maanantai 14. joulukuuta 2015
Joulun kirjalahjasuositukset ja VISKIKIRJA-arvonta!
Taas on tullut ihan mahdoton määrä hyviä kirjoja joululahjoiksi annettavaksi. Tässä vähän omaa listaa ja tietysti listan päässä arvonta jossa voit voittaa ihan superin juomakirjan, lahjaksi tai omaksi!
Nämä kaikki pääsevät omalle joululistalle.
Kaikille on jotain:
Lapsiperheen arkeen, eroisälle lahjaksi tai nuoren ensimmäiseksi keittokirjaksi Hannan Safkaa Skideille, Perusreseptejä jokaisen suomalaisen lapsuudesta. Samalla opastetaan skidit mukaan kokkamaan. Todella hyvä kanaseesamivarrasohje mukana myös,. Sitä on tehty jo monta kertaa!
Nuorelle naiselle tai perheenäidille Vappu Pimiän herttainen ja kätevä Vapun Reseptikirja 2. Hyviä perusruokia ja muutama aivan kingi oivallus kuten banaanipehmis, paistetut beligalinssit ja mustikkakardemummakakku. Oi.
Isälle, veljelle, miehelle tai poikaystävälle juomakirja Olut, Viski ja Viini Yhdessä, Kolmen juoma-asinatuntijan vuoropuhelua näistä jaloista juomista. Juomasuosituksineen tottakai. Hyvä lahja myös baarialalla työskentelevälle.
Ranskalaisen keittiön rakastajalle ja ruokafiilistelijälle, joka ei voita ja sokeria pelkää, Prisca Lecleren Tarte Tatin-reseptikirja. Ihania ruokamuistoja Ranskasta ja rankalaisia ruokaklassikoita ja arkireseptejä. Tein tomaatti-tarte tatinin. Ihana!!!!
Kiireiseen arkeen perheelle tai paljon harrastavalle mutta keittiössä viihtyvälle parille Kira Åkerström-Kekkosen Max 30-minuuttia keittokirja, jossa luvataan kaikkien ruokien valmistuksen kestävän alle 30 minuuttia. Osaa on kokeiltu ja tosi on. Yksi nykyisistä lempiresepteistäni, munakas kirpeällä kurkkusalaatilla on täältä.
Kauneutta, hyvää oloa ja raakaruokaa arvostavalle naiselle tai elämänmuutosta janoavalle klassisen kaunis elämäntapa- ja raakaruokareseptikirja Karita Tykältä, Lautasellinen Kauneutta. Jokainen sivu on kuin koru. Tästä kokkaan ensi viikonloppuna ja sitten taas kauheasti tammikuussa kun uusi elämä alkaa.
Suuri Viskikirja. Aivan uskomaton tietopaketti viskistä viskilähettiläs Jarkko Nikkaselta. Kun tämän luet, tiedät kaiken!!
Pariisista viehättyneelle, The Cockin ja Sandron ruuasta pitävälle ja kevyen San Fransisco-tyylisen ruokavalion noudattajalle Richard McCormickin matka- ja reseptikirja Pariisi. Kirja on jaettu kahteen osaa, ensimmäisellä osassa kerrotaan pariisilaisista herkkupaikoista ja toisessa osassa ovat reseptit. Aivan erinomainen äyriäispaistoksen resepti, sitä on meillä varioitu jo monasti.
Muodista, julkimoista ja tyylistä pitäville (minä rakastan muotia) Maryam Razavin EXCLSV, jossa käydään tunnettujen ja inspiroivien ihmiten vaatekaapilla ja kurkistetaan heidän kotiinsakin. Mielenkiintoista ja kivaa lukea hyvin erilaisten ihmisten käsitystä muodista ja omasta tyylistä.
Väriäkstä ruuasta pitävälle, jo kokkausta harrastavalle, raakaruuasta kiinnostuneelle naiselle tai parille Jotain Maukasta Mari Moilasen Sitä Parempi Soppa 2. Keväisiä ja kesäisiä makuja raakaruokaa ja villiyrttejä unohtamatta. Avokado-munat ovat nykyään vakkariaamupalalistalla.
Maailman keittiöistä pitävälle ja ruokajuttuja mielellään lukevalle Vera Jordanovan (kyllä, se malli) Don´t Miss a Bite. Itse suhtauduin tähän ensin vähän asenteella, mutta tästä on tullut yksi lempikeittokirjoistani. Fetahummus on yksi yleisimmistä vierastarjottavistani. Nam.
