Unkarilainen jälkiruoka: Keisarinmurut" eli császár morzsa

Unkarilainen  "Keisarinmurut" eli császár morzsa on mannaryyneistä tehtävä jälkiruoka, jota syödään yleensä keiton jälkeen. Tämän voi nauttia sekä sokerin ja/hillon kanssa, meidän perhe syö tätä yleensä nimenomaan sokerin kera. 

 

 

Taikina muistuttaa hieman pannukakkutaikinaa.. Tämän ruuan alkuperä on Itävallasta, tarinan mukaan ensimmäistä kertaa tätä on tehty Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabethille eli Sissille tai hänen miehelleen keisarille. Itävaltalainen nimi Kaiserschmarrn tarkoittaa samanmukaisesti keisarinmuruja kuten myös unkarilainen nimi. 

 

Keisarin murut

 

2,5 dl mannaryynejä

2,5 dl vehnäjauhoa

4 dl maitoa

2 rkl sokeria

2 kanamunaa

Hieman sitruunankuorta raastettuna

1 tl vaniljasokeria

Halutessa rusinoita

Öljyä paistamiseen 

 

Mannaryynit ja jauhot sekoitetaan ja niihin lisätään maito sekoittaen. Annetaan seistä noin puoli päivää. Kanamunat erotellaan, keltuaiset vatkataan sokerin kera ja lisätään vaniljasokeri(rusinat) ja sitruunankuoriraaste. Lisätään mannaryyniseokseen. Valkuaiset vatkataan erikseen vaahdoksi ja käännellään varovasti taikinaan. 

 

Laitetaan syvään kattilaan öljyä ja taikina päälle, annetaan paistua pohjasta kullankeltaiseksi. Sitten lastalla käännetään toisin päin ja annetaan paistua. Sitten lastalla "rikotaan" ( kuten munakokkelia tehtäsiin) ja annetaan paahtua murusiksi. Kun murut ovat saaneet väriä, vähennetään lämpö puoleen ja annetaan kypsyä kannen alla noin viisi minuuttia. Tarjotaan heti, vaikka keittolounaan jälkeen tai iltapalaksi. 

 

 

Viikon resepti: Hätävarajälkiruoka

Kaikki joulujämät yhdessä jälkkärissä, seurana pakasteesta marjoja ja kaupasta kermavaahtoa. Jonkinlainen hätävarajälkkäri siis.

Resepti:

Pipareiden tai kuivahtaneen pullan jämät

Kaksi kourallsta konvehteja sulatettuna

Pakastemarjoja, minulla punaherukoita

Kermavaahtoa, minulla kaupan valmista kermavaahtoa, koska rakastan sen höttöisyyttä

Sulata suklaa mikrossa. Murenna piparit tai pullanjämät. Lado kaikkea kerrostettuna kulhoihin tai jälkiruokamaljoihin. Anna olla hetki. Nauti hyvä leffan kanssa, minä katson Don't look up:ia ja Dyyniä just nyt.

Ps. Marengit sopisivat myös tähän!

Viikon resepti: Sokerihuurrettuja kuusenkerkkiä

Olen  ollut laiskana, niin nyt tulee tässä parin päivän sisällä kaksi viikon reseptiä, lupaan! 

 

Mutta ensimmäiseen: Kuusenkerkkäaika on parhaimmillaan. Helpoin (ja paras) tapa syödä niitä tehdä sokerihuurrettuja kuusenkerkkiä: 

 

 Sokerihuurrettuja kuusenkerkkiä

• 1 dl kuusenkerkkiä
• 1 dl tomusokeria
• Kannellinen hillopurkki

Poimi pienet, aromaattiset kerkät(muista poimia omilta mailta tai kysyä maanomistajan lupa, kerkät eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin). 

 

Laita 1 dl huuhdeltuja kerkkiä ja 1 dl tomusokeria hillopurkkiin, kansi päälle ja ravistaa kunnolla. Tuloksena sokerihuurrettuja kuusenkerkkiä, joita voi laittaa jäden, jälkkärien tai grillisafkan päälle tai napostella sellaisenaan. Parasta!

 

 

 

 

Viikon resepti: Vegaaninen kookoskinuski

Miten olen ikinä voinut elää ilman kookoskinuskia? Ihan parasta. Laitoin tänään sitä mangon päälle, kanawokkiin ja kaakaoon. Aion syödä tätä loppuelämäni, ehkä jopa joka päivä.

