keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Syö hauskasti, syö Kööpenhaminassa!


Köpiksessä on aina niin ihana syödä. Siellä vaan osataan toi ravintolahomma.

Me sitten syötiin ja juotiin koko viikonloppu. Kivaa.


Kodbyenin alueesta olen kirjoittanut ennenkin. Sinne suunnattiin suoraan lentokentältä. Piti brekustaa Patepatessa, mutta onneksi se oli kiinni. Löydettiin nimittäin uusi paikka; WeDOfood.


Take away-ruokapaikka, jossa (tietysti) ruoka on vähän käsiteltyä jnejne. Parasta on että ruoka oli tosi hyvää.


Köpiksen valloitus alkoi siis WeDOfoodin brunch-boxeilla ja hyvällä latella. Tykkään.


Sitten päivällä tietysti oikeat smörrebrödit ravintola Tvermoesgaardissa, ihan keskustassa, Störgetin sivukadulla, Rosengården nro 12ssa. Ja olutta. Samalla opittiin ravintolan menusta, että kyseinen katu on ollut ennen huorien, varkaiden ja roskasakin katu. Ja että siinä on sijainnut kaksikin panimoa.


Illaksi Mika oli varannut paikat Mansfred´s&Vin - nimisestä paikasta, joka on Michelin-ravintola Relaen omistajien iisimpi paikka. Ravintola on Norrebrossa, joka on kaupunginosa pohjoisempana keskustasta.


Listalta saa tilata joka pieniä annoksia tai maistelumenu. Me tilattiin maistelumenu. Niin kuin aina. Todella kehuttava viinilista, ainakin minun silmissäni. Mutta me joimme olutta.

Ensin tuotiin ohuelti viipaloitua retikkaa jugurttikastikkeessa ja vihreää salaattia, pikkelöityä päärynää ja saksanpähkinää.

Sitten menun todellinen herkku; suoraan lihamyllystä tullutta tartar-pihviä, seassa paahdettuja ruisleivänmuruja, lisänä majoneesia ja kananmunankeltuaista. Versoja myös.  


Sitten täydellinen uppomuna, paahdettua silavaa ja perunasosetta.


Uskomattoman herkullinen vegeannos oli paahdettua kurpitsaa ja kurpitsansiemeniä, jugurtti-viherkastike.


Viimeisinä annoksina possunkoipi-confit(en ole kuullutkaan tälläisesta) sitruuna-sinappiliemessä sekä paahdettua sikurisalaattia parmesanlastujen ja kananmunakeltuaismurun kanssa.  Nämä kaksi annosta yhdessä olivat täydellisyys.


Suosittelen paikkaa ehdottomasti.

Sieltä lähdimmekin hotellille päin ja eksyimme iloisesti. Iltakävelystä tuli hiukan piiiiiitkä. Mutta ei haitannut.


Ensimmäiset aamukahvit joimme hotellilla, mutta pakkohan oli joka aamu kakkoskahvit saada.

Hauska paikka Vesterbrossa on kahvila nimeltään Det Gule Hus.


Kahvilassa saa aamiaista, brunssia, lounasta ja varmaan illallistakin. Minä join kahvia.

Lounas syötiin jälleen keskustassa, hampurilaista. Kuulostaa jokapäiväiseltä, ei ollut sitä.

Paikkana toimi vanhaksi ratikaksi restauroitu ravintola, Sporvejen.  Mika joi litran tuopin ja söi klassikkoburgerin, minä söin avokadoburgerin. Aijai.


Kantapaikaksemme muodostui Mikkeller Bar , Vestebrossa. Paikka vailla vertaa. Kävimme joka päivä.


Taivaassa syntynyt autuus; hyvät oluet ja kaunis, moderni sisutus. Tässä näkyy: ei olutravintolan todellakaan tarvitse näyttää perinteiseltä pubilta ollakseen uskottava. Uskottavuuden luo oluiden valikoima ja laatu, tunnelman sisustus ja ihmiset.