Lopuksi haluan sanoa, että kirja on mielestäni aina hyvä lahja. Erilaisia ruokakirjoja olisi vaikka kuinka paljon enemmänkin, mutta nämä ovat voittaneet vankkumattoman kannatukseni. Joten siksi tämän lista.
Ja sitten se arvonta:
TADAA! Nyt on mahdollisuus voittaa Jarkko Nikkasen Suuri Viskikirja. Jätä tähän alle sähköpostiosoitteesi, niin arvon kirjan perjantaina 18.12.
Onnea arvontaan! Ja ostakaa kirjoja ihmiset. Niitä on ihana lukea, fiilistellä ja hipelöidä.
lauantai 12. joulukuuta 2015
Niin helppo luumuhilloke jouluksi
Yksi joulun parhaista asioista on napostelu. Varsinkin juustojen napostelu.
Joulupäivänä kun lahjat on jo jaettu, skidit leikkii legoilla, Mika lukee, mama häärää, meikä ottaa kirjan, lautaselle kasan juustoja, lasiin joko hedelmäistä Leffe Blondea ,tai happamantäyteläistä Rodenbach Grand Cruta ja viereen jouluista luumuhilloketta. OI.
![]() |
Kuva ihana Liisa Valonen |
Hilloke on maailman helpoin tehdä, tein sen duuniin. Katso vaikka Youtubesta.
Ps. Hillokkeeseen voi käyttää mitä tahansa makeaa, mausteista belgiolutta. Kokeile vaan,
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Joulun tosca-kakku appelsiinilla ja kanelilla
Olen aina pitänyt tosca-kakusta, mutta kerta toisensa jälkeen minua pännii se että sitä parasta kakun osaa, eli mantelikuorrutusta on aina liian vähän. Ja monesti itse taikina on paistamisen jälkeen hyvin kuivaa.
Siispä tein oman versioni tosca-kakusta, Maustoin taikinan jouluisaksi appelsiinilla ja kanelilla sekä lisäsin makua kuorrutukseen tummalla muscovadosokerilla. Ja voi veljet, tuli hyvää!
Samalla tällä postauksella osallistun Suomen Sokerin Leipurikouluun. Joten tässä koko homma alusta loppuun. Ei ole vaikea. Ja valmistuu noin 35 minuutissa.
Tarvitaan:
Pohja:
2 kanamunaa
1 dl Dan Sukker Taloussokeria
1 dl Dan Sukker Tummaa Muscovadosokeria
3,5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 appelsiinin mehu
Hyppysellinen kanelia ja vaniljaa
100 g voita
Kuorrute;
150 g voita
2 dl Dan Sukker Tummaa Muscovadosokeria
5 dl mantelihiutaleita
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Vaahdota sokerit ja kanamunat.
Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää jauhoseos munasokerivaahtoon. Sekoita ja purista joukkoon appelsiininmehu. Rapsuta vaniljatangosta siemeniä ja kanelitangosta kuorta mukaan.
Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi ja laita leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Laita uuniin keskitasolle paistumaan noin 20 minuutiksi (kokeile sukkapuikolla onko kypsää - jos puikkoon tarttuu taikinaa, kakku ei ole kypsä).
Tee sillä aikaa kuorrutus: Laita sokeri ja voi kattilaan, kuumenna noin 3-4 minuuttia seos kunnes rupeaa kuplimaan. Lisää mantelihiutaleet ja hämmentele keskilämmöllä toiset 5-7 minuuttia, niin että seos sakenee. Ota pois liedeltä.
Kun taikina on kypsä, ota se pois uunista ja levitä päälle mantelikuorrutus. Anna jäähtyä rauhassa.
Ja sitten nautitaan. Oi. Sopii erityisen hyvin maitokahvin tai vaalean glögin seuraksi.
Ps. Katso myös muita Muscovado-sokerilla leivottuja joulun herkkuja
![]() |
Yhteistyössä Suomen Sokeri |
Tunnisteet:
blogirinki,
leivonnaiset,
leivonta,
ruoka,
sponssi
lauantai 5. joulukuuta 2015
Olutta ja juustoa Brewdogissa
Aina kun jossain sanotaan olut ja juusto - minä juoksen sinne. Joten kun Brewdog Helsingissä järjestettiin olut&juusto-tasting, siellä oltiin!