 Kookoskinuski

4 dl kookosmaitoa
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria tai muscovadoa tai palmusokeria

Laita ainekset kasariin ja keitä hiljaisella tulella vähän pulputtaen kunnes sakenee. Sekoita valillä.

Säilyy jääkaapissa ainakin viikon.

Viikon resepti: Unkarilaiset nudlit (eli gnocchit)

 Monet tietävät italialaisen perunapastan eli gnocchit. Mutta mepä Unkarissa teemme ihan samaa, paitsi että kutsumme niitä nudliksi ja syömme sitä jälkiruuaksi! 

Yleensä nudlit nautitaan nimenomaan keittolounaan jälkeen jälkiruuaksi. Lapsuuteni suosikkijälkkäri, jota rakastan yhä. Menee takuulla kaikille skideille ja aikuisillekin.

 

 

Unkarilaiset nudlit (eli gnocchit)

• noin 6 jauhoista perunaa
• 2-3 dl jauhoja
• 1 rkl kaurahiutaleita
• 1 kananmuna
• Hyppysellinen suolaa

• Lisäksi:
• Paistoon öljyä
• 1,5 dl korppujauhoja (itse raastettuja kuivasta leivästä)
• Tarjoiluun sokeria (ja kanelia) tai hilloa

Raasta  kuivasta leivästä korppujauhoja. Keitä perunat kuorineen ja kuori ne kuumina. Muussaa perunat ja anna hetken jäähtyä. Sekoita suola jauhoihin. Lisää kananmuna ja sekoita se taikinaan. Lisää jauhot lempeästi alustaen pikkuhiljaa, niin että saat massasta taikinan tuntuisen.

Muotoile taikinasta pitkä pötkö. Ota jokainen pötkö erikseen ja rullaa pitkäksi, ohueksi puikoksi. Leikkaa puikko pieniksi palasiksi ja rullaa palasista pitkänomaisia käsien välissä (lisää käsiin jauhoa).

Keitä pari kourallista kerrallaan kiehuvassa vedessä niin kauan että nousevat pinnalle. (Tätä taikinaa ei voi säilyttää, vaan se pitää tehdä valmiiksi mahdollisimman nopeasti.)

Kuumenna öljy ja lisää korppujauhot, paahda korppujauhot kullanruskeaksi. Lisää keitetyt nudlit ja sekoittele ja paahda.

Nudlit nautitaan Unkarissa jälkiruokana keittopäivällisen jälkeen sokerin ja hillon kanssa. Juomaksi käy hyvin pirskahteleva hapanolut.

Ps. Jos haluat nauttia nudlit italialaisittain: Valuta ja laita toiseen kattilaan öljyä ja parmesan-raastetta. Kääntele nudleja kattilassa ja nauti heti rucolan ja mustapippurin kera.

Viikon resepti: Makeat jenkkicookiet

 

Äsken vauvana sylissä hymyillyt esiteini otti tänään Roskilden festareilta ostamani lempiflanellipaidan päälleen ja viime viikolla hän leipoi bbf:n kanssa maailman makeimpia jenkkicookieita. En kestä miten iso hän on jo, välillä on kova ikävä sitä vauvaa️.  Tosin etuja tästä vaiheestakin on. Kuten nämä keksit, jotka sain valmiina kahvin kanssa. 

 

Amerikkalaiset suklaahippukeksit

(noin 30 kpl)

170 g huoneenlämpöistä voita

2, 2 dl sokeria

1 huoneenlämpöinen kananmuna

2 tl vaniljasokeria

5 dl vehnäjauhoja

2 tl maissitärkkelystä

1 tl ruokasoodaa

3 dl (250 g) karkeasti rouhittua maitosuklaata

Noin 12 Omar-karkkia

Rouhi suklaa veitsellä karkeasti (n. 1 cm paloja). Leikkaa Omarit saksilla pieniksi paloiksi. Sekoita vehnäjauhot, ruokasooda ja maissitärkkelys kulhossa ja laita sivuun.

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmuna ja vaniljasokeri ja vatkaa matalalla teholla tasaiseksi taikinaksi. Lisää myös sekoitetut kuivat ainekset ja sekoita nopeasti taikinaksi, lisää myös rouhittu suklaa ja Omarit. Laita taikina jääkaappiin vähintään 30 minuutiksi.

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vuoraa kaksi uunipeltiä leivinpaperilla. Ota kahdella lusikalla pieniä palloja taikinasta ja aseta pellille. Jätä muutama sentti jokaisen palleron väliin. Älä litistä pallosia.