Emmekä olleet ainoita, jotka ajattelivat näin, paikka täyttyi joka päivä hauskoista tanskalaisista.

 

Kodbyenissä kävimme myös juomilla: Karrierissa nautin uskomattoman aperitiivin.

Siinä oli juuri sopivassa suhteessa itse vihreällä teellä ja kurkullalla maustettua giniä, seljakukkasiirappia, omenamehua ja valkuaista. Shake and serve, tack.

Yksi kivoimmista paikoista oli Kodbyenissa sijaitseva Nose2Tail. Paikka kertoo olevansa "Matbodega", ja näinhän se on. Siinä oli vähän samaa fiilistä kuin New Yorkissa sijaitsevassa The Spotted Pig-ravintolassa.

Sisustus oli Kodbyenin tyyliin valkoista kaakelia, puuta ja teollisuushenkeä.

Annokset olivat ISOJA. Paikan idea on että ostetaan kokonainen ruho jotain eläintä ja tehdään päivän annokset siitä niin, että kaikki tulee käytettyä.

Niimpä alkupala-laitasella oli niin maksapasteijaa, maustettua sian ihraa, lihamureketta, palvikinkkua, makkaraa ja maksamakkaraa. Nähtävästi vuorossa ollut ruho oli sikaa...Lisäksi alkupalalaudalla oli vielä juustoa, tuorejuustoa, pikkelöityä kurkkua ja punasipulia sekä tuorejuustoa. HUH.

Ei jaksettu pääruokia tämän setin jälkeen.

Jälkiruuan jaksaa aina, joten akvavitissa ja lakussa liotetut luumut ja vaniljavaahto upposi.

Ja muutama snapsi ruuan jälkeen.

 

Sunnutaina kävimme Christianhavnissa ja sieltä löytyi söpösöpö kahvila, Sweet Treat.


Aina niin rakastamani yhtälö; kahvilan ja sisustuskaupan symbioosi vallitsi täälläkin.


Ikkunapaikat ja hyvää kahvia!

 

Köpis on kiva paikka syödä. Ja juoda.

Ps. Viimeinen paikka jossa kävimme syömässä oli lentokentän Burger King. Kutsukaa miksi haluatte, minä syön Burger Kingissä ja pidän siitä! Nam.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Aviomies on kyllä kiva asia!

Kyllä kannatti mennä vuosi sitten naimisiin. Muuten ei varmaan aviomies olisi vienyt täysin yllätyksenä juhlimaan ensimmäistä hääpäivää matkalle Kööpenhaminaan.

Täällä on oltu perjantai-aamusta asti. Enkä aavistanut mitään ennen kuin astuimme taksiin.
Eli SUPERYLLÄTYS.

Ihanaa on ollut. Tänään kotiin, fiiliksiä ja kuvia tänne huomenna.

Nyt puss Mikalle.

torstai 4. lokakuuta 2012

Hamburgers 2 way: Deluxe&Man.vs.Food!

Tämä kirjoitus on omistettu Punavuori Gourmet klubi etäjäsenelle, Harrille.

Koska Harri olisi nauttinut molemmista hampurilaisista yhtä paljon. Mutta eri syystä.


Hampurilainen Deluxe eli tryffelivoilla

Pihvi: 400 g hyvää rotukarjan jauhelihaa (jos haluat super deluxe, niin osta sisäfilettä ja raasta se jäisenä. Sulata raaste). Painele lihasta paksut pihvit. Paista pihvit korkeareunaisella pannulla voin ja öljyn seoksessa.

Tryffelivoi: 50 g huomeenlämpöistä voita, noin 3-4 rkl (tryffelipecorinoa tai ) parmesania, tryffeliöljyä pari tippaa tai oikeaa viipaloitua tryffeliä pieni siivu. Suolaa ja pippuria. Anna tekeytyä hetki.

Lisäksi hampurilaissampylät, paahdettua pekonia, hyvää cheddaria, salaattia, avokadoa, tomaattia, majoneesia.