Oluet ja juustot sopivat todella hyvin yhteen maullisesti, ja niillä on myös yhteinen historia. Ensinnäkin kun juuston valmistus on ensimmäinen biokemiallinen prosessi, niin oluen valmistus on sitten heti seuraavana. Olutta ja juustoa on myös valmistettu aikojen alusta samoissa paikoissa ja syykin on ollut sama: säilöntä, Oluen avulla on säilötty mallasta ja saatu juotavaa, kun taas juuston valmistuksessa on säilötty maitoa ja saatu syötävää.
Luostarit, joissa oluenvalmistus kehittyi jo varhaisessa vaiheessa, olivat myös juustonvalmistajia. Ja monessa tehdään juustoa vielä nykyäänkin. Joitain juustoja siellä harjataankin oluella. Voiko täydellisempää olla. Suomessakin on olutta ja juustoa valmistettu kotona niin kauan kuin täällä on ollut asutusta. Molempien valmistus oli naisten työtä (jes). Joten, olut ja juusto vaan sopii yhteen - myös historiansa puolesta.
Maullisesti voin sanoa, että monasti olut ja juusto sopivat paremmin yhteen kuin viini ja juusto. Perustelen:
- Oluen hiilihappo raikastaa juustoa, koska hiilihappo missä tahansa juomassa pyyhkii makumuistin, joten suupala maistuu aina ensimmäiseltä.
- Oluen makeus vastaa herkkujuustojen suolaisuuteen.
- Oluen alkoholi (herkkujuustojen kanssa kannattaa pääsääntöisesti maistaa vahvoja oluita) pyyhkii juuston rasvaisuuden suusta.
- Oluen katkero vastaa tiettyjen juustojen makeantuhtiin aromiin.
Omat suosikkini olvat erilaiset belgialet happamasta makeaan, barley winet, tuhdit stoutit ja porterit sekä sitrusmaiset IPAt. Saisoneita ja sitrusmaisia vehnäoluita unohtamatta.
Mutta tastingiin: Brewdogiin saapuessamme meidän otti vastaan aina niin ihana Amanda. Meitä oli paljon, sekä jo oluesta jotain tietäviä että siitä kinnostuneita. Hyvähyvä.
Amanda kertoi ensi vähän Brewdogista yleisesti ja sitten keskityttiinkin pääasiaan. Amanda on itse juuri valmistumassa oleva kotitalousopettaja, olemme opiskelleetkin yhdessä (katso vaikka), joten tastingissa tuli paljon hyvää tietoa myös juustoista. Ja tietysti oluista.
Ensimmäinen juusto oli kypsytetty vuohenjuusto, Bethmale Chevre, maukas kovahko juusto. Sen seuraksi oli valittu Brewdogin Dead Pony Club. Kiva aloitusyhdistelmä, vaikka en oluen kova ystävä olekaan. Tiesittekö muuten, että lehmänmaito- ja vuohenmaitojuustoissa on eri rasvahappo-koostumus. Vuohi on myös ollut aikaisemmin kotieläimenä kuin lehmä.
Seuraava juusto oli ihanan kinuskinen ja suolarakeinen vanha gouda, Reypenar V.S.O.P. Gouds ja sen kanssa Iso-Kallan Mestari Stout 6%. Hyvä yhdistelmä, kun stoutin paahteisuus keventää juuston makeutta. Ja opin taas uutta, juuston suolarakeisuutta (esim. parmesanissakin) kutsutaan juustokristalliksi. Ihana nimi. Suolarakeisuus taas tulee tietysti siitä kun kypsyessä neste juustosta haihtuu. Mestari Stout on hyvä perusstout, tasapainoisen paahteinen aromiltaan.
Sitten oli vuorossa 18 kuukautta kypsynyt comté-juusto, ja yksi tastingin suosikkioluistani Cuve De Jacobins, belgialainen red ale (5.5%), jota on kypsytetty 8 kk konjakkitynnyreissä. Comte on itä-ranskainen juusto, jossa on kahden eri lehmärodun maitoa. Juustossa on erittäin tarkat laatukriteerit, ja jos juusto ei saavuta niitä, se myydään ranskalaisena gryérenä. Tämä yhdistelmä oli todella hyvä yhdessä, juusto ja olut sulivat toisiinsa täydellisesti. Olutta voin hyvin juoda myös pelkästään, hapan ja hedelmäinen, runsasarominen olut sopii nautittavaksi pelkästäänkin.