Paista uunin keskitasolla n. 8-10 minuuttia, kunnes keksien reunat saavat aavistuksen verran väriä ja pinta ei enää kiillä niin paljon. Älä paista keksejä liian kauan, keksien pitää olla pehmeitä vielä kun otat ne uunista. Älä jätä jäähtymään kuumalle pellille, jotta eivät jälkikypsy liikaa. Syö heti. Aikuiset voisivat juoda näiden kanssa kirpeää hapanolutta, lambicia tai tosi sitrusmaista IPA-olutta.

Jäätävä herkku yli 18-vuotiaalle

Jos olet yli 18-vuotias, pidät happamasta, kirpestä ja kylmästä, niin tämä on sinulle. Maailman helpoin jälkkäriherkku.

Lonkero-granite

1 pullo lonkeroa, joko greippilonkeroa, karpalolonkeroa tai Garagen Hard Punch tai muu makeankirpeälonkero
Kulho
Pakastin
Sitruuna/limelohkoja

Laita pullollinen lonkeroa kulhoon ja pakkaseen. Sekoita kulhoa noin tunnin kuluttua, ja taas parin tunnin kuluttua ja taas parin tunnin kuluttua. Ota pakkasesta seuraavana päivänä ja annostele laseihin. Koristeeksi lime/sitruunalohko.

Nauti heti lämpimänä kesäiltana. Lusikalla.

Oi.

Pääsiäisen olut&ruokamenu

Pääsiäinen on oiva paikka treenata oluen ja ruuan liittoa. Silloin syödään juhlavammin ja juomiinkin kannattaa panostaa. 

Olen duuniin tehnyt monena vuotena pääsiäiseksi sopivia olut&ruokamenuita, joista nyt valitsin oman lempisettini. 

Alkuruuaksi tietysti unkarilaiset täytetyt kanamunat ja lohipastrami, jonka opin ravintola Helmestä. Juotavaksi vaaleaa lager-olutta tai kevyttä californian commonia. Ei ole huono belgialaistyylinen, hapan vehnäolutkaan. 

 Olut-lohipastrami ja täytetyt kananmunat salaattipedillä

Täytetyt kananmunat

4 kpl keitettyjä kanamunia

noin 2 rkl majoneesia

noin 1-2 rkl sinappia

noin 2-3 rkl voita

suolaa ja pippuria

Kuori jäähtyneet keitetyt kananmunat ja leikkaa kahtia. Poista keltuainen ja murenna se kulhoon. Lisää majoneesia, sinappia ja voita varovasti, sekoita ja maista välillä. Mausta suolalla ja pippurilla. Pursota täyte kananmunan puolikkaisiin. Laita jääkaappiin kelmun alle ainakin kahdeksi tunniksi.

Vinkki: jos haluat tahnasta kevyempää, lisää siihen myös luonnonjugurttia.

Olutsiirappi

1 dl vaaleaa, kevyesti humaloitua lager-olutta

1 dl hunajaa

Valmista olutsiirappi keittämällä olutta ja hunajaa niin kauan, että keitos saostuu siirappimaiseksi.

Lohipastrami

400 g lohifi leetä (keskipala)

merisuolaa

pippurisekoitusta (valko-, viher-,musta- ja rosepippuria)

mausteita (piparjuurta ja kuivattua jauhettua sitruunankuorta)

Salaatti

½ pnt Romaine-salaattia

½ pnt rucola-salaattia

oliiviöljyä

Pyydä kalakauppiaaltasi ruodoton ja nahaton lohifile tai poista itse lohesta kaikki ruodot ja rasvat. Mausta kala merisuolalla ja anna sen graavautua jääkaapissa noin 1,5–2 tuntia. Leikkaa lohipala ruotoviivan suuntaisesti neljään osaan.

Paahda lohipaloihin väri kuivalla tulikuumalla paistinpannulla. Mausta lohipalat pippuri- ja

maustesekoituksella. Kääri jokainen lohipala omaan tuorekelmupakettiin pyörittäen kelmua molemmista päistä eri suuntiin, kunnes lohipaloista tulee tiukkoja makkaroita. Laita lohet tunniksi jääkaappiin. Pese ja revi salaatit. Aseta salaatit lautasille. Leikkaa terävällä veitsellä lohimakkaroista sopivia paloja. Poista paloista kelmut vasta

leikkaamisen jälkeen. Asettele lohipalat salaattipedille ja valuta päälle olut-hunajasiirappia. Asettele myös täytetyt kananmunat salaattipedille lohen viereen.

