Ravintola Olo - lounasta ja kahviyllätys!

Duunilounas. Aika kivassa ympäristössä. Ravintola Olo Kauppatorilla.

Vaaleaa, suomihenkistä.  Joka päivä menukokonaisuus, joka lukee rullalle käärityssä paperissa.

Alkuun omia sämpylöitä ja dipattavaa, samettista palsternakkakeittoa/sosetta.Tämän idean lainaan kotiin.

Juomaksi oli omenamegu-glögi ja vettä, duuniaduunia näes.

Ensimmäinen alkuruoka oli taideteos. Siinä oli ainakin silakkaa, omenaa, perunaa, jotain rouskuvaa(veikkaan ruista) ja vihreää, maukasta pölyä(?).

 

Sisustus on minun makuuni liian beessi ja valkoinen, mutta makuasia tämä. kaunista ja ilmavaa kuitenkin.  Ja todella hyvä valo kuvata ruokia! Jes.

Tämä annos oli niin kaunis, että tuntui väärältä syödä se. Paahdettua selleriä, härkäsimpun(!!) mätiä (ikinä en ollut syönyt), ja kaikenlaista muuta. Kauniskauniskaunis.

Pääruuaksi ankanmaksassa ja kermassa muhennettua sorsaa ja punajuuria kolmella tapaa.Aivan oiva tapa tarjota riistalintua tuolla lailla ilman luita ja muhennettuna kermaan, kun riista pysyy näin ihanan mehukkaana.

Sittren kahviyllätykseen. Tilaismme jälkiruuan kanssa kahvia ja pöytäämme tuotiin ihan hassu häkkyrä.

En ollut ikinä nähnyt tälläistä. Kahvifriikkinä täyty sanoa:Ihana. Sitä käytteli hauska tarjoilija, joka oli myös itse ihan fiiliksissä laitteesta.

Ensin täytettiin vedellä tuo alla oleva kupla.

Sitten sytytettiin pieni liekki kaasukeittimeen ja vesi höyrystyi yllä olevaan astiaan.

Lisättiin kahviporot ylös ja sekoitettiin.

Lopuksi kahvi suodattui takaisin alla olevaan kuplaan. Tuloksena todella aromikasta, ihanaa, tuoksuvaa kahvia. Oi.

Kahvin kanssa sitten mustikkaa monella lailla.   Kaunista ja hyvää .

Oiva lounas. Hyvää seuraa, kiitos Anjalle ja Katjalle. Ihanaa ruokaa.

Menkää tekin Oloon!

(lihaton) Joululahja teille kaikille!

Tässä teille kaikille joululahjaksi Docventuresin Lihaton Lokakuu-sähköinen keittokirja, johon allekirjoittanutkin osallistui.

LataaTÄSTÄ.

Lataa ja nauti lihattomista ruuista. Sitten joskus joulun jälkeen.

Ihanaa Joulua! Pusspuss. 

Joulupullaa!

Unkarilainen joulupulla. Tää syödään aina ekana adventtina. Ja joskus muulloikin ennen joulua.

Tee pullataikina (2,5 dl maitoa, 1/2 hiiva, 1 dl sokeria, kardemummaa, noin 6 dl jauhoja, 100 g voita). Tärkeää: Laita sekään myös noin 1/2 tl sahramia, niin että pullasta tulee kauniin keltaista. Koristeluun rusinoita.

Kohota taikina. Muotoile siitä tonttuja tai perheenjäseniä. Meillä pellillä odottaa uuniin pääsyä minä, Mika, Andi, Atti, Marikki, isoAtti, Make-rekka, isoAndi ja Nora ja isoäiti.

Kohota hetki ja voitele maidon ja voin seoksella.

 

Paista 200 astetta noin 20 minuuttia. Nauti lämpimänä glögin kera. 

Joulu!

Ravintola Ateljé Finne - pitkästä aikaan!

Jotkut ravintolat vaan unohtaa, vaikka ne ovat hyviä. Jos vaikka sijainti on vähän syrjässä. Minulle Punavuoresta.

Ravintola Ateljé Finne on juuri tuollainen. Töölössä.

Ravintolan omistaa Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen. Ennen tässä oli taitelijabaari, jossa minäkin olen opiskelijana hengannut oluella. Alkuperäisesti paikalla on ollut kuvanveistäjä Gunner Finnen työtila, jonka hän myös itse suunnitteli. Siitä siis ravintolan nimi - Ateljé Finne.

Olin syömässä hauskaa työlounasta. Olin niin myöhässä kaupungin ruuhkan takia, että ruoka oli tilattu minulle valmiiksi. Alkuun silakkaa ja possuterriiniä, lisäksi jotain makeaa ja ohuen ohuita ruisnäkkärimuruja. Ja Stadin Panimon lageria. Olin niin nälkäinen, etten ehtinyt edes kuvaa ottaa.