Viimeiselle juustolle oli kaksi eri olutta; Green Flashin Barley Wine (10,9%), joka oli aika jenkkityyppinen BW sekä Brewdogin Abstract sarjan nro 19 rommitynnyrissä kypsytetty Black Saison (13,1%). Juusto itse oli englantilainen stilton, joka on lempijuustojani. Tästä juustosta opin, että vaikka Englannissa on kylä nimeltä Stinton, juustoa ei tiedä siellä päinkään, vaan 1200-luvulla joku löysi juuston muualta ja sitä ruvettiin myymään juuri Stintonissa. Hassua. Legendan mukaan jos syöt stiltonia illalla, näet villejä unia. Kannattaa kokeilla jouluna! Stiltonin ja barley winen yhdistelmä oli ihan ok, (itse en noista jenkkihumaloiduista barley wineistä niin välitä), mutta nro 19 ja juusto oli todella taivaallista.
Lopuksi tietysti maisteltiin kaikkia oluita ja juustoja ristiin, ja nro 19 toimi todella hyvin myös goudan kanssa, muuttaen goudan maun vielä monimuotoisemmaksi. Oluesta taas tuli esille vielä enemmän hedelmäisiä aromeja. Ja belgialainen red ale oli myös todella jees itse asiassa kaikkien juustojen kanssa (tosin minä rakastan näitä happamia aleja, joten voi olla tässä puolueellinen).
Amandalle kiitos erittäin eläväisestä ja asiantuntevasta esityksestä. Oli tosi kivaa. Kannattaa tulla Brewdogiin vaikka tammikuun olut&suklaa-tastingiin. Minäkin tulen.
Ps. Ilta päättyi maukkaaseen iltapalaan lähikuppilassamme Baskeri ja Bassossa.
Tunnisteet:
Helsinki,
juomat,
olut,
olutjaruoka,
rakkaudet,
ravintolat,
ruoka
torstai 3. joulukuuta 2015
Ihan paras kortteliravintola - Baskeri&Basso
Kun muutimme tänne "etelä-Punavuoreen" tai "meri-Punavuoreen", niin kuin Munkkisaarta asuntoilmoituksissa kuvataan, niin surimme sitä että jouduimme pikkasen kauemmaksi kaikista kivoista ravintoloista.
Eipä tarvitse surra enää. Tehtaankadun tässä päässä on Sandro. Ja nyt ihan kivenheiton päässä himasta on uusi ja ihana Baskeri&Basso, joka on juuri sentyyppinen ravintola jota rakastan.
Baskeri&Basso on hauska pieni ravintola vanhan tehtaan eli Mestaritalon(katso historia) sisäpihalla, jossa voi käydä viinillä tai syömässä.
Ruokalista koostuu pienistä annoksista joista osa on lämpimiä ja osa kylmiä. Niitä voi sitten tilailla sekaisin pöytään viinien ja oluiden kanssa. Tästä itse pidän, koska aina on parempi syödä monta pientä kivaa annosta kuin yksi iso hyvä annos.
Ruoka on sellaista ranskalais-skandinaavista. Kai. Puhtaat raaka-aineet ja eurooppalainen toteutus kuitenkin.
Me menimme viikkoiltana iltapalalle. Minä tilasin tartarin(jota rakastan) ja se oli juuri niin ihanaa kun pitääkin lasillisen Pinot Noirin kanssa. Mika söi pehmeän mureaa possunniskaa ja lapset jakoivat basilika-sitruuna-inkivääripastan. Oi. Me istuskelimme ja lapset kävivät ravintolassa tutkimusretkellä(anteeksi muut asiakkaat).
Kun kysyin mikä oli parasta, lapset huusivat yhteen ääneen; LEIPÄ! Ja totta, paikan leipä on niin hyvää. Palvelu on kivaa ja kohteliasta joten meillä oli hyvä ruuan kanssa tosi kiva ilta. Ja siitä sitten kadun yli vaan kotiin. Tykkään.
Baskeri&Basso eli BasBas on auki iltapäivästä tiistaista perjantaisin, mutta silloin ruokaa saakin klo kahteen asti. Hyvähyvä. Käydään toistekin, menkää tekin!
Ps. Nykyään en aina oikein jaksa keskittyä kuvamaan, joten kuvat ovat surkeita. Hälläväliä, meillä oli kivaa!
tiistai 1. joulukuuta 2015
Glögi - punainen vai valkoinen?
Tänään on ensimmäinen päivä joulukuuta, joten ovi vapautuneesti kirjoittaa joulujutuista. Meidän perheessä joulunodotus aloitetaan aina ensimmäisestä adventista, jolloin syödään luumutorttuja ja juodaan ensimmäiset glögit. Ja skidit saa joulukalenterit. Näin oli jo silloin, kun olin pieni.
