Vaaleanpunaiset kesäjuhlat ja roséviiniä

 Kaupallinen yhteistyö Gato Negro

Nyt on kesä. Ihana kesä. Monet vannovat mökkikesän nimeen, mutta kaupunkikesä on parasta. Kuuma takapiha, viileä asunto, muutama ystävä, kylmää roséviiniä ja naposteltavaa. Viltti ja kori, jossa ruokaa ja Gato Negro Rosé:n kätevää pahvitetraa on helppo kuljettaa mielen mukaan pihalle ja asuntoon. Tai vaikka kauemmaksi rannallekin.

Rakastan roséviiniä. Juon sitä pitkin vuotta, koska se on täydellinen juoma, kun ei oikein tiedä, kumpaa haluaa, puna- vai valkoviiniä. Monet silti mieltävät rosén kesän juomaksi, eivätkä he väärässä olekaan, koska kylmänä helmeilevä roséviini lasissa on kuin kesä itse.

Koska syön aina kun juon, roséviinin kanssa kuuluu sekä arjessa että juhlassa ruoka. Kesäjuhliin kannattaa tehdä naposteltavaa, jota voi napsia pitkin iltaa, sekaisin sekä suolaista että makeaa. Monet eivät tiedä, mitä roséviinin kanssa voi tarjota, mutta se on omasta mielestäni monikäyttöisin viini, sen kanssa sopii hyvin laajasti varsinkin erilaiset salaatit, juustot, bruchetat, risotot, grillissä kana- ja kasvisruuat, kermaiset pastat ja vaniljaiset jälkiruuatkin. Kannattaa kokeilla! Gato Negron sivuilla on koottu erilaisia reseptejä, joista ihan kaikki löytävät oman suosikkinsa (siellä olevaa Kuuman kollin kesäsalaattia rakastan).

Istuimme iltaa kuumassa Helsingissä Oimutsimutsi- Elsan kanssa, puhuimme, söimme ja joimme. Minä kokkasin punajuuritahnafeta-leipäsiä sekä makean tahmeita marenkisuukkoja, jotka maultaan sopivat niin oivasti vaaleanpunaisen, kevysti hapokkaan, kesäisen hedelmäisen Gato Negro Rosé -viinin kera. Kuumaan iltaan kuului myös Elsan tekemä halloumi-melonisalaatti, mansikkaroséhilloke ja omasta mielestäni maailman paras roséviinisorbetti, joka viilensi ja raikasti. Salaatin, sorbetin ja hillokkeen löydät Elsan blogista.

Punajuuri&roséviini-tahnaleipäset ja fetajuustoa

Noin 8-10 viipaletta ruisleipää tai saaristolaisleipää

Punajuuri&roséviini-tahna

5 punajuurta

1 dl öljyä

½ dl creme fraichea

Kuivattua timjamia

½ dl Gato Negro Rosé-viiniä

Suolaa ja pippuria

100 g fetaa

Koristeeksi:

100 g fetaa

Tuoreita yrttejä

Keitä punajuuret kypsiksi ja kuori ne sitten. Laita kulhoon kaikki tahnan ainekset ja sekoita tasaiseksi. Maista ja mausta. Laita viileään puoleksi tunniksi.  

Sivele leivät tahnalla, murustele loppu fetajuusto päälle, mausta suolalla ja pippurilla ja koristele tuoreilla yrteillä. Tarjoa viileän Gato Negro Rosé-viinin kera.

Roséviinistä voi hyvin tehdä myös sangrian. Lohko hedelmiä, vaikka melonia, mansikoita, nektariineja kannuun (voit pakastaa lohkot myös ennen juhlia niin ne toimivat jääpaloina). lisää 1/3 roséviiniä, 1/3 omenamehua ja 1/3 soodavettä. Sekoita kevyesti. Mukaan sopii myös minttu tai basilika.

Rosé curd-marenkipusut

Marenki:

3 kananmunanvalkuaista

1,5 dl sokeria

Rosé curd:

1 limetin kuori

2 rkl limetin mehua

½ dl vadelmamehua

½ dl Gato Negro Rosé-viiniä

3 kanamunanvalkuaista

1 dl hillosokeria

1 dl sokeria

Vaniljatanko

50 g pehmeää voita

Laita kattilaan raastettu limetin kuori, ja mehu, vaniljatanko, vadelmamehu, viini ja keltuaiset. Lämmitä kiehuvaksi koko ajan sekoittaen, niin että seos sakeutuu. Nosta pois liedeltä, ota vaniljatanko pois ja kaada seos kulhoon jonka laitat vesihauteeseen. Sekoita sähkövatkaimella seosta, niin että seos muuttuu vaahtomaiseksi. Sekoita joukkoon pehmeä voi, kunnes seos on tasainen. Laita puhtaaseen purkkiin viileään ainakin tunniksi.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri niin kovaksi vaahdoksi, että se pysyy kulhossa, vaikka käännät kulhon ylösalaisin. Tee pieniä litteitä kekoja leivinpaperille ja paista marenkeja noin 100 asteessa pitkään (noin tunnin).