Pääruuaksi siikaa, (kai) kurpitsaa ja ihana vaahtomaista kastiketta. Oluella ja tilkalla viiniä jatkoin.

 Jälkiruuaksi täysi taivas - lakritsipaahtovanukas. Ja juuri oikein tehtynä; Paljon paahtopintaa, ohut sisältö. Minusta kaikki paahtovanukkaat tulisi tarjoilla näin; laakeasta lautasesta.  Juuri oikean lakritsan aromi ja ihana rapeus. Oi.

Sitten vaan nopea espresso, hyvän joulun toivotukset. Ja takaisin jouluruuhkaan. 

Ruoka oli todella hyvää, palvelu myös. Suosittelen. Menkää Töölöön.

Tilaa olutta - ruuan kanssa!

Niin minä teen.

Ja niin tekee moni muukin. Katso vaikka TÄÄLTÄ.


Ps. Kuva ihana Sami Repo, käsimallina minä itse.

Jouluista maustekakkua

Joulukakkua duuniin. Appelsiini, vaahterasiirappi, suklaa, pähkinä. Kaikki mukana. Ja kaverit kaneli, neilikka ja inkivääri myös. 

 Jouluinen vaahterasiirappikakku

5 dl Myllärin Luomu Leivontakarkeita Vehnäjauhoja, 1 dl sokeria, 1 dl palmusokeria, 1 dl vaahterasiirappia, hyppysellinen kanelia, inkivääriä ja neilikkaa, 1 tl leivinjauhetta, 2 kananmunaa, 1,5 dl rypsiöljyä tai sulatettua voita, 1 dl puristettua appelsiinimehua, 1 tl raastettua appelsiinikuorta, 2 dl luonnonjugurttia tai Alpro soijajugurttia. (Itse tein kakusta maidottoman, kun duunissa osa ei voi syödä maitotuotteita). Vielä kourallinen rouhittuja manteleita ja suolapähkinöitä. Ja kourallinen rusinoita ja !/2 dl lisää puristettua appelsiinimehua. Vuokaan öljyä/voita ja Myllärin Luomu Korppujauhoja.

Tähänkin postaukseen olen saanut kivan määrän jauhoja ja muita Myllärin Luomulta, joilla on käynnissä Kuukauden Inspiroivin Leipoja-kisa.  Facebookista näkee niitä muita jouluisia leipomuksia. Nam.

Homma tehdään näin: Liota rusinat tilkassa puristettua appelsiinimehua. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita sokerit, siirappi ja munat vaahdoksi. Lisää kuivat aineet, jugurtti, sekoita, lisää appelsiinimehu ja raaste, sekoita. Lisää lopuksi rusinat, pähkinät, öljy ja sekoita tasaiseksi.

Laita voideltuun ja korppujauhoitettuun vuokaan ja paista 180 asteessa, vuuasta riippuen, noin 30-50 minuuttia. Kokeile sukkapuikolla, taikinan kypsyyttä, jos puikkoon ei tartu taikinaa, kakku on kypsä.

Kuorrutteeseen tuleen noin 150 g (laktoositonta) suklaata. Sulata suklaa vesihauteessa.Valuta jäähtyneen kakun päälle.

Syö. kahvin kera tai ilman.  Hyvää miten vaan. Kyllä ymmärrän, miksi vaahterasiirappi on kaveri pähkinän kanssa. Ja miksi kaneli, inkivääri ja neilikka hengaa yhdessä. Suklaasta ja appelsiinista nyt puhumattakaan.

Yhteistyössä Myllärin Luomu

Pastiksessa - messissä blogikaverit

Ennalta aavistamaton ja todella kiva osa bloggaamista on tavata blogikavereita. Näin kävi viime lauantaina Pastiksessa (kiva paikka, TÄÄLTÄ) Arabia&Iiittala&Fiskarsin kutsumana.

Ohjelmassa viinitastingia uusista Häberlin viinilaseista, jutustelua ja syömistä. Ihanaa.

Minä hain melkein ekana buffasta....

Uppomuna oli täydellinen. Vähän kiisteltiin, onko kelmussa tehty vai ei. Minähän en mitään siitä tiedä, en ole ikinä elämässäni tehnyt uppomunaa. Enkä varmaan teekkään.