Tosin Munkkisaaressa kukaan muu ei pidä luumutortuista kuin minä, joten tänäkin vuonna tehtiin Mikalle juustolla täytettyjä versioita, lapset lähinnä vain leipoivat eri muotoisia luumuleivonnaisia ja minä sitten söin ne.
Mutta se glögi. Joka vuonna mietin samaa, ISOA ongelmaa; kumpi on parempaa, valkoinen vai punainen glögi. Huomaan että perinneminä tykkää punaisesta glögistä, mutta maun puolesta oikeasti pidän enemmän valkoisesta glögistä. Ja kun panimossa olen töissä. minun glögini on aina siideristä. Se on maultaan kevyempää ja kuitenkin jouluista.
Kuva duuniin ihana Liisa Valonen |
Siideriglögi
4-6lle
1 l makeaa(sokerilla makeutettua) omenasiideriä
Pari tähtianista, kanelitanko, 1/3 chili(ota siemet pois tai jätä koko chili pois jos et tykkää tulisesta), pala appelsiinikuorta
Koristeluun sokeria ja viipale appelsiinia
Laita kaikki kattilaan ja lämmitä. Jos kiehutat, alkoholi haihtuu, silloin saat alkoholitonta glögiä. Teen sitäkin välillä. Ota chili pois minuutin jälkeen. Kaada siivilän kautta laseihin.
Itse teen glögilaseihin usein sokerireunuksen, ihan vain koska se näyttää nätiltä: Kaada laakealle lautaselle sokeria, Pyyhkäise lasin reunaa appelsiininviipaleella ja paina alassuin sokeriin.
Joulu tulee. Jee!
sunnuntai 29. marraskuuta 2015
Sitä nyhtökanaa ja bisseä
Nella oli meillä kylässä, ja meidän teki kauheasti mieli nyhtöpossuburgereita. Nella ei ole possunlihan parhaimpia ystäviä, joten jotain hyvin samanlaista piti keksiä.
Ja keksittiinhän me. Nyhtökanaa! Oluista nyhtäkanaa.
Seuraksi itse tehtyjä briossisämpylöitä, coleslawta, chilimajoneesia ja bataattiranuja. Oi. Sanon vaan.
Ja keksittiinhän me. Nyhtökanaa! Oluista nyhtäkanaa.
Seuraksi itse tehtyjä briossisämpylöitä, coleslawta, chilimajoneesia ja bataattiranuja. Oi. Sanon vaan.
Nyhtökanaburgeri
Noin 6 kpl kanan koipia, (poista nahka)
Hyppysellinen savupaprikajauhetta, palmu- trai ruokosokeria, suolaa ja pippuria.
Hyppysellinen savupaprikajauhetta, palmu- trai ruokosokeria, suolaa ja pippuria.
Kypsytysliemi: 1 dl soijaa, 1 dl palmu- tai ruokosokeria, 2 dl omenamehua, iso loraus APA-olutta
Mausteliemeen: 1 dl tomaattipyrettä, 2 rkl hunajaa, 1 limen mehu. savupaprikajauhetta, suolaa ja pippuria
Sekoita kuivamausteet yhteen. Laita liha suureen pataan, hiero sitä kuivamausteseoksella ja laita
200-asteeseen ilman kantta puoleksi tunniksi. Sekoita liemi. Ota pata uunista,
kaada liemi mukaan ja laita padan päälle kansi. Laita pata uuniin pariksi
tunniksi, jossa se saa hautua lempeässä 95-asteessa. Sitten riivi pehmeä liha irti luista. Nyhtämisen jälkeen laita liha uunivuokaan, sekoita
padasta osa paistolientä ja loput ainekset ja kaada muodostunut seos kanan päälle
ja takaisin uuniin tunniksi 200-asteeseen.
Muista leipoa sämpylät, tehdä coleslaw ja sekoittaa majoneesi. Sitten vaan syömään.
Juomaksi IPA, APA tai huvin humaloitu pale ale, koska nämä mausteisen rasvaiset maut oikein huutavat seurakseen siotrusmaisesti humaloitua olutta, jonka katkeruus leikkaa liian raskan mausta. Suolaisuuden kanssa taas tasapainoilee suussa hauskasti näiden oluiden hedelmäisyys ja karamellimaitainen makeus. Täydellistä.