Kun pusut ovat jäähtyneet, laita rosé curd-tahnaa marengin pohjaan ja paina toinen marenki kiinni. Tarjoa marenkipusut viileän Gato Negro Rosé-viinin kera.

Meillä oli niin hauskaa! 

Vinkvink: Gato Negro Rosén löydät Alkon tilausvalikoimasta

100cl, 9,68 eur

 

Natuviinejä, hernepestoa ja jälkiruokaa

Alkuviinit eli natural viinit eli natuviinit ovat hiipineet varkain sydämeeni eivätkä niinkään korvaamaan "tavallisia" viinejä, vaan ikäänkuin oluen ja viinin välijuomaksi. Kun en tiedä tekeekö mieli olutta vai viiniä, niin valinta kohdistuu välillä natuviiniin.

Natuviinin maku on perinteisen viininystävälle vähän outo, mutta hapanoluiden ja hedelmäisten saison-oluiden sekä maalaissiidereiden ystäville taas tutumpi. Natuviineissä usein hallitsevat hieman rikkimäiset ja hieman happaman etikkaiset aromit, joita noissa edellämainituissa esiintyy.

Ranskasta alkunsa saanut viiniliike on nyt levinnyt ympäri maailmaa ja Suomessakin on jo ravintoloita, joissa saa vain natuviinejä. Kyse on ollut aikoinaan toisen maailmansodan jälkeen vastareaktiosta maatalouden teollistumiseen eikä ehkä niinkään paluusta menneisyyteen, kuten se usein esitetään. Natuviineistä kiistellään paljon, ja kun olen itsekin niitä paljon maistanut, niin joukossa on niin hyvinkin oudonmakuisia, jopa vähän pervessin hassuja, englantilaisittain "funkyja" makuja, ja natuviinit voivat olla jopa voimakkaasti tallimaisia ja jopa lantamaisia. Nämä maut saattavat työtää pois useita juojia. 

Sain testiin fiskarilaiseen Noita Wineryn alkuviinit. Valkkarissa on Riesling-rypäleitä ja punkussa taas  Blaufränkisch-rypäleitä, molemmat luomutilalta Itävallan Burgenlandista. Rypäleet on ostettu, tuotu Fiskarsiin, käytetty ensin viiniin, sitten viinin mäski on laitettu oluen sekaan ja lopuksi mitä jää, niin on tislattu.

Noita Wineryn valkkari on kevyen hedelmäinen, puhtaan makuinen ja hieman valkoherukkainen. Suutuntuma on hauskan pirskahteleva. Ehdottomasti natuviinien helpommasta päästä.

Valkkarin kanssa keksin hauskan hernepestotahnan, jota vedettiin ystäväni Tatun kanssa lounaaksi fetan kanssa ruisleivällä. Hyvin sopi valkkari tähän.

Hernepestofeta-leivät

Hernepesto
1 pss pakasteherneitä
Vettä
1 tl kuivattua meiramia
Suolaa ja mustapippuria

1/2 pkt fetaa
Ruisleipää

Laita kattilaan vettä ja anna veden kiehua. Lisää pakkasesta kattilaan herneet kypsymään. Anna kiehua viitisen minuuttia ja kaada vesi pois. Laita herneet kulhoon meiramin, suolan ja pippurin kera. Sekoita rakeiseksi sauvasekoittimella. Käytä pastaan, salaattiin tai leivän päälle. Tai syö suoraan kulhosta.

Punkku on taas miedon herukkainen ja happamahko, maultaan kevyt ja hieman musteinen. Tähän kokattiin taas ystäväni Annukalta saadusta briejuustosta ja mansikoista aika kiva jälkkäri. Tässäkin punkussa maku on kevyt ja helposti omaksuttava.

 

Uunibrie ja punkkumansikkahillo

1 brie -juusto

Punkkumansikkahillo
1/2 pss pakastemansikoita
1 dl kevyttä punkkua
1 dl sokeria

Laita hillon ainekset kattilaan ja keitä noin 15-20 minuuttia. Hillo saa jäädä aika valuvaksi. Lämmitä uuni 180 -asteeseen, laita brie leivinpaperin päälle uunipellille ja laita uuniin noin 10 minuutiksi, kunnes brie on pehmeää ja valunut hieman ulos kuorestaan.
Tarjoa heti hillon ja natu-punkun kera. Lisänä voi tarjota patonkia.

Lisää natuviinejä ajattelin käydä juomassa Helsinki Natural Wine -tapahtumassa Korjaamolla. Nyt viikonloppuna. Nam!