Meille myös esiteltiin uudet Essence Plus lasit, jotka mahdollistavat hyvin saman viinin juomisen eri ruokien kanssa. Pienempi lasi tuo enemmän esiin juoman hapokkuutta, suurempi lasi taas täyteläisiä aromeja. Ei siis erikseen valko- ja punaviinilaseja.  Meillä tosin homma on toiminut näin kotona jo pitkään, Munkkisaaren residenssi kun on pieni, niin meillä ei ole kuin kaksia viinilaseja - pienempiä ja isompia.

Hienot lasit muuten.

Juustojakin oli. Jahuu.

Ja jälkiruokaa.

Kivaa oli tutustua taas uusiin bloggajakollegoihin ja morjenstaa vanhoja. En itse nyt enempää tästä kirjoita, koska lisää brunssista voi lukea esim. Sillasipuli-blogista (ekassa kuvassa näyn taustalla),  Campasimpukasta sekä Hellan ja viinilasin välissä- blogista.

Heja blogikaverit!

Uusi ihana sisustuskauppa - Punavuoressa!

Pari kuukautta sitten on auennut aivan mahtava keittiökama- ja sisustuskauppa Pursimiehenkadulla.  Täynnä ranskalaista antiikkia ja astiaa. Lisäksi myös kotimaista piendesigniä; koruja, tyynyjä ja muuta kivaa. Ja koira hengailemassa!

Hassu nimi kaupalla, Koopernu. 

Söpöä, söpöä, söpöä.  Anisviina-kannuja.

Meilläkin kotona on samoja viinilaatikoita. Ei huono tapa käyttää niitä. 

 

Paikassa on uskomatomia, kauniita, vanhoja huonekaluja. Voi, kun meille vielä mahtuisi. (Ei kyllä mahdu).   

Ranskalaisia vintage-lautasia. 

Voisin ostaa koko kaupan.  Tai muuttaa sinne.  

JOO.

Aamiaista!

Munakas on parasta aamiaisruokaa.

Unkarissa se tehdään näin.

3 kananmunaa ja loraus maitoa vatkataan löysästi yhteen.  Paistetaa oliiviöljyssä (vanhan kansan tapaan sianlaardissa...) pannulla. Valmiin munakkaan päälle paprikajauhetta.

Itse lisäsin basilikanlehdet.

Suolaista&makeaa suloisesti yhdessä

Ruuassa isointa New Yorkissa oli ehdottomasti suolaisen&makean yhdistäminen.

Katso kaikki hyvät yhdistelmät TÄÄLTÄ.  

NAM.

Dining in New York

New Yorkin reissu oli yhtä ravintolajuhlaa. Pojat olivat tehneet taustatyönsä hyvin, minä en ollenkaan. Tuloksena älytön määrä maistuvia ruokia, hyviä juomia ja ihania paikkoja. Osa tulee tässä, kahvilat omana juttunaan. Ja Brooklynin paikat, tietysti, omana juttunaan.

Ekana aamuna suunnistettiin tietysti lengendaariseen Katz Delicatesseniin. Kyllä te tiedätte siihen, josta saa parhaat pastramileivät ja missä Sally näytti sen teko-orgarsminsa. Elokuvasa When Harry met Sally.

Pastramileipä. Oi.  Ja Brooklynin panimon vain heille tekemä Katz Ale. Eikä pancakesitkaan olleet huonoja.

 

Seinät täynnä julkkikuvia. Vanhoja ja uusia. Paikan historia juontuu vuoteen 1888.  Katzin suku on ollut mukana vuodesta 1903. No huhhuh.  Toisessa maailmansodassa palveli kolme Katzin perheen poikaa ja siitä lähtien paikasta on voinut lähettää salamia armeijaan. " Send A Salami To Your Boy In The Army". Hauska.

TOSSA on se pöytä, jossa Sally ja Harry istui. 

Tyytyväisiä on pojat.

 

Ensimmäisenä iltana kaipasimme raikkaita makuja. Meksikolaiseen siis.  Majapaikkamme lähellä sijaitseva  Hecho en Dumbo tarjosi juuri sitä mitä kaipasimme.  Kirpeän makeita Margaritoja, viileää olutta, erinomaista quacamolea ja tortillachipsejä, wague-härän kieltä tortillalla sherry-salsan kera ja makoisia ravunliha-tostadoita chiliöljyn kanssa. 

Tätä näkyi useammassakin paikassa New Yorkissa. Luusta tarjoiltua luuydintä ja paahdettua lihaa. Tässä pehmeän, aromikkaan avokado-salsan ja tortillojen kanssa.

Sitten kävimme katsomassa pikaruokapaikkaa, Grif Dogs, jonka kautta pääsee salakapakkaan.

 

Mutta ei me päästy sinne salakapakkaan. 

Niin, sitten me mentiin syödään macaroneja. Ihan salakapakan viereen, Macaron Parlouriin . 

