paikassa.

Ruoka. Aika ilmiselvää.

Ja jälkiruuat. Oikeata tiramisua. (HeiaHeialle aika paljon asiaa lähiaikoina...)

Illalliset. Helmeilevää valkoviiniä ja antipastoja.

Näköalat. Kaikkialla ja kaikkialle. Nyt Piazze del Quirinalelta Vatikaaniin.

Olin viimeksi Roomassa 1994. Ja nyt toisen kerran. Kaupunki on yhä maaginen, varsinkin kun välttää suurimmat kadut ja harhailee pienillä kujilla.

Siellä on paras Rooma.