Nam. Menee myös lounaana. Veljeni rakastaa näitä täytettyjä kanamunia. 

Pääruuaksi lammasta suklaisella olutkastikkeella. Näin saadaan yhdistettyä pääsiäisen maut. Olueksi tummaa lageria, porteria tai tummaa, tuhtia stouttia. 

Lampaankare ja suklainen valkosipulikastike 

800 g karetta

tomaattitapenadea

kourallinen

pistaasipähkinöitä

Kareen marinadi

1 dl porter tai tumma lager-olutta

1 laakerinlehti

1 valkosipulinkynsi

1 sipuli

suolaa

sokeria

Piparjuurikasvikset

noin 2 perunaa ohuina viipaleina

1 paprika suikaloituna

1 kesäkurpitsa ohuina viipaleina

1 rkl voita

1 rkl tuoretta raastettua piparjuurta

persiljaa

Suklainen valkosipulikastike

1 valkosipuli

2 dl lihalientä

1 dl tummaa lager-olutta

1 rkl voita

suolaa ja pippuria

Paahda kuorittuja kokonaisia valkosipulin kynsiä voissa kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Lisää lihaliemi ja olut.  Keitä kokoon niin kauan, että nesteestä on puolet jäljellä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Ja huomaa: Voit pehmentää kastikkeen makua lorauksella kermaa.

Pilko sipuli ja valkosipulinkynsi silpuksi. Sekoita marinadin ainekset ja marinoi karetta

vuorokausi. Ota kare jääkaapista, pyyhi marinadi pois ja paista kareen pintaan väri

pannulla. Sekoita murskatut pistaasipähkinät tomaatitapenadeen. Kuorruta kare tapenadella ja laita se uuniin. Paista 180 asteessa, noin 8-12 minuuttia tai hiukan kauemmin, jos haluat kareen kypsempänä.

Keitä perunat ja kasvikset al denteksi (vähän koviksi) ja jäähdytä. Laita pannulle voi ja piparjuuri ja kasvikset ja paista. Lisää lopuksi persiljaa. Aseta tarjolle karetta, kastiketta ja kasviksia.

Vaikka itse vihaan mämmiä (ja saan vihata, enhän ole suomalainen), tämä kaverini Jukiksen kehittelemä mämmipannacotta on hyvää. Varsinkin jos sen kanssa maistelee tummaa luostariolutta tai tummaa belgialaista alea. 

Mämmipannacotta

5 dl maitoa

3-4 rkl palmusokeria tai ruokosokeria

5 liivatelehteä

2,5 dl mämmiä

2 rkl porteria

Liota liivatteita 10 minuuttia tilkassa kylmää vettä. Kuumenna maito ja sokeri. Sekoita olut ja mämmi keskenään. Yhdistä maito ja liivatteet ja lisää mämmi-olutseos. Sekoita hyvin. Jaa seos neljään lasiin ja anna annosten hyytyä kylmässä pari tuntia. Tarjoa vaniljakastikkeen ja marjojen kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että oluita voi jakaa ruokailijoiden kesken, joten yksi olutpullo voi riittää noin kahdelle tai jopa kolmelle. Näin määrä ei ole liikaa, mutta makuja saa paljon.  Nyt vaan kauppaan kipinkapin hankkimaan pääsiäismenuaineksia. Ja oluita. 

Hyvää Pääsiäistä! 

Kuvat taitava Sami Repo

Sinebrychoff Porter ja minä (ja suklaa)

Tänään olutbloggarit tekevät hauskan yhteisarvion, samaan aikaan samasta oluesta. Klo 12  tulee näkyviin useassa olutblogissa arvio Sinebrychoffin Porterista. Katso mitä  Jaskan Kaljat, Tuopillinen, Tyttö ja Tuoppi, KaunisHumala, Huurteinen, Mushimalt, Reittausblogi, Musamiehen Oluet, Keikyklubi, Maistuva Mallas, Viinihullun Päiväkirja, Loppasuut, Maltainen, Pullollinen, Tuopin ääressä, Olutverkko, Ölmönger ja Arde Arvioi ovat mieltä Porterista, Kiitos Tuopilliselle, joka tämän idean kopsasi viiniblogeilta.