Nella tykkäsi. Ja toinen vieraamme Sami myös. Eli menestys. Tehdään toistekin.
Tunnisteet:
hampurilainen,
juurekset,
liha,
olut,
olutjaruoka,
ruoka
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
Nutella-suklaabrownie. No huhhuh
Tämä on ihana. Ja helppo. Emmäkestä.
Sunnuntaina söin tätä aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi. Koska sitä oli.
Että näin.
Nutella-sulklaa brownie
200 g tummaa suklaata, 200 g voita, 4 kanamunaa, 3 dl palmu/ruokosokeria, 1 tl vaniljasokeria, 2 rkl perunajauhoja, 1 dl Nutella-tahnaa
Laita leivinpaperia irtopohjavuokaan niin että leivinpaperi tulee
reilusti yli. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa. Vaahdota sokerit ja
kananmunat, lisää voi norona koko ajan sekoittaen, jonka jälkeen
siivilöi perunajauhot. Kaada vuokaan ja laita kahdella lusikalla runsaasti Nutella-nokareita taikinan päälle. Paista uunin keskiosassa 175 asteessa noin 25-30
minuuttia, kunnes kakku on keskeltä ihan vähän tutiseva. Malta jäähdyttää
kunnolla, koristele tomusokerilla ja nauti.
Juomana vastapainoksi puolikuiva omenasiideri kuten vaikka Crowmoor Apple tai puolikuiva, voimakas omenasiideri kuten Westons Vintage Cider 2014.
Ps. Jos sitä jää, niin seuraavana päivänä se on vielä parempaa. Vaikka portterin kanssa.
Ps. Kuulin että Nutellaan menee 1/2 koko maailman hasselpähkinätuotannosta. Ei ihme.
Ps. Kuulin että Nutellaan menee 1/2 koko maailman hasselpähkinätuotannosta. Ei ihme.
maanantai 23. marraskuuta 2015
Helpot kiinalaiset kevätkääryleet
Tein ekaa kertaa kevätkääryleitä. Kaupassa ei ollut kevätkääryletaikinaa, joten käytin vietnamilaiskevätrullataikinaa mutta fritattuna.
Ja hei, hyvää tuli!
Kiinalaiset kevätkääryleet
1 pkt kevätkääryletaikinaa (löytyy etnisistä kaupoista) tai 1 pkt
riisikevätrullataikinaa (löytyy supermarketeista), 1 purjo suikaleina, 4 porkkanaa suikaleina, kourallinen kevätherneitä, pari lehteä kiinankaalia suikaleina, 2 kynttä valkosipulia puristettuna, 2 tl soijaa, suolaa ja pippuria, seesamsiemenöljyä paistamiseen, öljyä friteeraukseen
Kastike:
½ dl sweet chili-kastiketta, 1 rkl paahdettua seesamsiemenäöjyä, 1 tl riisiviinietikkaa
Kuumenna seesamsiemenöljy wokissa. Lisää valkosipuli. Paista porkkana,
purjo, kevätherneet, kiinankaali ja lisää lopuksi mukaan soija. Mausta suolalla ja
pippurilla.
Jos käytät kevätrullataikinaa, niin avaa se ja laita taikinalevyt kosteiden
pyyhkeiden väliin. Jos käytät
riisikevätrullalevyjä, niin kostuta ne liikkuviksi kuumassa vedessä. Sitten
laita täytettä taikinan väliin, rullaa ja liimaa tiukasti kiinni päistä
vedellä.
Kuumenna öljy kattilassa Friteeraa rullat kullanruskeiksi.
Sekoita kastikkeen ainekset ja tarjoa kevätkääryleiden kanssa. Juomaksi vaalea lager, minulle KOFF.
Ps. Kääryleihin voi tunkeä myös kanaa tai äyriäisiä, paista ne silloin alussa seesamsiemenöljyssä.
Tunnisteet:
arki,
kastikkeet,
kasvikset,
ruoka
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
lauantai 21. marraskuuta 2015
Pilsneriä ja safkaa
Olin kauan kauan sitten syyskuussa Pilsner Urquellin kutsumana maistelemassa olutta ja ruokaa. Muistan ettei minulla ollut edes sukkia tennareiden kanssa. Voih. Tämä tuntuu tänään erityisen kaukaiselta, koska aamulla satoi ensilumi.
Mutta, olutta ja ruokaa maisteltiin Teurastamon alueen lempipaikassani, B-Smokeryssä. Ravintola muistuttaa suuresti New Yorkin Brooklynin Fette Sauta (rakastan) sekä Kööpenhaminan Kotbyenin Warpigsiä (rakastan, rakastan).
