Vuoden paras oluttapahtuma,
Copenhagen Beer Celebration on taas takana. Tämä Mikkeller-olutmerkin järkestämä tapahtuma kutsuu yhteen parhaimmat käsityöläispanimot ympäri maailmaa. Jokainen panimo tuo erilaisia oluita joita maistellaan nelj'ässä eri sessiossa. Joka sessiossa on eri oluet. Kivaa. Me olimme läsnä perjantai-illan ja lauantai-aamun sessiossa.
Tänä vuonna meitä oli peräti viisi maistelemassa. Mikan ja minun lisäkseni matkaan tarttui Nella ja muutama Tampereen Olutmestari.
Oli siellä muutama muukin.....
Maistelu suoritettiin matemaattisen tarkasti. Kaikesta tehttiin muistiinpanot, jätkät jakaantui eri tiskeille keräten olutherkut talteen. Jaamme myös nyt kakki bakteerimme, koska maistoimme noin 160 olutta samoista laseista.
Olutrendit näkyivät heti; eniten oli minun ja Nellan suosikkeja, happamia oluita, saisoneita, berliner weisseä, sour aleja ja wild beerejä. Tynnyrikypsytys on oluessa edelleen kova juttu, samoin täyteläiset imperial stoutit sekä marjojen ja hedelmien käyttö oluen maustamisessa. Uutta oli runsas Brettanomyces-hiivan käyttö (hiiva tekee oluesta tallimaista, vähän kuin maalaissiiderit ovat), ja muu hiivan kanssa kikkailu. Kukkien käyttö oluen mausteena on myös uutta. IPAt ovat pyöristymään päin, eivät enään niin katkeria, vaan muilta aromeiltaan voimakkaampia. Happamuutta löytyi myös runsaasti tummista oluista.
Tämä tapahtuma on niin kiva- siellä saa uusimmat trendit ja tiedot olutmaailmasta.
Jotkut oluet huusivat juustoa. Ja sitähän oli: mm. Simcoe-humalalla maustettua kovaa juustoa, ja erilaisia homejuustoja. Kyllä tanskalaiset ton juutohomman osaa.
Paikalla oli tatuoijakin. Ja asiaan sopivaa olutta. Bisseä maistoin, tatuointia en ottanut. :)
Tässä omat suosikkimme perjantain osalta, eikä todellakaan missään järjestyksessä.
Amager Brughus Mama Cocha 13%, quadrupel joka kypsytetty portviinitynnyrissä, portviinimäinen, kuivattuja hedelmiä ja karamellia. Erinomainen juustojen kera.
Kuhnhenn, White Devil 9%, imperial wit, jenkkimäisittäin humaloitu, hedelmäisen tasapainoinen vehnäolut, joka on kivasti helposti juotava.
Westbrook Gozu 4%, geuze-olut,
yuzu-mehun kera, tässä oli myös korianteria ja merisuolaa, erittäin ihana, sitrusmaisen suolainen, ja helpostijuotava. Suola maistui juuri oikein, niin kuin lasissa olisi ollut suolareunus. Oi.
Surly Misanthrope 7% belgialaistyylinen saison, joka tynnyrikypsytetty Bretti-hiivan kanssa valkoviinitynnyreissä, yksi todellisista suosikeistani. Erikoisella tavalla viinimäinen, muikea, hedelmäinen, hapan jälkimaku. Todellinen aarre, joka loppuikin kesken, joten saimme sitä vain yhden lasillisen.
Funky Buddha Passionfruit Berliner 4,5% hedelmällä maustettu berliner weisse. Nellan ehdoton suosikki, joka oli sitä mitä virkistävä olut on parhaimmillaan - hapan, hyvin hedelmäinen, tasapainoinen ja alkoholiltaan maltillinen. Tätä joisi niin kesällä.
Firestone Walker Sucaba 13% barlew wine, makean mallasmainen, hyvä jälkiruuaksi tai juustoille, tasapainoisen juotava. Tykkään.
Green Flash Serrano Double Stout 9%, tupla-stout, jossa käytetty serrano clihiä, jäätävän hyvällä tavalla saatu säilymään chilin voima ja hedelmäisen hapan aromi näin tummassa ja tuhdissa oluessa. Oluen tuoksi oli niin hyvä chilinäinen, että sitä olisi voinut tuoksutella tunteja. maku oli tasapainoinen, jälkimau juuri oikea sekoitus chiliä, mallasmaisuutta ja katkeroa.