Vaikka olutbloggarina(kin) pidän itseäni, minä en arviota kirjoita, koska olen Sinebrychoffilla töissä. Olen duunin puolesta vähän jäävi. Sen sijaan jaan tähän oluttyyppiin sopivan reseptin ja suhteeni Porteriin.  Koska minun ja Sinebrychoffin Porterin yhteinen tie on pitkä ja ensin kivinenkin.

Kun aloitin 1990-luvulla baarihommat, niin vanhemmat miehet tilasivat juomaa nimeltään Half&Half. Kokeneemmat baarimikot valistivat minua, että tämä drinkki oli puolet Koffin Porteria ja puolet keskiolut-lageria, yleensä Koffia.  On kuulemma hyvää ja pehmeän makuista. Kun sitten maistoin tätä juomaa 19- vuotiaan kokemattomalla makuaistilla, olin tyrmistynyt. Yök. Enkä edes uskaltanut maistaa pelkkää Porteria, vaikka muut sitä kehuivat. (tyhmä minä). Silloin Koffin Porteria taisi myös olla ainoaa tummaa tuhtia olutta, mitä baareista noin yleisesti sai.

Pääsin myös opiskeluaikana tutustumaan uuteen Sinebrychoffin Keravan panimoon. Ensin kierrettiin itse panimolla ja sitten sai maistella paikan pubissa kaikkia Sinebrychoffin oluita. Pojat olivat katsoneet etukäteen mikä olut on vahvin ja joivat tietysti Porteria. Minä join Koffia, koska Porter tuoksui jo niin vahvalta ja paahteiselta.

Jossain vaiheessa, ravintoladuunini joukkoon kuului baarimikko, joka joi usein Porteria maun ja hinnan takia. Siinä kun aina on ollut hyvä hinta&laatusuhde.  Hän joi sitä aina huoneenlämpöisenä. Silloin ensimmäisen kerran maistoin itse Porteria hänen lasistaan. Ja se oli ihan hyvää. Parempaa kuin Half&Half. Lieneekö muutamassa vuodessa makuaistini baariporukan seurassa monipuolistunut (silloin juotiin Irish Coffétakin) tai ikä tehnyt tehtävänsä, en tiedä. Mutta en vieläkään itse ikinä Porteria ostanut.

Koffin Porterista ja minusta tuli vihdoin ystäviä 2000-luvun alussa. Tämä oli suklaan ansiota. Luin jostain, että Portteri ja tumma suklaa sopi yhteen. Meillä oli duuniravintolassani valikoimassa Portteria. Ja valuva, tuhti suklaajälkkäri. Maistoin ne yhdessä. Voilá! Yhtäkkiä Portteri olikin hyvää. Todella hyvää.

Ja kun sitten menin Koffille töihin, niin ihastukseni Porteriin muuttui elinikäiseksi ystävyydeksi. Silloin myös tajusin, että itse asiassa koko olut on oluttyypiltään imperial stout, vaikka portteri nimessä onkin.  Kokonaisuutena olut on siis paahteinen 7,2% pintahiivaolut, jossa on käytetty pilsner-, münchener-, väri- ja ruskeamallasta. Katkerohumalointi on tehty Zeuksella ja Herculesilla, aromihumalointi Saazilla.

En juo vieläkään Porteria (tai tummia, tuhteja oluita yleensäkään)  paljon, mutta sillä (ja niillä) on vakiopaikka suklaan vieressä ja talven lämmikkeenä lasissani. Minulla on myös piilossa eri vuoden Portereita, vanhin vuodelta 2008. Se avataan ensi vuonna.

Juon Porteria maun takia, mutta pidän siitä myös historian takia. Rakastan tarinoita, joten Porterin alkuperä vuodelta 1957 ja tarina hiivan salakuljettamisineen on minusta kiehtova. Oluena portterihan on myös yksi teollisen oluenteon vanhimpia olutyyppejä. On kiehtovaa ajatella, että samalla kun minä juon portteria Helsingissä, on sitä juotu siellä jo 1800-luvullakin.

Enkä ole ainoa, joka Porterin tarinoista pitää. Olutbloggareista monikin on liittänyt tähän olueen tarinan tai pari. Tykkään.

Uuden vuoden aatoksi ehtii vielä tehdä Sinebrychoffin Porterin seuraan helpon suklaaherkun eli Rocky Roadin. (tähän saa myös joulun konvehdit mukaan).