Paljon grillattua LIHAA. Oi.
Tilaisuudessa nautittiin kolmen ruokalajin menu vain yhdellä oluella. joka oli tervetullutta vaihtelua. Lisäksi olut sopi tosihyvin tai ihan kivasti kaikkiin ruokalajeihin.
Alkuruokana oli kanapatéta, paahdettua leipää ja PEKONIHILLOA. Tämän olen niin päättänyt tehdä myös kotona. Juomana menun alusta loppuun nyt ruskeassa pullossa oleva Pilsner Urquell, joka on ollut aina minusta erittäin hyvä pilsner. Raikas, kuiva, ja hieman humalan rapsakka. Sopi patéseen ja pekonihilloon todella hyvin.
Huomatkaa muuten hauska kikka, jonka aion pölliä omaan duuniini (sori vaan). Kaikki tuopit pidettiin kylmänä olutta varten täytettynä jäillä, ja jäät sai kaataa isoon sankoon ennen kuin täytti oluensa tuoppiin. Tykkään.
Pääruuaksi paahdettua häränrintaa ja jotain muuta lihaa (en muista enää mitä, koska olin niin lumoutunut häränrinnasta). Tämä häränrinta eli brisket on ihanaa, rakenteeltaan kuin nyhtöpossu, maultaan täyteläisempää ja siinä on savuisen palanut kuori. Tätä herkkua on aina jenkkien ruokaohjelmissa, varsinkin siinä ihanassa Man vs. Food. -megamättöshowssa. Suomessa se ei vielä ole niin yleistä, mutta veikkailen että kyllä brisket on tulossa laajaan tietoisuuteenkin.
Lisukkeeksi coleslawta. Tässä olut jäi vähän lihan jalkoihin, mutta ei se haitannut koska pöytäseurueen keskustelu oli niin hauskaa. Paikalla oli Tsekeistä oluen lähettiläs, joka oli kaikin puolin kiinnostava ja hauska.
Minusta on aina niin mielenkiintoista tavata ihmisiä oluiden takana, ja kuulla miten itse kukin on päätynyt olutalalle, kun se oma matkakaan ei ole ollut se suorin ja yksinkertaisin. Tuli ilmi, että hänen äitinsä oli myös ollut töissä samassa panimossa, tosin toimistopuolella ja hän itse muistaa oluen ja maltaan tuoksun jo lapsuudestaan. Tähänhän oli hyvä samaistua, koska itse helsinkiläisenä muistan Koffin panimon mallasmaisen aromin. Lisäksi faijan kavereita oli Hietalahden panimossa duunissa, joten kävimme heitä siellä katsomassa. Panimo oli tosi jännä paikka skideille.
Lähettiläs itse opiskeli kaupallista alaa, mutta sitten olut vei. Ymmärrän hyvin. Niinhän se teki minullekin, poliittisen historian opiskelijalle. Olen ollut jo yli 10 vuotta Sinebrychoffilla. Oho.
Jälkiruuaksi oli myös Teurastamolla olevan Jädelinon maapähkinäjäätelöä. Yllättävää kyllä, olut natsasi sen kanssa tosi kivasti. Itse jäätelö oli niin hyvää, että muistan sen maun kuin eilisen. Voisin elää tuolla jäätelöllä.
Kaiken oluen&ruuan, hyvän seuran ja ihanan paikan jälkeen olin todella tyytyväinen. Lähdin siitä syöttämään Koffin heppoja ja verestämään omia lapsuusmuistoja Hietalahteen.
Kiitos kutsusta Pilsner Urquell.
Ps. Oli muuten maailman kaunein kuvausvalo sinä päivänä. Kuvia ei nimittäin ole käsitelty ollenkaan....
Tunnisteet:
Helsinki,
jälkiruuat,
liha,
olut,
olutjaruoka,
ravintolat,
ruoka
perjantai 20. marraskuuta 2015
Juustoa lisukkeineen viikonlopuksi
Onneksi nyt on niin märkää ja pimeää että voi hyvällä omatunnolla istua himassa kynttilänvalossa ja mussuttaa juustoa.
Varsinkin jos tekee sen kanssa paprikahilloketta. Koska paprika on kasvis.
Eli lautasmalli on kunnossa. Haha.