Linkkinä jokaisen arviot Ratebeer.comissa.
Lauantai-aamuna oli aika moni tulossa maistamaan. Kello 10. Huh.
To Olin pojat olivat taas lauantaina jääneet kotiin. Tiskin paikalla oli olutautomaatti, jossa luki: Sori, meillä on kankkunen. Ota tästä olut ja jaa se kavereiden kanssa".
Nella teki työtä käskettyä ja sai ihanan kukka-oluen,
To Olin Blossomin. (Valmistuksessa käytetty kuutta eri kukkaa ja kasvia). Kukkainen, raikas, helppo, varma. Kiitos kyllä.
Nyt niin trendikästä katuruokaakin oli. Hodarin muodossa. Yksi hodari kantoi To Ol panimon nimenä, toinen chilisempi Mikkellerin panimon nimeä.
Paikalla oli myös mielenkiintoinen ruokakonsepti; makkaraa, parsaa&pähkinöitä, omena, suklaakeksi ja kuivattua turskaa. Kupeissa. Kuulemma suunniteltu sopimaan oluen kanssa. Päälle laitettiin hattaran näköistä "olutvaahtoa". Ihan hyvinä muovikupit olivat, mutta ideaa en kyllä tajunnut.
Simaakin oli. Ja kaiken oluenmaistlun keskellä oli todella virkistävää maistaa vihreällä teellä, hapankirsikoilla tai humalalla maustettua, hedelmäisen makeaa simaa.
Tapahtuman eksoottisinta antia; Närken panimon lehmänlannalla maustettua olutta. Just. Yök.
Kaiken ydin oli kuitenkin tämä: Hyvää olutta ja ruokaa.
Lauantainakin oli kasa suosikkeja, tosi täytyy sanoa, että perjantai oli parempi päivä meille.
Evil Twin Imperial Doughnut Break Peanut Butter 12%, makea stout, jossa hauskasti ihana maapähkinävoin tuoksu. Makea ja mukava.
Brodies Chinook Bacon 5%, IPA, jossa erilainen, savuinen tuoksu ja maku. Hyvin yllätyksellinen ja erilainen IPA.
Stillwater Cellar Door 7%, salvialla maustettu wit eli belgialaistyylinen vehnäolut, raikas ja helppo, aromissa salvia tuntuu juuri sopivasti. Ihana.
Cycle/Pegs Double Whiskey Barrel Aged DDT (Dulce De Leche Sweet Porter)10%, nimihirviön omaava makea porter, jossa on selvästi tunnettavissa kondensoidulle maidolle ominaista toffemaista makeutta. Muistuttaa posiviivisella tavalla Bailey´stä. Joisin mielelläni illalla tai jälkiruuaksi.
Buxton BA Saison 7%, tynnyrikypsytetty saison, jonka maku muistuttaa raakaa, kirpeää karviaista. Erittäin hyvä aperitiivina.
Westbrook Mexican Cake 10%, impwrial stout suklaan, chilin, kanelin ja vaniljan kanssa. koskealle mutakakulle tuoksuva ja maistuva, katkera, chilin jälkimaun jättävä hauska olut, jota voisi juoda vaikkapa digestiviinä.
Siren Funky Feet 7%, tynnyrikypsytetty grelden ale, jossa käytetty myös brett-hiivaa ja käymätöntä rypälemehua, vvalkoviinimäinen hyvällä tavalla, ikäänkuin raikkaan sour alen ja valkoviinin sekoitus (tiedän, kuulostaa kummalta, mutta maistuu hyvältä), tätä voisi juoda vaikka miten paljon.
Freigeist Spontanaous Enough 6%, kirsikoilla ja vadelmilla pantu sour ale, jonka makua voi kuvata suoraan termillä "Valion Hedelmäpommijugurtti". jos pidät siitä, pidät tästä. Minä pidän.
Lervig Once you g-o Black 17% (huh) bourbon-tynnyreissä kypsytetty imperial stout, tuoksultaan jopa parfyymimainen, hyvin paksu ja täyteläinen, mutta mukava olut, jonka jälkimaku oli kuin olisi puraissut espressopapua.
Lue myös Tyttö ja Tuoppi-blogin oluet ja fiilikset
perjantailta (klik) ja
lauantailta (klik)
Viime vuoden tapahtuma löytyy
täältä (klik) ja täältä (klik)
Ps. Ihan knoppitietona; Koko tapahtumassa oli tarjolla vain kaksi lager-olutta.
Ps.2. Ensi vuonna taas!