 Rocky Road

300 g tummaa suklaata, 1 dl pähkinäsekoitusta, loput joulukohvehteista paloiteltuna, 1 dl vaahtokarkkia, 1 dl kuivattuja karpaloita. (myös kaakaonibsit, suolapähkinät, toffee tai keksinpalat käyvät). 

Sulata suklaa vesihauteessa. Lisää sulan suklaan joukkoon pähkinäsekoitus, konvehtipalat, pieneksi pilkotut vaahtokarkit ja kuivatut karpalot. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla, kaada suklaamassa vuokaan ja laita kylmään kovettumaan pariksi tunniksi. Murra/leikkaa palasiksi ja tarjoa portterin, stoutin tai imperial stoutin kanssa. Sinebrcyhoff Porter käy hyvin. 

Hyvää uutta vuotta! 

Pilsneriä ja safkaa

Olin kauan kauan sitten syyskuussa Pilsner Urquellin kutsumana maistelemassa olutta ja ruokaa. Muistan ettei minulla ollut edes sukkia tennareiden kanssa. Voih. Tämä tuntuu tänään erityisen kaukaiselta, koska aamulla satoi ensilumi.

Mutta, olutta ja ruokaa maisteltiin Teurastamon alueen lempipaikassani, B-Smokeryssä.  Ravintola muistuttaa suuresti New Yorkin Brooklynin Fette Sauta (rakastan) sekä Kööpenhaminan Kotbyenin Warpigsiä (rakastan, rakastan).

Paljon grillattua LIHAA. Oi.

Tilaisuudessa nautittiin kolmen ruokalajin menu vain yhdellä oluella. joka oli tervetullutta vaihtelua. Lisäksi olut sopi tosihyvin tai ihan kivasti kaikkiin ruokalajeihin.

Alkuruokana oli kanapatéta, paahdettua leipää ja PEKONIHILLOA. Tämän olen niin päättänyt tehdä myös kotona. Juomana menun alusta loppuun nyt ruskeassa pullossa oleva Pilsner Urquell, joka on ollut aina minusta erittäin hyvä pilsner. Raikas, kuiva, ja hieman humalan rapsakka. Sopi patéseen ja pekonihilloon todella hyvin.

Huomatkaa muuten hauska kikka, jonka aion pölliä omaan duuniini (sori vaan). Kaikki tuopit pidettiin kylmänä olutta varten täytettynä jäillä, ja jäät sai kaataa isoon sankoon ennen kuin täytti oluensa tuoppiin. Tykkään.

Pääruuaksi paahdettua häränrintaa ja jotain muuta lihaa (en muista enää mitä, koska olin niin lumoutunut häränrinnasta). Tämä häränrinta eli brisket on ihanaa, rakenteeltaan kuin nyhtöpossu, maultaan täyteläisempää ja siinä on savuisen palanut kuori. Tätä herkkua on aina jenkkien ruokaohjelmissa, varsinkin siinä ihanassa Man vs. Food. -megamättöshowssa. Suomessa se ei vielä ole niin yleistä, mutta veikkailen että kyllä brisket on tulossa laajaan tietoisuuteenkin.

Lisukkeeksi coleslawta. Tässä olut jäi vähän lihan jalkoihin, mutta ei se haitannut koska pöytäseurueen keskustelu oli niin hauskaa.  Paikalla oli Tsekeistä oluen lähettiläs, joka oli kaikin puolin kiinnostava ja hauska.

Minusta on aina niin mielenkiintoista tavata ihmisiä oluiden takana, ja kuulla miten itse kukin on päätynyt olutalalle, kun se oma matkakaan ei ole ollut se suorin ja yksinkertaisin. Tuli ilmi, että hänen äitinsä oli myös ollut töissä samassa panimossa, tosin toimistopuolella ja hän itse muistaa oluen ja maltaan tuoksun jo lapsuudestaan. Tähänhän oli hyvä samaistua, koska itse helsinkiläisenä muistan Koffin panimon mallasmaisen aromin. Lisäksi faijan kavereita oli Hietalahden panimossa duunissa, joten kävimme heitä siellä katsomassa. Panimo oli tosi jännä paikka skideille.

Lähettiläs itse opiskeli kaupallista alaa, mutta sitten olut vei. Ymmärrän hyvin. Niinhän se teki minullekin, poliittisen historian opiskelijalle. Olen ollut jo yli 10 vuotta Sinebrychoffilla. Oho.