Paaha sämpylät. Sivele tryffelivoita sämpylänpuolikkaille. Kokoa hampurilainen. Nauti kuninkaallisen Brooklyn-panimon alen kanssa.

Hampurilainen Man.vs.Food style

Pihvi: 400 g hyvää rotukarjan jauhelihaa, paksut viipaleet juustoa. Painele lihasta 4 kpl ohuita pihvejä. laita kahden pihvin väliin juustoviipale. Puristele pihvit reunoista yhteen. Paista pihvit korkeareunaisella pannulla voin ja öljyn seoksessa.

Lisäksi kaikki muu hampurilaiskama. Kokoa hampurilainen. Syö kylmän oluen ja chiliranskalaisten kera. Ja kun nautit sen, juusto purskahtaa sulana pihvin sisältä.  Adam Richman olisi onnellinen.

Mä söin deluxen ja Mika Man.vs.Food-version. Varmaan oli aika arvattavissa...



keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Mangiare i Roma (menikö väärin?)


Ravintoloita, kahviloita. Roomassa. Joka paikassa. Pakkohan sitä oli istua (melkein) kaikissa.


Ihan hotellin vieressä, Via Piaven ja Via Calabrian kulmassa oli perinteinen lounaskahvila, joka tosi oli auki 24 h.


Lounaskahvilassa oli PALJON hyvää ruokaa sekä mukaan että paikan päälle.

Ja ihana kahvi. Pizza  näyttää köyhältä mutta oli maukasta.


Sandwich-paikkoja oli paljon.


Hauska tapa "kolmiosänyissä" (ne oli täällä neliöitä) oli se, että ne oli leikattu auki niin, että täytteet näkyy heti. Kaunista. Tämän aion "lainata" johonkin duunijuttuun.


Via Ripalla il Piccolo Bistrot. Iltaisin oli niin lämmintä, että pystyi istumaan ulkona.


Piccolo Bistrossa oli vähän isompaa antipastoa. Erinomaista. Valkoiset eivät ole kanamunia, vaan buffalomozzarellaa. Kaikissa iltapaikoissa, missä olimme oli huomattavan lihapitoinen antipasto. Ei haitannut yhtään. Leipä on paahdettu artisokka-bruchetta.


Via Ripalla oli myös sympaattinen kahvila-viinibaari, Cafe 26.


Vaikka meille oli lämmintä (25-27 plus), roomalaiset hiihtivät takit päällä. Ja söivät kuumia, paahdettuja kastanjoita. Rakastan näitä. Onneksi talvella niitä saa Suomestakin.


Paikallisten tapa oli mennä töihin aikaisin ja hypätä kymmeneltä aamulla ottamaan väliespressot johonkin kahvilaan. Silloin espressot huitaistaan aina tiskillä nopeasti.


Oli Roomassa modernia safkaakin. Ops! Via Bergamo 56, tarjoili fuusio-kasvisruokaa, smoothieta, ihania leipiä ja kasvismehuja.

Opsin sisustus oli aika pelkistettyä...


Rooma paras jädepaikka löytyi läheltä Fontada di Treviä, Gelatorio Valentino Via del Lavatorelta. Me käytiin joka päivä.

Parasta pistaasijädeä mitä unkarilainen serkkuni oli syönyt. Ja Unkarissa pistaasijädeä on kaikkialla. Muut jäätelöt olivat myös NIIN hyviä. Appelsiinisuklaa yksi parhaimmista jäätelöistä ikinä.


Hauska ruokapaikka Espanjanlaisten portaiden lähellä keskustassa, pienillä kujilla, Hostaria al 31.


Siellä nautittiin mehevä tomaatti-mozzarellasalaatti, ja huurteista viiniä lounaaksi. Ja pastaa. Ja jälkiruokaa. Mustikka-pannacotta, I remember you.