Otettiin mukaan omenasiideri-, elvis (maapähkinä&banaani)-, karamellipekoni-, tiramisu-, sitruuna- ja cheetos-maraconit. Nam. 

Käytiin syömässä Chelsea Marketissa. Siellä on yksi ihan lempipaikkani, Lobster Place. 

Paikassa on MAAILMAN paras hummeri. Kokonainen hummeri. Sitruunalla ja voilla. Joo. Ja MAAILMAN paras kermainen hummerikeitto. JOO.  Ravintola on aina täynnä ja istumapaikkoja jonotetaan. Jos ei halua jäädä, niin kamaa, tuoretta kalaa ja äyriäisiä saa myös raakana. Hummeria ja keittojakin saa mukaan.

Illaksi BBQ-paikkaan. Mighty Quinn meidän asunnon hoodeilla.

Paljon LIHAA.  Briskettiä, nyhtöpossua, chicken wingsejä ja burt endsejä. Harri oli pettynyt, kun ei ollut ribsejä.

Otin wingsejä. Oli tulisia, makeita. Kaikin puolin täydellisiä. 

New Yorkissa tapahtuu aina jotain ruokaan liittyvää. Käveltiin Broadwaylla ja yht´äkkiä, oltiin keskellä ruoka- ja juomafestivaalia. Broadway Bites.  Tämä tapahtuma on nähtävästi myös Englannissa (opin nettisivuilta).

On aina niin hauskaa olla paikoissa, jossa voi juoda ja syödä. Kaikenlaista koko ajan.

Tälläkin oli hummerijuttuja!Oli siellä donitseja, etnistä, suklaata, vohveleita, hampurilaisia ja kaikkea.

Lempipizzeriani Roberta´s Brooklynista oli täällä. Pyörillä kulkeva uuni. Onko vähän siisti.

Ja siinä se täydellinen pizza on. Pepperoni&chilipizza hunajalla. Kokeilkaa.

Harri söi jotain korealaista. Tai vietnamilaista. En muista, mutta maittoi. 

Kylmän päivän Central Park-kävelyn jälkeen käytiin legendaarisessa ulkoruokalassa. Shake Shack. Vähänkö olin muuten jäässä.

Mika tilasi ja muuttui Miakaksi. Hih.

Siinä on. Yksi New Yorkin kehutuimpia hampurilaisia. Oli hyvä. Erikoista oli säilötty paprika välissä. Minä pidin, Harri ei. Mikan mielestä aivan paras mansikkapirtelö.

Ja KYLMÄÄÄÄÄÄ!

Omalla kadulla St Mark Placella käytiin yakitori eli varras-paikassa. Oh Taisho.

Minä join vain Kirin Lightiä, olin ihan täynnä. Pojat vetivät parit vartaat mieheen. Oli hyvää, mutta joku kastike olisi ollut kiva...

Yksi ihanimmista kokemuksista oli West Villagessa sijaitseva Minetta Tavern. Perinteikäs mutta uuteen liitoon noussut ruokapaikka, hauskalla odottelubaarilla.  Paikka on avattu jo 1937 ja se on nimetty jonkintyyppisen puron mukaan, joka virtasi ennen Manhattanilla 1850-luvulle asti. Ihan täynnä nykyään, samat omistajat kuin toisessa lempipaikassani, Pastiksessa.

Söimme erittäin hyvää vuohenjuustosalaattia ja minä sitten belgialaisia simpukoita. Niin, Bloody Marya ja Manhattania alkuun. Aiettä.

Toinen suosikkipaikkani, tosin jo kerran koettu, on Meat Packingilla sijaitseva, Michelin-tähden "hampurilais"ravintola. The Spotted Pig. (siitä kirjoitin viimeksi TÄÄLLÄ). Paras hampurilainen ever on täällä. Ja simppeli.

Täältä käytiin digestiivi-juomilla Employees Only-drinkkibaarissa.  Hyvä baari, hyvät juomat. Pojat lähettää terveisiä, että hienot kuvat miestenhuoneen seinillä. Niin, en muuten meinannut päästä sisään, koska ei ollut henkilöllisyystodistusta mukana. Eli henkkarit messiiin!

Mutta. Aloitimme ja lopetimme reissumme tänne. MarkBurger.  Olutta ja New Yorkissa yhä pinnalla olevia slidereitä. Eli suomeksi minihampurilaisia.

Kannattaa syödä paljon New Yorkissa.  Ja söinhän minä.

PS. Lisäksi join Bloody Maryja, erilaisine koristeineen. Lue siitä TÄÄLLÄ. 

PS 2. Viime kertaiset New York-visiitin ravintolavinkit löytyvät TÄÄLTÄ.