Jälkiruuaksi oli myös Teurastamolla olevan Jädelinon maapähkinäjäätelöä. Yllättävää kyllä, olut natsasi sen kanssa tosi kivasti.  Itse jäätelö oli niin hyvää, että muistan sen maun kuin eilisen. Voisin elää tuolla jäätelöllä.

Kaiken oluen&ruuan, hyvän seuran ja ihanan paikan jälkeen olin todella tyytyväinen. Lähdin siitä syöttämään Koffin heppoja ja verestämään omia lapsuusmuistoja Hietalahteen.

Kiitos kutsusta Pilsner Urquell.

Ps. Oli muuten maailman kaunein kuvausvalo sinä päivänä. Kuvia ei nimittäin ole käsitelty ollenkaan....

Juustoa lisukkeineen viikonlopuksi

Onneksi nyt on niin märkää ja pimeää että voi hyvällä omatunnolla istua himassa kynttilänvalossa ja mussuttaa juustoa.

Varsinkin jos tekee sen kanssa paprikahilloketta. Koska paprika on kasvis.

Eli lautasmalli on kunnossa. Haha.

Paprikahilloke

2 paprikaa, 1 rkl öljyä, 1,5 rkl hunajaa, mustapippuria, 1 rkl balsamiviinietikkaa

Paahda paprikoita puolikkaina noin 20 minuuttia uunissa 225 asteessa, niin että niiden pinta tummuu.  Sekoita hillokkeen muut ainekset kulhossa. Ota paprikat uunista ja anna jäähtyä. Irrota paprikoiden kuori, pieni ne ja laita ne kulhoon. Sekoita ja anna seisoa ainakin pari tuntia viileässä. Maista ja lisää hunajaa ja mustapippuria maun mukaan.

Sitten vaan brien kylkeen, lasiin vaalea belgiale, kuten Leffe Blonde tai hyvä saison kuten Saison Dupont. 

Ja jos paprikahilloketta jää, niin  se maistuu myös paistetun possun tai kanan kanssa, jos lisäät hillokkeeseen vähän chiliä. 

Uusi lempikakku - marja&sitruuna&marenkikakku

Meillä on aina tehty kotona marenkia, koska moniin unkarilaisiin leivonnaisiin tulee vain kananmunankeltuaista, joten valkuainen on vatkattu usein makeiksi marenkisuukoiksi. (klik)

Nyt olen vihdoin tajunnut marengin kauneuden myös kakuissa. Uusin suosikkini on marja&sitruuna&marenkikakku. Oi.

Resepti ja pari vinkkiä kesän sadon käytöstä leivonnassa löytyy Helsingin Uutisista. (Klik) Tätä kakkua tarjottiin jo kesäkuussa kun Espoon Lehtiset kävivät kylässä ja söimme koko kakun heti.

Ps. Keltuaisista voi tehdä vaikka näitä ihanan mureita keksejä. (klik)

Vihdoin KESÄ, KUUMAA ja itsetehtyä JÄÄTELÖÄ!

Vihdoin on kuuma. Niin kuin oikea kesä. Voi jopa syödä jäätelöä.

Jahuu.

Tämän kesän paras (ja helppo) on itsetehty suklaajäde.

Kolmen raaka-aineen jäde. Niin helppo.

Katso vaikka (klik).  Löytää sieltä muitakin itsetehtyjä jäde-ohjeita....

Kesä, mikä ihana tekosyy!

Niin helppo grillijälkkäri, koska kesä.

Grillata pitää kun on kesä. Vaikka olisi kylmä ja märkää.

Näin me grillataankin pienellä asvalttipihalla Munkkisaarenkadun takiksella. Pallogrillillä, tottakai.

Grillimme pienuuden ja grillauspaikan huomioiden kaikki grilliherkut ovat hyvin helppoja. Kuten tämän jälkkäri.

Grillattuja vaahtokarkkeja ja itse tehtyjä kaurakeksejä. Helppoa.

Tämä ja muita takapihan vaivattomia pallogrillireseptejä tuolla (klik).

Ne terveellisemmät "karkkinauhat"

Olen aina rakastanut irtokarkeissa eniten niitä pitkiä, ohuita, kirpeitä karkkinauhoja. Joita voi tunkea suun täyteen ja sitten fiilistellä miten kirpeys imee ikenet hampaista. Oi.