Hostaria al 31 vierestä löysin suklaakaupan. Ihan helpon niminen; Quetzalcoatl Chocolatier tarjoili käsintehtyjä suklaakonvehteja ja macaroneja. Nimi viittaa asteekkeihin, näin luulen.

Anyway, suklaa oli hyvää, joten kannattaa käydä. Via delle Carozze 26.

Lempipaikaksemme valikoitui Via Bergamo 50ssa oleva Al Padovano. Hauska pieni paikka, erinomainen talon viinin ja hauska tarjoilija, joka ensimmäisen kerran jälkeen muisti meidät, suositteli juuri oikeita annoksia ja toi talon puolelta limoncelloa.


Paikassa oli todella hyvä carpaccio. Ja ISO. ja kuulemma meidän Rooman paras tulinen pasta.

 

Galleria de Borghesen puistossa oleva Casina del Lago-kahvila oli kaunis. Ja hyvä. Tosin tarjoilijatytöllä oli vähän huono päivä, mutta eipä se haitannut. Puistomaisemat ovat niin kauniit, että jos kahvi on hyvää, ei muu haittaa.


Cul de Sac on pieni brasseria Piazza Navonen ja Campo di Fiorin välissä olevalla pikkukujalla. Kiva. Alue on mutenkin hauskaa, täynnä pieniä antiikkiliikkeitä ja kahviloita.



Löysin cupcake-myymälänkin, Made Bakeryn. Lähellä Panthenonia, Via dei Coronarilla oli supersöpö pieni kuppikakkukauppa, jota pitää kaksi roomatarta. Hauska olivat mm pistaasi-minicupcaket, joissa oli lusikka erikseen kuorrutuksen syömistä varten....


Pitihän sitä pizzaakin syödä. Pari kertaa...

Kävimme ravintoloissa ympäri Rooman keskustaa. Kävelimme paljon, ja näin sai hyvän käsityksen keskustan laajasta ravintola-tarjonnasta.

Ravintoloita valitessamme olin etukäteen katsonut muutaman hauskan paikan, mutta eniten menimme asenteelle go with the flow. Roomassa hyviä ravintoloita ja kahviloita on ihan joka paikassa. Ainoa mitä emme tehneet, oli se, ettemme syöneet missään paikassa, joka oli ihan jonkun ison nähtävyyden vieressä. Muuten valitsimme paikat sen mukaan, mikä näytti kivalta. Emmekä pettyneet.

Ps. Hassua oli että monessa roomalaisessa ravintolassa käsienpesu-hana toimi pedaalilla!

tiistai 2. lokakuuta 2012

Mustaherukkka-toffeemuffinssit Misulle!


Mikan isä toi ihanan kasan mustaherukoita Kuopiosta. Mitähän niistä saisi? Jotain piti leipoa kun Misu oli tullut Kreikasta käymään!

Onneksi sain Fasun leipomouutuustuotteiden esitteen. Siltä vastaus löytyi; Fasu oli yhdistänyt kinuskin ja mustaherukan marjapiirakka-sarjaansa.

Niimpä minäkin tein . Muunnellen. Tuloksena mustaherukka-toffee-muffinssit.



31/2 dl jauhoja, 2 dl palmu- tai muuta sokeria, 2 tl leivinjauhetta, 1 dl maitoa, 2 kananmunaa, 100 g voita sulatettuna, noin 3-4 dl mustaherukoita, jotka pyöritellään seoksessa, jossa 2 tl vaniljasokeria, 1-2 rkl sokeria, 2 rkl perunajauhoja, noin 10 Omar-karkkia pieniksi paloiksi leikattuna (Andi leikkasi ja maisteli, Atti vaan maisteli...)

Sekoita marjat ja sokeriseos. Vatkaa kananmunat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää muut aineet, lopuksi marjat ja omarit. Kääntele ne hellästi taikinaan. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa noin 15-20 minuuttia.

Jäähdytä ja syö. Kirpeää ja makeaa.

Misu tykkäsi.