Paprikahilloke
2 paprikaa, 1 rkl öljyä, 1,5 rkl hunajaa, mustapippuria, 1 rkl balsamiviinietikkaa
Paahda paprikoita puolikkaina noin 20 minuuttia uunissa 225 asteessa,
niin että niiden pinta tummuu. Sekoita
hillokkeen muut ainekset kulhossa. Ota paprikat uunista ja anna jäähtyä. Irrota
paprikoiden kuori, pieni ne ja laita ne kulhoon. Sekoita ja anna seisoa ainakin
pari tuntia viileässä. Maista ja lisää hunajaa ja mustapippuria maun mukaan.
Sitten vaan brien kylkeen, lasiin vaalea belgiale, kuten Leffe Blonde tai hyvä saison kuten Saison Dupont.
Ja jos paprikahilloketta jää, niin se maistuu myös paistetun possun tai kanan kanssa,
jos lisäät hillokkeeseen vähän chiliä.
Tunnisteet:
juusto,
jälkiruuat,
kasvikset,
olut,
olutjaruoka,
paprika,
ruoka
keskiviikko 18. marraskuuta 2015
Vähän nuorempi minä
Facebookissa oli käynnissä haaste, missä piti laittaa itsestään ainakin 15 vuotta vanha kuva. Ja tietysti minutkin haastettiin. Kaivelin muutaman kuvan ja olihan se hauskaa...
Tässä sitä sitten ollaan, ylhäältä vasemmalta: Tanskassa Juhannuksena vuonna 1994, kusenvärinen, suora tukka ei niin ole mua. Sitten Tyden kanssa bileissä Unkarissa vuonna 1993. Alhaalla vasemmalla Misun kanssa Eteläsuomalaisen Osakunnan vuosijuhlissa joskus 1998 ja viimeisenä ravintola Helmessä juuri kun työvuoro alkaa vuonna 1999.
Good times.
Tunnisteet:
matkustaminen,
oma elämä,
ruoka,
unkari
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Ruokaa kanamunasta ja kingi paistinpannu
Olen aina rakastanut kanamunaa. Kaikilla tavoilla. Etsin aina uusia kanamunareseptejä ja muokkaan niitä oman mieleni mukaan.
Nyt on uusi suosikki löytynyt. Kanamuna&papupata, joka on ikäänkuin terveellinen englantilainen aamupala. Tosin tämä sopii myös iltapalaksi.
Kanamuna&papupata fetalla
maustettuna
1 sipuli pienittynä, 3 valkosipulinkynttä pienittynä, noin 10 cm pötkö viipaloitua chorizoa, oliiviöljyä paistamiseen, paloiteltuna, 250 g(1 prk) esikeitettyjä kidney-papuja, 1 prk tomaattimurskaa, 1 rkl hunajaa, kuivattua meiramia, oreganoa ja
rosmariinia, 200 g fetaa, 3-4 kananmunaa, timjamia, suolaa ja mustapippuria. (toimii kasvisversionakin, jätä vain chorizo pois ja lisää mitä tahansa kasvista). Chiliä mielen mukaan.
Kuullota sipuli, chorizoviipaleet ja valkosipuli öljyssä
uuniin laitettavassa paistinpannussa. Lisää kesäkurpitsa ja kuullota hetki. Lisää sitten tomaattimurska, hunaja ja
kuivayrtit ja anna hautua hetken. Huuhtele pavut huolella ja lisää ne
pannulle. Anna hautua. Sirottele fetaa
pannulle. Ota kanamunat ja riko ne varovasti pannulle. Laita pannu uuniin noin
10 minuutiksi niin että kanamunat hyytyvät. Ota pannu pois uunista, sirottele timjamia
päälle ja nauti heti.
Tätä ruokaa en olesi pystynyt tekemään ilman uutta paistinpannuani. Sain Paista.fistä kokeiluun tämän hiiliteräspannun ja rakastan sitä.
Mika poltti sen käyttökuntoon rasvalla ja sen jälkeen olemme käyttäneet sitä melkein päivittäin. Kaikki onnistuu tällä pannulla. Ja tuntuu että mitä enemmän sitä käyttää, sen paremmin pannu toimii.
Kaiken lisäksi, koska kahva on myös terästä, sitä voi käyttää myös uunissa.. Raaputin pois pienen mehiläisvahalogon kahvasta, ja sen jälkeen paistinpannua on myös käytetty uunipannuna. Helppoa.
Aivan kingi tuote siis. Kiitos paista.fi.
Tunnisteet:
keittiökama,
oma elämä,
ruoka,
sponssi,
vinkit
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)