Valitettavasti hampaat kestää tuon kohtelun aika harvoin. Enkä osta irtokarkkeja enää muutenkaan, koska en pysty olemaan syömättä niitä kaikkia heti. Tässä täyskieltäytyminen on parempi kuin kohtuus, koska kohtuutta en tunne kun kyse on irtareista.

Miten siis saada sama fiilis suuhun kuin kirpeistä karkkinauhoista? Kokeilin paljon, mutta sitten onnistuin.

Tadaa, karpalonauhat. Hauskat ja makoisat. Sekä helpot. Katso vaikka, (klik) samasta paikasta löytyy ohjeet myös suklaaomenoiden ja lakuraakatoffeen valmistamiseen.

Ompa vähän juttua terveellisestä makeansyömisestä muutenkin. Herkuttelua VÄHÄN paremmalla omallatunnolla. (klik).

Kaikkea herkkua ei kuitenkaan voi kokonaan kieltää.....

Juustoja, olutta, viiniä ja lisäkkeitä

Vielä voi syödä juustoja. Sen verran tuolla ulkona on kylmä. Sovitaan niin.

Juustojen kanssa parasta on syödä erilaisia lisäkkeitä. Makeita sellaisia.

Paprikahilloke brielle. Nam. Ja juomaksi meillä kotona joko saison-olutta, vaikka Rekolan Luomu Funky tai puolikuivaa, oikeaa omenasiideriä.

Hunajalehtiset ja sinihomejuustoa. Yksi omista iki-suosikeista kuvassa, Camembert Blue Organic. Juomaksi aina hyvä IPA kuten Brooklyn EIPA. Tai tuhti portteri, Sinebrychoff Porter. Hyvä on myös Ruosniemen Panimon Vuorineuvos Imperial Stout.

Karamellipähkinät ja kova, kypsytetty juusto. Oi. Juomaksi meillä barley wineä, vaikka Malmgårdilta. Tähän sopii myös vahva, kuivan omenainen siideri.

Lisäkkeistä reseptit löytyvät Helsingin Uutisten sivuilta (klik), kuten myös omat ehdotukseni oluiden ja viinien yhdistämisestä juustoihin. (klik) Pari vinkkiä juustotastingiinkin on mainittu.

Nam.

Kreikan herkut, herkut Kreikan

Vuorossa Kreikan herkkuja. Minulla on onneksi ystäväni Misu, joka on kreikkalainen avomies. Sitä kautta olen päässyt kiinni oikeaan kreikkalaiseen ruokaan ja oikeaan kreikkalaiseen ruokakulttuuriin.

Miten köyhää elämäni olisi ilman sitä oikeaa tzatzikia, kreikkalaista lihapataa, jääkahvia, Misun aina Kreikasta roudaamia baklava-leivoksia ja fetan innovatiivista käyttöä.  Tosi köyhää.

 Rakastan kreikkalaista ruokaa.

Stifado - lihapata.

Se oikea tzatziki.

Siirappisen makea baklava.

Kaikki reseptit ja yleistä Kreikan ruokakulttuurista saat TÄÄLTÄ. (klik)

Kiitos Misu.

Ihana vietnamilainen keittiö ja arvonnan tulos

Teen tässä nyt alkuvuodesta ja keväällä hauskaa juttusarjaa eri maiden keittiöistä Etelä-Suomen Median lehtiin. Tiedätkös noihin aluelehtiin, kuten Länsiväylä, Helsingin Uutiset jne.

Olen nauttinut tästä duunista kovasti, koska näin tulee testattua vaikka minkämaalaisia ruokia. Viimeksi oli vuorossa vietnamilainen keittiö, josta kiinnostuin Hannan Soppa-Hannan takia. Hän postasi niin herkullisen näköisiä annoksia, että pakko niitä oli ruveta kokeilemaan ja muokkaamaan.

Ihanat kookosriisiletut. 

Se kuuluisa Pho-keitto.

Vietnamilainen kahvi. Jälkkäriksi. Ja on siellä ne vietnamilaiset kevätkääryleetkin. Tietysti.

Kaikki reseptit ja yleistä tietoa vietnamilaisesta keittiöstä TÄÄLLÄ. (klik)

Ja arvontaan!

Satunnaisgeneraattori arpoi Fiskarsin salaattilingon ja kaupunkipuutarhavälineet Noralle noraemilia.seppala (at) hotmail.com. Onneksi olkoon! Fiskarsilta otetaan sinuun yhteyttä pian! 

(Voittajalle on ilmoitettu voitosta sähköpostitse).